Page 13 - Alueviesti_34

Keskiviikko elokuun 23. 2006

14

Inkeri, Aili, Anja, Toini, Anneli, Anja ja Kauko ovat vakiasiakkaita. -Alatörmät ovat todella

mukavia, he kehuvat yhdestä suusta.

Mirja ja Reijo Alatörmä ovat pyörittäneet torikahviota jo kahdeksan kesää. -Kyllä vähän

haikealta tuntuu.

Vielä kahdeksan vuotta sit-

ten Vammala oli yksi niistä

kaupungeista, joissa ei ollut

torikahviota. -Silloin minä

tuumasin vaimolle, että pian

on meilläkin, nauraa Reijo

Alatörmä. Kulunut kesä on

ollut hänelle ja Mirja Ala-

törmälle haikeakin, sillä kah-

vioyrittäjyys päättyy heidän

osaltaan syyskuun alussa.

Ihan heti Alatörmät eivät

kuitenkaan kahviosta irtaudu,

sillä he ovat lupautuneet aut-

Alatörmät vaihtavat torikahvion matkailuautoon

tamaan uusia yrittäjiä alkuun.

Reijo lupaa, että kahviotoimin-

ta jatkuu tauotta vaikka omis-

tajat vaihtuvat. -Kyllä täällä

ollaan uusien yrittäjien voimin

heti kuun vaihteessa.

Kahvioyrittäjän aamu alkaa

aikaisin. -Kuudeksi tullaan to-

rille. Siihen pyritään, että seit-

semältä meillä olisi jo kahvia

tarjolla. Torikahvion tarjotta-

vat tekee Rosetti ja Heino. Rei-

jo Alatörmä tuumii torimyy-

jän ammatin olevan ”ihan oma

rotunsa”. Muut ovat lauantait

vapaalla ja pitävät lomia ke-

säisin.

-Kyllä tässä niitä vapaita

kesiä jo hieman kaipaakin,

Mirja tunnustaa. Hänellä on

kolmenkymmenen vuoden ko-

kemus torimyyjän ammatista,

sillä ennen kahviotoimintaa

hän myi torilla puutuotteita.

Kahvi saa kehuja

Inkeri, Aili, Anja, Toini, An-

neli, Anja ja Kauko istuvat pie-

nen kahviopöydän ympärillä.

Juttu luistaa ja välillä porukka

remahtaa raikuvaan nauruun.

-Kyllä me ollaan ainakin

melkein vakiasiakkaita, he tuu-

mivat.

-Jos ei muuten, niin lauan-

taisin kumminkin käydään tääl-

lä. Vakiopöytää porukalla ei

kuulemma torikahviossa ole,

joskus täytyy lainata tuoleja

naapuripöydästä kun väki li-

sääntyy. -Kymmenen jäljestä

me tähän tullaan. Eikös se ole

sellainen perinteinen aika ol-

lut, naiset kyselevät. Aikaa

kahviolla vierähtää äkkiä tun-

ti jos toinenkin. Joukko on tie-

toinen kahvion omistajanvaih-

doksesta.

-Alatörmät ovat oikein mu-

kavia. Toivotaan, että niin ovat

uudetkin yrittäjät. Kunhan

vaan hyvää kahvia edelleen

saadaan, he tuumivat. Mirjan

mukaan kahvi onkin se, josta

tulee eniten kiitosta. -Jos jo-

tain negatiivista ajatellaan, niin

tilaa saisi olla vähän enemmän.

Reijon mukaan kahvio on saa-

nut hyvän paikan kukkaistu-

tusten ja suihkulähteen lähel-

tä. -Kaupunki on suhtautunut

kahvioon koko ajan todella

suopeasti, hän kiittelee.

Matkailuautolla

liikenteeseen

Alatörmät ovat tyytyväisiä

kuluneeseen kesään. -Täm-

mösiä vaan lisää, se olisi tori-

kauppiaan unelma. Kun kesäl-

lä sataa, se sataa maanviljeli-

jälle laariin mutta torikauppi-

aalle laarista poispäin, Reijo

tuumii. Kesäisin heillä on ollut

kahviossa yksi työntekijä. -Niin

hyvä tuuri on ollut, että sama

henkilö on saatu töihin jo nel-

jänä kesänä, kiittelee Mirja.

Vammalan torikahvio ei kalpe-

ne suurempien kaupunkien rin-

nalla. -Kyllä sitä tulee kierrel-

tyä ja katseltua millaisia muu-

alla on. Juuri kävin Helsingis-

sä ja totesin, että hyvin meidän

kahvion kehtaisi sinne viedä,

kehuu Reijo.

Kahdeksan vuoden aikana

Alatörmät ovat saaneet luke-

mattoman määrän uusia tutta-

vuuksia. -Vakiasiakkaita on to-

della paljon. Kyllä ne aina poik-

keavat ja kyselevät kuulumiset.

Parasta työssä onkin juuri asi-

akkaat. -Täällä kaikki ovat niin

välittömiä, eikä kenelläkään ole

kiire minnekään. Vaikka itsellä

olisi hommaa, aina pitää muu-

tama sana pystyä sanomaan asi-

akkaalle, siitä tulee hyvä mieli,

Mirja kertoo.

Suuria suunnitelmia lisään-

tyvälle vapaa-ajalle ei ole vielä

tehty, mutta keväällä hankittuun

matkailuautoon alkaa varmasti

kertyä kilometrejä tiheämmäl-

lä tahdilla. -Vielä ei ole ehditty

käydä kuin pari kertaa tansseis-

sa Käenkoskella. Jos nyt ehtisi

ainakin sen kolmannen reissun

tehdä, Alatörmät nauravat.

Pauliina Parto

Vammalan lauantaina pidettyyn

sotilasajoneuvojen paraatiin osal-

listui lopulta 18 ajokkia, joista suu-

rin osa oli Vammalan lähiseudul-

ta. Kauimmaiset tulivat peräti

Oulusta saakka.

Sylvään kentälle kertyi iltapäiväl-

lä useampia sata katsojaa tutustumaan

ajokkeihin lähemmin. Lapsiperheitä,

pariskuntia ja isiä poikineen.

Iltajuhla ei vetänyt väkeä Terva-

kalliolle järjestäjien toivomalla taval-

la. Aikapoikien esiintymisen jälkeen

väkimäärä väheni tuntuvasti.

Järjestäjät ovat alustavasti päättä-

neet, että seuraava vastaavanlainen

tapahtuma pidetään Vammalassa ke-

sällä 2006, siis kolmen vuoden ku-

luttua. - Kehitystyötä täytyy tehdä,

sanoo järjestelytoimikuntaan kuulu-

va Jan Vihtelin. - Perusajatuksena on

edelleen ajoneuvojen kokoontuminen

ja paraati, mutta niiden ympärille täy-

tyy miettiä toisenlaiset kuviot, tuu-

mii hän.

Vammalan paraati uusiksi 2009

Sotilaskoti tarjosi perinteisiä herkkuja Sylvään näyttelyssä.

Suomalainen Sisu esittäytyi järeimpien ajokkien ryhmässä.

Kuusikymmenluvulla välillä ajokiellossakin ollut bensasieppo, venäläinen Gaz, on nyt

museoajokki ja omistajansa ylpeys.

Vanha Willys ei uteliaita katseita vierasta.

Page 13 - Alueviesti_34_2006