Page 24 - Alueviesti_47_2006

Keskiviikko marraskuun 22. 2006 24
Pirkanmaalla työttömien
määrä oli laskenut syyskuus-
ta 2,7 %. Verrattuna edelli-
sen vuoden vastaavaan ajan-
kohtaan oli laskua 15,2 %.
Työttömyysaste oli lokakuus-
sa korkein Valkeakoskella
(12,1 %) ja alhaisin Suoden-
niemellä (4,3 %)
Lokakuun lopussa Pirkan-
maalla ylittyi 12,0 %:n työttö-
myysaste Valkeakosken lisäk-
si Längelmäellä (12,1 %). Seu-
tukunnista edelleen alhaisin
työttömyysaste oli Lounais-
Pirkanmaan seutukunnassa
(6,2 %) ja korkein Etelä-Pir-
kanmaan seutukunnassa 11,5
%. Mouhijärven työttömyys-
aste oli 5,9, Punkalaitumen ta-
san 5, Vammalan 6,5 ja Äet-
sän 7 prosenttia.
Työttömyyden rakenteelli-
nen kehitys oli jatkunut Pir-
kanmaalla erittäin myönteise-
nä. Sekä pitkäaikaistyöttömi-
en että nuorten alle 25-vuoti-
aiden määrä laski lokakuussa
verrattuna syyskuun 2006 lu-
kuun. Lokakuussa 2006 oli
nuoria alle 25-vuotiaita työt-
tömiä 18,8 % vähemmän kuin
lokakuussa 2005.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli lokakuun lopus-
sa 2 387 avointa työpaikkaa.
Työpaikkojen määrä oli vähen-
tynyt syyskuusta 4,8 % ja ver-
rattuna edellisvuoden vastaa-
vaan ajankohtaan oli lisäystä
peräti 40,8 %. Tämä osoittaa
että työvoiman kysyntä oli
edelleen vuositasolla kasvanut.
Uusia työpaikkoja ilmoitettiin
lokakuussa 3 632 kpl, joka oli
Suodenniemen
työllisyystilanne
Pirkanmaan paras
3,5 % vähemmän kuin syys-
kuussa, mutta verrattuna edel-
lisen vuoden vastaavaan ajan-
kohtaan oli kasvua 43,2 %.
Kysynnän kasvutrendi näkyy
erityisesti kuljetus- ja liiken-
netyössä jossa avoimia työ-
paikkoja oli 79,5 % enemmän
kuin lokakuussa 2005. Kasvua
oli myös kaupallisessa työssä
(73,1 %) sekä rakennustyössä
(52,9 %) että teknillisessä ja
luonnontieteellisessä työssä
(52,7 %). Suurin lasku avoi-
mien työpaikkojen suhteen oli
hallinto- ja toimistotyössä jossa
avoimia työpaikkoja oli 13,1
% vähemmän kuin edellisvuo-
den vastaavana aikana. Loka-
kuussa täyttyi kaikkiaan 3 356
työpaikkaa, joista työvoimatoi-
miston hakijoilla täytettiin 1
006 paikkaa, eli 30,0 %. Tam-
mi - lokakuun aikana vuonna
2006 oli ilmoitettu 12,0 %
enemmän työpaikkoja kuin
edellisvuoden vastaavaan ajan-
kohtaan verrattuna.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli lokakuun 2006
lopussa 20 786 työtöntä työn-
hakijaa, joka oli 574 työtöntä
työnhakijaa vähemmän kuin
syyskuussa 2006 ja 3 723 työ-
töntä työnhakijaa vähemmän
verrattuna vastaavaan ajankoh-
taan vuotta aiemmin. Työttö-
myyden trendi jatkuu laskeva-
na (kuvio 2). Työttömyysaste
oli Pirkanmaalla 9,0 % ja koko
maassa 8,7 %. Vastaavat luvut
vuosi sitten olivat Pirkanmaalla
10,7 % ja koko maan osalta
10,1 %. Pirkanmaan työttö-
myys oli edelleen laskenut no-
peammin kuin koko maassa
keskimäärin. Kaikissa pääam-
mattiryhmissä työttömien mää-
rä jatkoi laskua. Työttömien
määrä väheni eniten kuljetus-
ja liikennetyössä (20,1 %),
maa- ja metsätaloustyössä
(18,5 %), rakennustyössä (17,6
%), terveydenhuolto ja sosiaa-
lialan työssä (17,2 %).
Naisten työttömyys laski
syyskuusta 4,4 %. Lokakuus-
sa työttömänä oli 10 588 nais-
ta. Vuoden aikana naisten työt-
tömyys oli vähentynyt 13,9 %.
Lokakuussa 2006 työttömiä
miehiä oli 10 198 henkilöä.
Laskua syyskuun lukuun oli
0,8 %. Vuoden takaiseen lo-
kakuun 2005 lukuun verrattu-
na miesten kohdalla työttö-
myys laski 16,5 %. Naisten
osuus työttömistä oli lokakuus-
sa 2006 50,9 % ja miesten 49,1
%.
Nuorten työttömien
määrä reilussa laskussa
Nuorten työttömyys oli edel-
leen selvässä laskussa loka-
kuussa. Alle 25-vuotiaita työt-
tömiä oli lokakuun 2006 lo-
pussa 2 059 henkilöä, joka oli
6,6 % vähemmän kuin syys-
kuussa.
Verrattuna vuoden takaiseen
tilanteeseen oli lokakuussa
2006 työttömänä 18,8 % vä-
hemmän nuoria. Pitkäaikais-
työttömyys laski lokakuussa
3,0 % verrattuna syyskuun ti-
lanteeseen ja oli vuositasolla
tarkasteltuna laskenut 13,9 %.
Pirkanmaalla oli lokakuun lo-
pussa yli vuoden työttömänä
olleita 6 093 henkilöä.
Satakunnan kaikissa kun-
nissa työttömien määrä joko
laski tai pysyi ennallaan lo-
kakuussa vuoden takaiseen
verrattuna. Korkeimmat kun-
nittaiset työttömyysasteet
olivat Siikaisissa (13,4 %),
Porissa (12,9 %) ja Merikar-
vialla (12,5 %). Alle kym-
menen prosentin työttö-
myysaste oli peräti seitse-
mäntoista kunnan alueella.
Alhaisimmat työttömyysas-
teet olivat Säkylässä (4,5 %),
Köyliössä (4,9 %), Huittisis-
sa (5,6 %), Eurassa (5,7 %)
ja Vampulassa (5,7 %).
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueella oli
työnvälitystilaston mukaan lo-
kakuun lopussa työttömiä työn-
hakijoita runsaat 11 500, mikä
on saman verran kuin kuukau-
si sitten. Lomautettuja oli run-
saat 300, mikä on lähes sata
enemmän kuin kuukausi sit-
ten. Työttömien osuus työvoi-
masta oli 10,4 %. Työttöminä
työnhakijoina oli miehiä 5 300
ja naisia 6 200.
Työttömien määrä väheni
Satakunnassa lähes 2 000:lla
hengellä viime vuoden loka-
kuuhun verrattuna. Lomautet-
tuja oli lähes 200 vähemmän
kuin vuosi sitten. Satakunnas-
sa työttömien määrä aleni vuo-
den takaisesta lähes 15 %, kun
koko maassa vähennys oli va-
jaat 12 %. Satakunnan alueen
työvoimatoimistoihin ilmoit-
Työllisyystilanne
kulki yhä parempaan
Satakunnassa
tautui lokakuun aikana 1 350
uutta työnhakijaa ja työnhaun
päättäneitä oli lähes 1 600.
Yleisille työmarkkinoille työl-
listyi 1 550 henkeä.
Satakunnan alueen työvoi-
matoimistoissa oli lokakuun
aikana avoinna runsaat 2 300
työpaikkaa, mikä on lähes 300
paikkaa vähemmän kuin kuu-
kausi sitten mutta saman ver-
ran kuin vuosi sitten. Kuukau-
den aikana avoimet paikat li-
sääntyivät vain kaupallisella
alalla. Uusia avoimia työpaik-
koja ilmoitettiin työvoimatoi-
mistoihin lokakuun aikana run-
saat 900 ja täytettiin vajaat 900
paikkaa.
Alle 25-vuotiaita työttömiä
työnhakijoita oli lokakuun lo-
pussa vajaat 1 200, mikä on
lähes sata vähemmän kuin vii-
me kuussa. Viime vuodesta
nuorten työttömien määrä las-
ki yli 300:lla. Alle 25-vuotiai-
den osuus työttömistä työnha-
kijoista oli 10,4 %. Yli 50-vuo-
tiaita työttömiä työnhakijoita
oli lokakuun lopussa 5 100,
mikä on saman verran kuin
kuukausi sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli vajaat 3
300, mikä on lähes sata vä-
hemmän kuin kuukausi sitten.
Viime vuoden lokakuusta pit-
käaikaistyöttömien määrä on
laskenut yli 500:lla.
Ammattiryhmittäin tarkas-
teltuna (ilman lomautettuja)
työttömien työnhakijoiden
määrä vähentyi vuoden aika-
na kaikissa ammattiryhmissä.
Suhteellisesti eniten vähennys-
tä tapahtui rakennusalalla, kul-
jetuksessa ja teollisuudessa.
Sekä työvoimakoulutuksen
aloittaneita että tukitoimenpi-
tein sijoitettuja oli lokakuussa
runsaat 500. Työvoimakoulu-
tuksen aloittaneiden kuin myös
toimenpitein sijoitettujen mää-
rä oli hieman alempi kuin vuosi
sitten.
Lokakuun lopussa työvoi-
makoulutuksessa oli vajaat 1
700 ja tukityöllistettynä run-
saat 2 300 henkilöä. Tukityöl-
listettyinä oli valtiolla 70, kun-
nissa vajaa 700 ja yksityisellä
sektorilla vajaat 1 600 henki-
löä. Tukitoimenpiteissä olevia
oli selvästi vähemmän ja työ-
voimakoulutuksessa vastaavas-
ti selvästi enemmän kuin vuo-
si sitten.
Työttömien työnhakijoiden
määrä laski viime kuusta nel-
jän toimiston alueella ja lisään-
tyi kolmen toimiston alueella.
Suhteellisesti suurin vähennys
tapahtui Euran työvoimatoi-
miston alueella. Korkeimmat
työttömyysasteet olivat Porin
(12,4 %) ja Noormarkun (10,6
%) työvoimatoimistojen alueil-
la. Vastaavasti alhaisimmat
työttömyysasteet olivat Euran
(5,3 %) ja Huittisten (5,8 %)
työvoimatoimistojen alueilla.
Päivitetty: 21.11.2006
Pirkanmaan aluekehi-
tysrahoituksen tarpeet on
kirjattu lokakuun lopussa
valmistuneeseen maakun-
nalliseen toteuttamissuun-
nitelmaan.
Maakunnan merkittävim-
mät aluekehityshankkeet ja
niiden rahoitustarpeet vuo-
sille 2007-2008 ovat bioalan
vahvistaminen ja rahoitus,
Pirkanmaan käyttäjäkeskei-
nen hyvinvointiteknologia -
ohjelma, maakuntakorkea-
koulutoiminnan käynnistä-
minen, Vt 3:n Tampereen
läntisen kehätien 2. raken-
nusvaihe, Tampere-Pirkka-
lan lentokenttäalueen ja -lii-
kenteen kehittäminen sekä
Kylmäkosken vankilan laa-
jennus.
Suunnitelman on hyväk-
synyt Pirkanmaan liiton
Pirkanmaan alue-
kehitysrahoituksen
tarpeet on kirjattu
maakuntahallitus. Se on laa-
dittu yhteistyössä valtion vi-
ranomaisten ja muiden maa-
kunnan toimijoiden kanssa.
Toteuttamissuunnitelmia on
laadittu vuodesta 2003 al-
kaen.
Toteuttamissuunnitelman
pohjalta käydään joulukuus-
sa keskeisten ministeriöiden
kanssa neuvottelut. Niihin
perustuen päätetään valtion
budjettiin sisältyvien mää-
rärahojen kohdentamisesta
maakuntaan.
Ministeriökohtaiset neu-
vottelut käydään tänä vuon-
na ensi kertaa. Käytäntö pe-
rustuu lainsäädäntöuudistuk-
seen, jolla vahvistetaan to-
teuttamissuunnitelman ase-
maa ja lisätään maakuntien
sananvaltaa valtion budjet-
tiin sisältyvistä alueiden ke-
hittämisvaroista.
Maakuntavaltuusto on
hyväksynyt Pirkanmaan
maakuntaohjelman 2007-
2010. Maakuntastrategi-
aa tarkentava maakunta-
ohjelma sovittaa yhteen
ja määrittelee eri rahoi-
tuslähteiden ohjelmien ja
toimintapolitiikkojen vä-
lisen työnjaon.
Pirkanmaan eri toimijat
ovat osallistuneet ohjelman
laatimiseen laajalla vuoro-
vaikutteisella yhteistyöllä.
Maakuntaohjelmaan on kir-
joitettu merkittävimmät val-
misteilla tai suunnitteilla
olevat kehittämistoimet.
Lisäksi siihen on tuotu ava-
uksia, joiden toteuttamiseen
ei vielä tässä vaiheessa ole
tiedossa resursseja tai vas-
tuullista toteuttajaa.
Maakuntaohjelma on
myös ideapaperi, joka an-
taa herätteitä toimijoille
Pirkanmaan
maakuntaohjelma
hyväksyttiin
maakunnassa ja osoittaa uu-
den toiminnan mahdolli-
suuksia.
Maakuntaohjelmassa on
neljä toiminnallista paino-
alaa: Yritystoiminnan ja tut-
kimuksen sisältönä ovat
elinkeinojen ja innovaatio-
toiminnan kehittäminen.
Kohdassa Tekijät ja osaa-
minen (inhimilliset voima-
varat) kehitetään osaamis-
ta, koulutusta ja työelämää
ja ehkäistään syrjäytymis-
tä.
Aluerakenne, yhteydet ja
energia - painopistealalla
vahvistetaan yhteiskunnan
teknisiä järjestelmiä ja fyy-
sisiä rakenteita ja turvataan
palvelurakenteita ja ympä-
ristöarvoja.
Vetovoima, imago ja
identiteetti - kohdan sisäl-
tönä on kehittää toiminta-
ympäristön aineettomia ja
"pehmeitä" osatekijöitä.
Läänin sosiaali- ja terve-
ysneuvos Pekka Paateron
mukaan Kansaneläkelaitok-
sen hampaiden hoidosta
maksamien korvausten nos-
taminen sille tasolle, että
asiakas voi käyttää sekä yk-
sityistä että julkista hammas-
hoitoa sekä hammaslääkä-
reiden töiden järjestely rati-
onaalisella tavalla ovat vas-
tauksia hammashoidon on-
gelmiin Länsi-Suomen lää-
nissä.
Hänen mukaansa suun ter-
veydenhuollon hoitotakuun
seurannan tulokset ovat to-
dennäköisesti vain jäävuo-
ren huippu, koska jonoihin
ei hakeuduta.
- Nykyisellään näyttää sil-
tä, että halukkaat kyllä saa-
vat varsin hyvin yhteyden
hammashoitoloihin ja pää-
sevät kohtuullisesti hoidon
tarpeen arviointiin, mutta
varsinainen hoito kangerte-
lee, Paatero toteaa. - Kiireel-
linen hoito toimii kohtuulli-
sesti ja jopa yksittäisten lo-
hjenneiden hampaiden tai
paikkojen korjaus, mutta asi-
allinen säännöllinen koko-
naishoito ontuu todella pa-
hasti, hän sanoo.
Kela-korvaukset
eivät ole ajan tasalla
- Nykytilanteessa koko
mahdollinen hammaslääkä-
rityöpanos niin julkisella
kuin yksityispuolellakin on
saatava käyttöön potilaita ta-
sapuolisesti kohtelevalla ta-
valla. Se voitaisiin helposti
tehdä nostamalla Kela-kor-
vaukset sille tasolle, ettei
asiakkaan tarvitse kustan-
nussyistä jonottaa turhaan
puoli vuotta tai enemmän
julkiselle puolelle, laskee
Paatero.
- Tällä hetkellä Kela-kor-
vaukset ovat niin pienet, että
keskimäärin julkiset taksat
ovat kolmannes yksityisistä
ja osasta toimenpiteitä ei
Kela korvaa mitään. Tällai-
sia ovat mm. proteettiset toi-
menpiteet kuten tekoham-
paat, sillat, kruunut ja muut.
Esimerkiksi kultakruunu ta-
kahampaaseen maksaa yk-
sityisellä 400-500 euroa ja
tästä ei Kela korvaa mitään.
Monessa kunnassa ei hoi-
deta juuri ollenkaan kiireet-
tömän hoidon tarpeessa ole-
via aikuisia, vaan kaikki oh-
jataan omalla kustannuksel-
laan yksityisille pitkienkin
matkojen päähän. Kuitenkin
jokaisella aikuisellakin on
halutessaan oikeus kunnal-
lisessa hammashoidossa hoi-
don tarpeen arviointiin ja
hoitoon kuudessa kuukau-
dessa joko kunnan omana
toimintana tai sitten yksityi-
seltä hammaslääkäriltä kun-
nallisin maksuin.
- Monet ihmiset eivät tätä
edes tiedä eivätkä häveliäi-
syydessään kehtaa vaatia,
kun heille kerrotaan, ettei
kunnalliseen hoitoon pääse,
sanoo Paatero.
- Hammashuollon järjes-
tämisessä voidaan jouten
odottelun sijaan helposti teh-
dä jotain, esittää Paatero. -
Kehitetään edelleen ham-
mashuoltohenkilöstön työn-
jakoa siten, että hammaslää-
kärit saavat keskittyä hoidon
suunnitteluun ja vaativaan
hammashoitoon ja muuten
työt, joita he tällä hetkellä
tekevät noin kolmanneksen
työajastaan suunnataan
muille työntekijäryhmille.
Hammaslääkäreitä
tarvitaan lisää
- Vaatimukset hammaslää-
kärikoulutuksen laajentami-
sesta ovat oikeutettuja, mutta
miksi vasta nyt?, kysyy Paa-
tero.
- Tiedossa on ollut jo vuo-
sia, että kun hoitotakuu tu-
lee ja suuret ikäluokat van-
henevat, se lisäävät huomat-
tavasti hoidon tarvetta, jo-
ten nykyisin voimin ei tulla
toimeen. Samalla hammas-
lääkäreiden eläköityminen
alkaa toden teolla viiden
vuoden kuluessa, joten te-
kijät vähenevät ja hoidon
tarve kasvaa. Ongelmana
vain on se, että lisäkoulu-
tuksen vaikutukset alkavat
näkyä vasta kymmenen vuo-
den kuluttua. Miksi siis Tu-
russakin hammaslääkärien
peruskoulutus käynnistettiin
vasta vuosi sitten? kysyy
Paatero.
STM on selvitellyt ham-
mashuollon hoitotakuun to-
teutumista kysymällä terve-
yskeskusten johtavilta ham-
maslääkäreiltä hoitoon pää-
systä ja hammashoidon ti-
lasta. Paateron mukaan sel-
vitys antaa kuitenkin varsin
viranhaltijaväritteisen kuvan
siitä, miltä tilanne näyttää
kunnissa niiden osalta, jot-
ka ovat yrittäneet päästä jul-
kiseen hammashoitoon. To-
dellinen hoidon tarve on
huomattavasti suurempaa.
Vuonna 2007 kuntien
tuloveroprosentti on kes-
kimäärin 18,46. Keski-
määräinen veroprosentti
nousee 0,07 prosenttiyk-
siköllä kuluvaan vuoteen
verrattuna. Nousu on kui-
tenkin edellisvuotta pie-
nempi.
Tuloveroprosenttiaan
nostaa ensi vuodelle 106
kuntaa. Veroprosentti nou-
see joka neljännessä kun-
nassa, lähinnä pienissä kun-
nissa. Nostajia on 34 vä-
hemmän kuin viime vuon-
na, joka oli tuloveroprosent-
tien nostojen ennätysvuo-
si. Veroprosentti laskee Juu-
kassa, Vöyri-Maksamaalla
ja Saltvikissa, ilmenee Kun-
taliiton keräämistä ennak-
kotiedoista.
Ensi vuoden alun 14 kun-
taliitoksessa kuntien mää-
rä vähenee 431 kunnasta
416 kuntaan. Nykyisellä
kuntajaolla tarkasteltuna tu-
loveroprosentti laskee seit-
semässä ja nousee viidessä
kuntaliitoskunnassa. Liitok-
set mukaan lukien veropro-
senttien korotukset koske-
vat koko maan osalta noin
725 000 henkeä ja alennuk-
set noin 28 000 henkeä.
Maan korkein tulovero-
prosentti on ensi vuonna
Karjaalla ja Pelkosennie-
mellä, 21. Vähintään 20
prosenttia perii 35 kuntaa.
Alhaisin veroprosentti on
Kauniaisissa ja Maarianha-
minassa, 16. Yleisin tulo-
veroprosentti on 19,00, jota
peritään 113 kunnassa.
Maakunnittain verotu-
loilla painotettuina laske-
tuista tuloveroprosenteista
korkein, 19,44, on Lapissa
ja alhaisimmat, 16,80, Ah-
venanmaalla ja 17,89, Uu-
dellamaalla. Myös nousu,
0,26 prosenttiyksikköä, on
suurinta Lapissa, jossa 14
kuntaa 21:stä nostaa tulo-
veroprosenttia.
Noin joka viides kunta on
ilmoittanut nostavansa ai-
nakin jotain kiinteistövero-
prosenttia, joista taloudel-
lisesti merkittävimmät ovat
yleinen kiinteistöveropro-
sentti ja vakituisten asuin-
rakennusten kiinteistövero-
prosentti.
Joka neljäs kunta
nostaa ensi vuoden
tuloveroprosenttia
Tuloveroprosenttien ko-
rotukset nostavat kuntien
verotuloja noin 54 miljoo-
naa euroa. Kiinteistövero-
prosenttien nostot merkit-
sevät noin 10 miljoonan
euron lisätuloja kunnille.
Yhteensä nämä lisäävät
kuntien verotuloja vajaalla
puolella prosentilla.
Ensi vuonna kuntien ve-
rotulot ovat Kuntaliiton ar-
vion mukaan noin 16 mil-
jardia euroa, josta kunnal-
lisveron osuus on 13,9 mil-
jardia, yhteisöveron 1,3
miljardia ja kiinteistöveron
0,8 miljardia euroa.
Kuntien veroprosenttien
nousu kertoo kuntatalouden
heikosta tilasta ja menneil-
tä vuosilta kertyneiden ali-
jäämien paikkaamisesta.
Esimerkiksi vuoden 2005
lopussa 176 kunnalla oli
alijäämää yhteensä 431 mil-
joonaa euroa. Kuntien ve-
ronkorostuspaineita lisäävät
kuntien järjestämien palve-
lujen kasvava kysyntä, pal-
velujen laatuvaatimuksien
kiristyminen sekä valtion jo
aiemmin toteuttamat, kun-
nille kompensoimattomat
verovähennykset.
Kuntien keskinäiset ta-
loudelliset erot ovat kään-
tyneet kasvuun. Taustalla on
muun muassa kuntien ve-
rotulojen kasvuerot.
Heikommassa asemassa
olevat kunnat paikkaavat
taloutta veroprosenttien
korotuksen lisäksi lisäänty-
vällä velanotolla. Veropro-
senttien nousun lisäksi kun-
tien velkamäärän lisäys on
ollut viimeisten vuosien ai-
kana voimakasta. Monet
kunnat ovat nostaneet tulo-
veroprosenttia peräkkäisinä
vuosina. Sekä vuodelle
2006 että 2007 tuloveropro-
senttia on nostanut yli 20
kuntaa.
Jatkuva veroprosenttien
korottaminen voidaan py-
säyttää vain valtion johdon-
mukaisella kuntapolitiikal-
la. Mikäli kunnille annetaan
uusia tehtäviä, on valtion
korvattava lisätehtävistä ai-
heutuvat kulut täysimääräi-
sesti. Lisäksi valtionosuu-
det on mitoitettava kuntien
velvoitteiden mukaan kun-
tien menojen ja tulojen ta-
sapainottamiseksi.
Hammashoidon jonot
vain jäävuoren huippu
Pekka Paatero: