Page 14 - Alueviesti_34

Lasku vuoren huipulta tapahtui ketjujen varassa.

Keskiviikko elokuun 23. 2006

15

Lämpimästä suvesta huo-

limatta Vammalan Taek-

won-Do Seuran harjoituk-

set ovat jatkuneet myös

kesällä. Kesäkauden koho-

kohta oli kesäleiri Puolan

Zakopanessa heinäkuun lo-

pulla, jonne Vammalasta

lähti kahdeksan henkilöä.

He olivat Mariusz ja Saija

Steckiewicz, Ari ja Lari-Matti

Asplund, Mikko Virtanen,

Viia Turppa, Ville Komulai-

nen ja SannaVälimäki. Lei-

rin järjesti seuran puolalai-

nen opettaja Mariusz Steckie-

wicz, joka halusi näyttää suo-

malaisille kotimaansa kau-

neutta ja kulttuuria.

Vammalan Taekwon-Do kesäleirillä Zakopanessa

Vammalalaisten lisäksi mu-

kana oli harrastajia Kuopios-

ta, Ylöjärveltä, Helisingistä

sekä Puolasta, yhteensä pari-

kymmentä henkeä. Näin vam-

malalaisilla oli mainio tilai-

suus tutustua sekä lajin koti-

maisiin että puolalaisiin har-

rastajiin.

Viikon mittaisen leirin ai-

kataulu oli tiukka, mutta se

oli täynnä hienoja kokemuk-

sia ja mieleenpainuvia elä-

myksiä. Päivät olivat täynnä

tapahtumia, harjoituksia oli

kerran tai kahdesti päivässä

ja lisäksi aamut aloitettiin

juoksulenkeillä. Kolmena

päivänä käytiin treenien vä-

lissä patikoimassa ja kiipeä-

mässä Tatra-vuorilla, joita

ympäröivä kansallispuisto

alkaa aivan Zakopanen kes-

kustasta. Ensimmäisellä ret-

kellä tutustuttiin vuoristoon.

Patikkaretki kesti noin viisi

tuntia ja se tehtiin Sarnia Ska-

la-nimiselle huipulle, jonka

korkeus on 1377 metriä me-

renpinnasta. Jo tällä ensim-

mäisellä retkellä maisemat ja

huiput olivat henkeäsalpaa-

van upeita. Reitille kertyi

matkaa noin 14 km.

Jääkylmää vettä ja

ukkosmyrsky

Toinen retki oli jo vaike-

ampi ja pidempi. Reitti kulki

monen huipun sivuitse tai

jopa ylitse. Korkein huippu,

jolle tällä reitillä kiivettiin oli

Swistowa Czuba (1 763 m).

Reitti laskeutui paikalle, jon-

ka nimi suoraan käännettynä

on Viiden puolalaisen järven

laakso. Erittäin kirkasvetisis-

tä ja jääkylmistä vuoristojär-

vistä lähti laskeutumaan pie-

ni joki alas rinteitä, muuttu-

en lopulta vesiputoukseksi,

joka on korkeampi kuin Nia-

gara. Puolalaiset kiipeilijät

pitivät vuoristopurojen n. 6-

asteista vettä äärimmäisen

kylmänä, joten Vammalan

poikien Arin ja Mikon piti

näyttää mallia, miten jäises-

sä vedessä uidaan. Temppua

paikalliset pitivät hulluna.

Tällä reitillä saatiin myös

tuntea vuoristoilman äkkipi-

kaisuus, sillä ryhmä sai yl-

lättäen niskaansa ukkos- ja

raekuuron, jonka seuraukse-

na rikkui kameroita ym.

elektroniikkaa. Tällä dra-

maattisella reitillä matkaa tai-

tettiin n. 25 km ja aikaa meni

10 tuntia.

Kolmas kiipeilyretki teh-

tiin leirin viimeisenä päivä-

nä. Reitin alkupäähän matkaa

taitettiin

näköalahissillä.

Koko seurueesta tehtiin kol-

me eri ryhmää ja ryhmät va-

litsivat itselleen vaativuudel-

taan sopivimman reitin.

Kärkijoukko lähti valloit-

tamaan Puolan toiseksi kor-

keinta Tatra-vuoren huippua,

nimeltään Swinica (2301 m).

Nousu oli raskas johtuen

ohuesta ilmasta ja erittäin jyr-

kästä korkeuserosta.

Matkan varrelle oli pultat-

tu tartuntakettinkejä, joista

täytyi pitää kiinni, koska pai-

koitellen polut ja askelmat

olivat noin 10 cm kapeita.

Swinica saatiin valloitettua

neljän vammalalaisen voi-

min.

Alastulo vuorelta oli iki-

muistoinen; suojauduttiin hel-

teeltä, pelattiin lumisotaa ja

laskettiin jääliukumäkeä. Tur-

Yhteiskuva lajitreenien jälkeen. Takana keskellä harjoitusten ohjaajat, Mariusz ja Saija Steckiewicz.

Näkymä vuorelta järvilaaksoon.

vallisuusmääräykset ja kun-

nioitus vuorta kohtaan oli

syytä pitää mielessä koko

ajan. Matkalaiset selvisivät-

kin retkiltä ilman kolhuja.

Retkiäkin tehtiin

Viikkoon mahtui treenien

ja patikoinnin lisäksi myös tu-

tustumismatka Auschwitziin

ja Krakovaan. Seurue kävi

myös huvittelemassa Slova-

kiassa sijaitsevassa vesipuis-

tossa, Tatralandiassa. Hinta-

taso Zakopanessa oli erittäin

alhainen ja ihmiset olivat var-

sin mukavia.

Liikennekäyttäytyminen

oli Suomen ajokulttuuriin tot-

tuneelle järkytys, hirvittävää

ylinopeutta ja päättömiä ohi-

tuksia nähtiin erittäin kapeilla

vuoristoteillä. Useimmilla

bussimatkoilla ei näin ollen

juuri nukuttanut.

Terveelliseen, paljon kas-

viksia sisältävään ruokaan

tottuneet suomalaiset olivat

välillä ihmeissään ruokakult-

tuurin kanssa, sillä paikalli-

siin ruokapöydän antimiin ei

kuulunut juurikaan kasviksia,

vaan pääosin lihaa ja peru-

naa. Kyläläiset tarjosivat yl-

peinä kahta herkkuaan, savu-

juustoa ja sianpolvea, mitä

tyrvääläiset kyllä mielellään

söivät. Koko leiri oli erittäin

hieno kokemus kaikille osal-

listujille ja vastaavaa leiriä

odotellaan järjestettäväksi

myös ensi kesänä.

Vammalan Taekwon-Do

Seuran syyskausi pyörähtää

käyntiin lähipäivinä ja myös

uudet alkeiskurssit aloitetaan.

Seuran harrastajat ja opetta-

ja Mariusz Steckiewicz anta-

vat lajinäytöksen Torikeskuk-

sen aulassa lauantaina 19. 8.

klo 13. Lisätietoja uusista

kursseista löytyy seuran web-

sivuilta

www.tkd-center.net

,

kunhan koulujen salivuorot

saadaan lyötyä lukkoon.

Ari Asplund ja

Mikko Virtanen

Ari ja Mikko jäätävässä vedessä vesiputouksen alla.

Vammalan Taekwon-Do seuran Swinican valloittajat Ari Asplund, Mariusz Steckiewicz,

Lari-Matti Asplund ja Mikko Virtanen.

Kokemäen Sääksjärven

kunnostushankkeessa ra-

kennetaan järven luusuaan

45 metriä pitkä Sääkskos-

ken pohjapato, jolla järven

alinta vedenkorkeutta nos-

tetaan noin 20 senttiä.

Tarvittaessa perataan

myös matalikkoa noin sa-

dan metrin matkalla pohja-

padosta järvelle päin. Kau-

vatsanjoen yläosan vesisy-

vyyden lisäämiseksi raken-

Sääksjärven kunnostus alkaa vihdoin

netaan Kauvatsanjokeen poh-

japadon alapuolelle Lohenne-

nän pohjakynnys. Hankkee-

seen sisältyy myös tulvasuo-

jelutarkoituksessa

tehtävä

Sääksjärveen laskevan Piilijo-

en suualueen perkaaminen ja

jokirannan pengerrysten korot-

taminen. Tulvavahinkojen es-

tämiseksi korotetaan myös

Sääksjärven rannoilla muuta-

mien tilojen penkereitä ja ra-

kennetaan näihin yhteensä nel-

jä pengerpumppaamoa.

Sääksjärven kunnostushank-

keen luvanhaltija Kokemäen

kaupunki teki keväällä 2006

sopimuksen Lounais-Suomen

ympäristökeskuksen kanssa lu-

paehtojen mukaisten töiden

suorittamisesta vuoden 2006

aikana.

Laaja rahoituspohja

varmisti hankkeen

Piilijoen suuosan perkaus-

työt aloitettiin elokuun toisel-

la viikolla ja saataneen val-

miiksi syyskuun alkuun men-

nessä. Perkausmassoja on ar-

vioitu kertyvän noin 7000 kuu-

tiota.

Sääksjärven pohjapadon ja

Lohennenän pohjakynnöksen

rakennustyöt on tarkoitus aloit-

taa ensi viikon aikana. Koko

hankkeen on tarkoitus valmis-

tua tämän vuoden loppuun

mennessä.

Kunnostushankkeen arvioi-

dut kokonaiskustannukset ovat

hieman yli 200 000 euroa. Pii-

lijoen suuosan perkauksen ja

siihen liittyvien penkereiden

korottamisen kustannusarvio

on noin 120 000 euroa. Tä-

män osuuden rahoittavat Sa-

takuntaliitto ja Kokemäen kau-

punki, kumpikin 37 500 euron

osuudella.

Jäljelle jäävästä osuudesta

vastaavat Sääksjärvirahasto,

joka on eri tavoin kerännyt

hankkeen toteutusta varten 41

000 euroa, sekä Lounais-Suo-

men ympäristökeskus.

Sääkskosken pohjapadon,

Lohennenän pohjakynnyksen

ja tulvavahinkojen estämisek-

si tehtävien muiden pengerrys-

ten kustannukset ovat yhteen-

sä arviolta 110 000 euroa, jos-

ta puolet kattaa Lounais-Suo-

men

ympäristökeskuksen

myöntämä EU:n tavoite 2 -oh-

jelmaraha ja puolet Kokemä-

en kaupunki.

Pitkä lupaprosessi

taustalla

Sääksjärvi on Lounais-Suo-

men suurimpia järviä ja sillä

on merkittävä virkistyskäyttö-

arvo. Järven rannanomistajat

ovat jo pitkään toivoneet ve-

denkorkeusvaihteluiden tasaa-

mista ja erityisesti kesäveden-

korkeuden nostamista.

Viime vuosikymmenten ai-

kana aiemmin niukkaravintei-

nen järvi on selvästi rehe-

vöitynyt. Järven tilan ko-

hentamiseksi ja virkistys-

käyttöarvon parantamisek-

si Kokemäen kaupunki lait-

toi järven vedenpinnan nos-

toon liittyvän lupahake-

muksen vireille Länsi-Suo-

men vesioikeuteen tammi-

kuussa vuonna 1996.

Ennätyksellisen pitkän,

eri oikeusasteet kahteen

kertaan läpikäyneen lupa-

prosessin jälkeen korkein

hallinto-oikeus myönsi jou-

lukuussa 2005 luvan Sääks-

järven kunnostamiselle ve-

denkorkeutta nostamalla.

Page 14 - Alueviesti_34_2006