Page 25 - Alueviesti_46_2006

Keskiviikko marraskuun 15. 2006 25
Vammalan seudunVoi-
man yleisurheiluväki ko-
koontui kauden päättäjäi-
siin ja puurojuhlaan luki-
on ruokasaliin. Eri sarjo-
jen parhaat ja ansioitu-
neet palkittiin pokaalein
ja stipendein.
Viisitoista vuotta yleisur-
heilujaostoa johtanut Esko
Isotalo totesi heti alkajai-
siksi, että nyt on aika vaih-
taa vetäjää, koska menes-
tys monen hyvän kauden
jälkeen on kääntynyt lasku-
suuntaan. Yleisurheilijat
saivat vain kolme SM-mi-
talia; kaksi hopeaa ja yh-
den pronssin. Pronssi on
kuitenkin erityisen arvokas,
sillä se tuli Kalevan kiso-
jen naisten 3000m estejuok-
susta Marika Jänkän tuoma-
na.
Hopeaa saivat Jonna Vä-
limaa, Ulrika Uotila ja Eri-
ka Uotila. Jonna sai myös
hopeaa PM-kisoista Tans-
kasta. Muita SM-tasolla
menestyneitä olivat Kari
Kopra M22 400m aitojen
7:s ja P15 keihään joukkue,
Harri Kallio ja Juho Kuuk-
ka 4:s.
Piirinmestaruustasolla
menestyivät Marika Jänkä,
Jonna Välimaa, Hanna Haa-
vikko, Kari Kopra, Mikko
Viitamaa, Harri Reunanen,
Antti Virtanen, Heimo Hon-
Voima palkitsi parhaat
kala, Juho Pitkäkoski, Evelyn
Ruzza, Henri Kallio ja Mikko
Kimpanpää.
Hienoja
tulosparannuksia
SM- ja maaottelupisteitä
seura sai 30 ja PM-pisteitä vain
107. Syy pistemäärän tipahta-
miseen löytyy lopettamisista ja
aikuisurheilijoiden vähyydes-
tä. Myös nuorten 9-15 -vuoti-
aiden urheilussa mentiin hie-
man alaspäin. Piirin nuoriso-
cupissa Voima oli monen voit-
tovuoden jälkeen kolmas Noor-
markun Nopsan ja PorinYleis-
urheilun jälkeen 867 pisteellä.
Nuoret selvisivät kuitenkin
valtakunnalliseen Vattenfall
seuracupin finaaliin.
Laskusuunnasta huolimatta
monet urheilijat kehittyivät
ilahduttavasti. Pitkään uuras-
tanut Antti Virtanen paransi
400m aikaa yli sekunnin 49.61
ja 200m aikaansa yli puoli se-
kuntia 22.54.
Kari Kopra paranteli myös
ennätyksiään, vaikka armeija
laskuvarjojääkäreissä painoi
jäsenissä. Samoin Juho Pitkä-
koski heitti keihästä lähes 55
metriä ja Harri Kallio ja Juho
Kuukka heittivät keihäänsä
ensi kertaa yli 50 metrin. Nuo-
rista ilahduttivat valtakunnan
tilastoissakin kärkisijoilta löy-
tyvät Hans-Erik Kallio, Alex
Lause, Marianne Viitamaa, Il-
mari Kaaja ja Noora Hyväri-
nen.
Voimakvartetti lähtee
Voima järjesti tänäkin vuon-
na merkittäviä kilpailuja hy-
vällä menestyksellä. Varsinkin
KLL:n yleisurheilun kaksipäi-
väiset mammuttikisat saivat
järjestelyiltään kiitosta. Perin-
teiset Timanttikisat keräsivät
250 osanottajaa heinäkuun lo-
pussa. Mukana oli runsaasti
kotimaan huippuja ja myös
kansainvälistä väriä, vaikka
seuran panostus urheilijoihin
on varmasti tämän tason kiso-
jen pienin valtakunnassa. Hei-
näkuussa järjestettiin myös
naisten ja miesten kaksipäiväi-
set PM-kilpailut.
Ensi vuonna seura järjestää
Timanttikisat 11.8. ja 9-15-
vuotiaiden piirihuipentuman
heinäkuun lopussa.
Lopuksi eroava puheenjoh-
taja toi esiin suuren huolensa
seuran lähivuosien menestyk-
sestä ja näkyvyydestä. Seuran
johdon suututtama Voima-
kvartetin valmentaja Lippo Ju-
vala on katkaissut yhteistyön
seuran kanssa, kun hänen las-
kuttamiaan kaikkia matkoja ja
menoja ei ole maksettu. Kun
kaksi riitelee, on molemmissa
osapuolissa yleensä syytä.
Näin tässäkin tapauksessa. Va-
litettavaa on, että valmentaja
vie koko Voima-kvartetin mu-
Voima palkitsi pokaalein ja kannustusstipendein viisikymmentä 8-15-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Kuvassa osa palkituis-
ta.
kanaan seurasta. Jopa Voiman
oma kasvatti Jonna Välimaa on
lähdössä. Uudesta seurasta ei
ole vielä tietoa. Näiden nais-
ten lähdettyä entistä jyrkempi
alamäki on väistämätön.
Palkitut urheilijat
vuonna 2006:
Vuoden urheilija on Marika
Jänkä, miesurheilija Mikko
Viitamaa, naisjuniori Evelyn
Ruzza, miesjuniori Juho Pit-
käkoski, puheenjohtajan po-
kaali Antti Virtanen, nuori
juoksija Helena Alajoki, nuori
hyppääjä Hans-Erik Kallio,
nuori heittäjä Petteri Friberg,
vuoden tulokkaat Juho Kuuk-
ka ja Ilmari Kaaja, T15 Noora
Rajakallio ja Sari Hietaniemi,
P15 Harri Kallio ja Petteri Fri-
berg, T13 Hanna Kimpanpää
ja Karoliina Friberg, P13 Juho
Ylipaino ja Niko Simola, T11
Marianne Viitamaa ja Noora
Hyvärinen, P11 Alex Lause ja
Matti Kimpanpää, P10 Ilmari
Kaaja ja Tommi Mäki-Kerttu-
la, T9 Katri Helttula ja Janina
Keronen, P9 Sami Reunanen
ja Sami Rainio, vuoden val-
mentaja Lippo Juvala, vuoden
”työmyyrät” Evelyn Ruzza,
Laura Koivunen ja Ritva Väl-
läri, ahkerat Kesä Games -
kävijät Karoliina Friberg,
Sanna Myllymäki, Katri
Helttula, Eero Välläri, Ma-
rianne Viitamaa, Sami Reu-
nanen, Sami Rainio, Noora
Hyvärinen, Juho Ylipaino,
Otto Saarimaa, Aapo Saa-
rimaa ja Elina Linnikko.
Vuoden yhteistyökump-
pani Vammalan Seudun
Osuuspankki.
Zetoristien hallitusväestä traktorimuseon kokoelmaa ihastelevat Jari Partala, Tero Honka-
mäki ja Jukka Leppäniemi.
nehuollon, joka myöhemmin
vaihtui Rengas-Jaskariksi.
Museon päärakennus on
tehty 1895 nuorisoseuranta-
loksi. Jaskari osti kiinteistön
vuonna 1978 ja kunnosti sen
maatalouskonekorjaamoksi.
Rengaskaupan tullessa pää-
elinkeinoksi rakennettiin uusi
halli Seinäjoelle vuonna
1987.
-Onneksi tätä vanhaa hal-
lia ei tullut myytyä, ja näin
ensin hankituista museoko-
neista parhaat varastoitiin tä-
hän rakennukseen, hän ker-
too.
Päärakennuksessa on 24
traktoria, pieni kahviotila, wc
ja kaikista tärkein tila eli paja.
-Ilman pajaa ei olisi hie-
noja, täysin ajokuntoisia trak-
toreita, Matti Jaskari perus-
telee.
Pääsalin merkkivalikoima
on hyvin monipuolinen: Da-
vid Brown 2D työkonekan-
taja, David Brown Cropmas-
ter 6 S, Massey Harris K. 20
(mahdollisesti ainut Suomes-
sa), Hanomag R24, yksisy-
linterisiä Deutzeja on kolme
kappaletta, Steyer 80A, Ze-
tor 25K, Fiat 18 La Piccola,
Fordson "F" vm. 1925 ja "N"
Vm. 1937, Farmall F12
vm.1937, Farmal FC ja Far-
mal M.
Museon varastokonehallin
rakentamisen hän aloitti jää-
dessään eläkkeelle vuonna
2001. Yli tuhannen neliömet-
rin hallissa on yli sata eri-
laista traktoria. Halli on kyl-
mää tilaa, jossa entisöidyt,
käyntikuntoiset traktorit, leik-
kuupuimurit ja lannanlevitys-
perävaunut ovat suojassa.
-Mikään taho ei ole ollut
kiinnostunut osallistumaan
hallin kustannuksiin: ei
mueseovirasto, ei kultturin-
edistämisekeskus, ei kunta,
Jaskari sanoo.
Ja vielä zetorismista
Tyrwään Zetoristit ja muut
vanhojen työkoneiden ystä-
vät pitivät tänä vuonna ker-
hon perustamiskokouksen 29.
toukokuuta. Zetoristeilla oli
ollut Tyrväällä jo erilaisia
yhteisiä kokoontumisia ja
tempauksia, vain kerho puut-
tui.
-Muutaman zetoristin in-
noittamana päätimme kerhon
perustamisesta. Kerhon pää-
asialliseksi tarkoitukseksi tuli
koota yhteen Zetor 25, A, K
ja Supermallien omistajat
sekä edesauttaa kaikkien van-
hojen traktoreiden ja työko-
neiden entisöintiä, puheen-
johtaja Jari Partala kertoo.
Zetoreita Tyrväällä on usei-
ta kymmeniä ja muutama har-
vinainen Superikin, muun
muassa yksi tehtaan alkupe-
räisellä hytillä oleva trakto-
ri.
-Toiminta on lähtenyt ri-
peästi liikkeelle ja kerhollam-
me on jo yli 30 jäsentä. Kesä
2006 on ollut mitä parhain
Zetor-kesä. Kerhoa on tehty
tutuksi erilaisissa tapahtumis-
sa, kyydityksillä ja kokoon-
tumisajoilla, Partala sanoo.
Hänelle itselleen, maalais-
talon pojalle, tulivat traktorit
ja muut koneet tutuiksi jo
nuorena.
-Tuolloin ei Zetor enää ol-
lut muodissa, vaikkakin sen
ääni on aina tehnyt minuun
vaikutuksen. Olin jo pitkään
miettinyt Zetorin hankintaa,
kunnes pääsiäislauantaina
2005 sellainen kuorma-auton
lavalla Vammalaan Lohjalta
saapuikin.
Siirtymäajan traktori
syrjäytyi pian
Fordson ja Ferguson olivat
1950-luvulle tultaessa maa-
taloustraktorien suosikkivaih-
toehdot. Elettiin kuitenkin
säännöstelyn aikaa ja ilmei-
sesti Suomen idänsuhteilla-
kin oli jotakin tekemistä asi-
an kanssa.
-Länsitraktoreita joutui
odottamaan, kun taas itäveh-
keen, joksi Zetorkin luettiin,
sai suoraan Hankkijan hyllys-
tä. Zetor oli myös edullinen,
noin kaksikolmasosaa länsi-
traktorin hinnasta, Jari Par-
tala kertoo.
Zetorien huippumyynti-
vuodet ajoittuivat vuosiin
1953-58. Zetoreita ilmeises-
ti tuotiin Suomeen lähes sa-
man verran kuin Fordson
Majoreita. Zetor oli kuiten-
kin sopimaton suomalaisille,
pääosin suomaista raivatuil-
le pehmeille ja märille sar-
kaojapelloille.
-On tarinoita tulistuneesta
isännästä, joka Zetorin upot-
tua hakkasi sen veivillä pe-
runasäkiksi, Partala kertoo.
Aikojen parantuessa Zetor
vaihdettiin länsitraktoriin tai
jätettiin maamoottorin ase-
maan puimakoneen ja kla-
pisirkelin käyttäjänä.
-Hyvin paljon Zetoreita
vietiin myöhemmillä vuosi-
kymmenillä hajottamoihin ja
sieltä sulattoon. Osa jäi la-
toihin tai kuusen alle ruostu-
maan. Sieltä niiden uusi tu-
leminen onkin alkanut viime
vuosien aikana.
Partalan mukaan osat ovat
vaihtuneet. Zetor ei enää ole
vain pelkkä itävehje. Sen nos-
talginen käyntiääni ei jätä ke-
tään kylmäksi, päät käänty-
vät ja suu menee hymyyn.
Hinnankin puolesta ajat
ovat muuttuneet. Nyt täys-
kunnostetun hyvän Zetorin
hinnalla saa 3-4 Fergusonia
tai Fordsonia. Summa voi
nousta 9000 euroon.
-Kaikki Zetorien, vanhojen
traktoreiden ja työkoneiden
harrastajat ovat tervetulleita
kerhoon, Jari Partala kutsuu.
Hannu Virtanen
Matti Jaskari (keskellä) on traktorimuseon omistaja, jolta eivät tarinat loppuneet.