Page 21 - Alueviesti_47_2006

Keskiviikko marraskuun 22. 2006 21
Autoliitto on julkaissut
edellisvuosien tapaan suo-
malaisten automatkailijoi-
den matkailukokemuksia ja
mielipiteitä selvittäneen Au-
tomatkailututkimuksen. Tut-
kimuksen mukaan matkailu-
auto on noussut suosituim-
maksi ajoneuvoksi lomamat-
koilla. Suosikkikohteiden
kärjessä ovat Saksa, Italia ja
Ranska.
Autoliiton julkaisemaan tut-
kimukseen tuli vastauksia 651,
selvästi enemmän kuin vuosi
sitten vastaavaan tutkimukseen
(572). Matkailuauton suosio on
edelleen jatkanut kasvuaan, ja
se ohitti henkilöauton suosi-
tuimpana ajoneuvona. Matkai-
luautolla liikkui 39 prosenttia
vastanneista, henkilöautolla 33
prosenttia. Vuosi sitten matkai-
luauton prosenttiosuus oli 30,5.
Yli puolet vastanneista piti
1–2 hengen ryhmäkokoa edel-
leen suosituimpana. Kolman-
nes matkusti 3–4 hengen ryh-
mässä. Matkan kokonaiskus-
tannukset oli suurimmalla osal-
la vastanneista 1.000–3.000
euroa. Tässä ei ole tapahtunut
muutosta viime vuoteen ver-
rattuna.
Lähtöreittinä Helsinki-Tal-
linna on edelleen suosituin.
Hyvänä kakkosena on Turku-
Tukholma. Helsingistä Tallin-
naan matkansa aloittaneista 29
prosentista 21 prosenttia jat-
koi matkaansa Via Balticaa pit-
kin.
- Edullisempi polttoaine ja
majoitus sekä Tallinnan laiva-
lippujen hinnat siis houkutte-
levat aikaisempien vuosien ta-
paan matkailijoita valitsemaan
reitikseen Via Baltican. Sen
Matkailuauto
on suosituin
lomamatkoilla
sijaan alkukesästä laajaa kiel-
teistä julkisuutta saaneet tie-
työt Via Balticalla eivät näkö-
jään karkottaneet matkailijoi-
ta tältä reitiltä, Autoliiton mat-
kailupäällikkö Eila Ollikainen
kertoo.
Usein matkan alussa ajetaan
pitkiä päivämatkoja, sillä ta-
voitekohteeseen halutaan mah-
dollisimman nopeasti. Esimer-
kiksi Saksaan on Tallinnasta
matkaa melkein 1500 kilomet-
riä, jonka vain huimapäisim-
mät ajavat ennen ensimmäistä
yöpymistä. Autoliiton oma tes-
tiryhmä ajoi lokakuussa Via
Baltica -reitin Saksaan kahdel-
la yöpymisellä.
Automatkailijat vierailivat
eniten Saksassa, ja se nimet-
tiin useimmin myös matkan
pääkohdemaaksi. Muita suo-
sittuja kohdemaita olivat Ita-
lia ja Ranska. Pieni yllätys oli
se, etteivät Viro ja Ruotsi ole
pelkkiä läpiajomaita, vaan
molemmat ovat seitsemän suo-
situimman kohdemaan joukos-
sa.
Suomalaiset ovat oppineet
hyvin välttämään kuumaa ja
ruuhkaista elokuuta, sillä suu-
rin osa matkoista tehtiin kesä-
heinäkuussa. Ilahduttava määrä
oli liikkeellä myös toukokuus-
sa. Matkailupäällikkö Ollikai-
nen soisi myös syyskuun kas-
vattavan suosiotaan, sillä sil-
loin säät ovat usein mainiot
automatkailuun.
Tutkimuksen mukaan suo-
malainen automatkailija arvos-
taa matkan aikana eniten tei-
den kuntoa ja liikennekulttuu-
ria (59 %), opasteiden ja kylt-
tien selkeyttä (56 %) ja majoi-
tuspalveluiden tasoa ja valin-
nan varaa (48 %). Automat-
kan pituudet olivat samalla ta-
solla kuin vuosi sitten. Yhteen-
sä 62 prosenttia vastanneista
ajoi lomansa aikana 2000 ki-
lometristä 6000 kilometriin.
Noin kolmasosa vastanneista
vietti matkalla yli kolme viik-
koa.
Automatkailijoilta kysyttiin
myös, olivatko he kohdanneet
matkallaan vastoinkäymisiä.
Yleisin syy matkan keskeyty-
miseen oli auton tekniset viat,
joita oli lähes joka kymmenen-
nellä ajoneuvolla. Ennen mat-
kaa tulisikin tarkistaa jarrut,
ohjauslaitteet, jäähdyttäjä, hih-
nat, ilmansuodatin, jarruneste,
iskunvaimentimet ja pakokaa-
sut. Öljy ja öljynsuodatin on
myös syytä vaihtaa, ja renkai-
den ilmanpainetta tulee nos-
taa. Useimmat rengasrikot ai-
heutuvat liian alhaisesta ren-
gaspaineesta.
Automatkailu koettiin tur-
valliseksi matkustusmuodoksi:
auto-onnettomuuksia oli tapah-
tunut erittäin harvoin, samoin
ilkivalta- ja varkaustapaukset
olivat erittäin harvinaisia. Sen
sijaan esimerkiksi ylinopeus-
sakkoja oli saatu. Maaliskuun
2007 jälkeen yli 70 euron suu-
ruiset sakot voidaan periä rik-
keen tehneen kotimaasta, jo-
ten eri maiden nopeusrajoituk-
set kannattaa tutkia tarkkaan.
Autoliiton Autolla Euroopas-
sa -kirjasta löytyy maakohtai-
set tiedot.
Kohteista vastanneille par-
haiten olivat jääneet mieleen
Alpit, Garda-järvi, Moselin
laakso, Pariisi nähtävyyksineen
sekä Tanskan Legoland.
Tutkimuksen toteuttaja oli
restonomiopiskelija Harri
Mäki, joka on tehnyt vastaa-
vanlaiset tutkimukset Autolii-
tolle vuosina 2004 ja 2005.
Kyselyyn oli mahdollista vas-
tata touko-syyskuun välisenä
aikana Autoliiton, SF-Carava-
nin ja Suomen Motoristit ry:n
verkkosivuilla sekä Moottori-
lehden heinä-elokuun nume-
rossa.
Luja HT jatkaa jääkiekon
2-divisioonassa neljän jou-
kossa vaikka KJK voitti Kan-
kaanpäässä Lujan 6-5, vas-
tapainoksi Luja murskasi K-
67:nTurussa 14-5, voitti Ka-
KiPon 6-1 ja Urjalan Sisu-
Kiekon 7-3.
KJK-peliin valmistautumi-
nen ja keskittyminen oli huo-
noa ja taisi takkikin olla vä-
hän auki. Valmentaja Marko
Lausniemeä imarteli se, että
meidän voittamisemme oli
KJK:lle iso asia.
Pelillisesti emme olleet ha-
lukkaita voittamaan, emme
liikkuneet yhtään ja kaveri jä-
tettiin yksin,
Lausniemi totesi. Vieraspelit
ovat tällä kaudella olleet La-
usniemen mukaan vaikeita,
Luja HT voitti kolmasti
peli on ollut hieman harhai-
lua.
Seuraavassa vieraspelissä
Luja HT murskasi Turussa
Kiekko-67-joukkueen peräti
14-5, Janne Mäkelän (5+3) ol-
lessa kapellimestarina.
Kotiottelu KaKiPoa vastaan
latistui vastustajan tullessa kah-
della kentällisellä vieraspeliin
Lujaa vastaan. Kuuden mi-
nuutin jälkeen Luja johti jo 3-
0 ja kotijoukkueen tempo pu-
tosi, loppu pelailtiin sopuisas-
ti päätuomari Jari Levosen ko-
mennossa. Lujan voitto kirjat-
tiin lukemin 6-1.
USiKi-Luja 3-7
Sarjanousija Urjalan Sisu-
Kiekko aloitti pelin vahvasti
ja siirtyi 1-0 johtoon ylivoi-
malla kolmannella minuutilla.
Pelin tasoituksen 1-1 tehtaili
siirretyn rangaistuksen aikana
taas kerran hyvin pelannut
hyökkäyskenttä Esa Väisänen
- Sami Ojanen ja Turkka Hir-
vineva.
Toisen erän alussa Lujan te-
hokenttä Janne Mäkelä (5+0),
Kari Kouttinen (1+3), Lauri
Savijoki (0+2), JP Vainio (
0+2) ja Jonne Ylikännö (0+1)
iskivät erätauolle lukemiksi
Lujalle 5-2.
Kolmannen erän alku oli lu-
jalaisittain vaikeaa, kolme jää-
hyä kahden minuutin aikana.
Lujan alivoimapeli oli taas ker-
ran loistavaa ja uhrautuvaa,
vastustajalle ainoastaan kolme
laukausta. Jäähyjen jälkeen ote
herpaantui hetkeksi, sillä seu-
raava laukaus upposi, 3-5.
Yksi LujaHT:n Janne Mäkelän viidestä maalista Urjalan illassa syntyy tässä. - Kuva : Kata Sivunen.
Kaksi viimeistä Lujan maa-
lia tehtaili Janne Mäkelä Kari
Kouttisen syötöistä.
Pelin jälkeen valmentaja
Marko Lausniemi kaipaili
omalta joukkueeltaan rohkeut-
ta peliin, parempaa liikettä sekä
kunnon taklauksia.
Onnistuneena käskytyksenä
Lausniemi piti Mäkelälle an-
tamaansa käskyä käyttää hy-
vää vetoaan, yksi veto ja viisi
maalia oli hyvä suoritus, nau-
tiskeli Lausniemi pelin jälkeen.
Kevään jatkopeleihin tämä
joukkueen taso ei riitä, paran-
nettavaa on paljon kaikilla osa-
alueilla.
Joukkueen tason testaa kes-
kiviikkona sarjassa kolmante-
na oleva Uudenkaupungin Jää-
kotkat Kulta-Arenalla.
J.J.