Page 12 - Alueviesti_52_2006
Basic HTML Version
Torstai joulukuun 28. 2006
12
ALE
ALE
ALE
-40%
-30%
topat, tuulipuvut,
verkkarit ym...
Sata tähteä
roomalaispata
Sirpale pommi
420 ohjusta
Terveisiä
Marsiin
9 kpl rakettipak.
junnupussi
12v.
max 3 kpl /as.
norm. 15,-
max 3kpl/asiakas
kpl
kpl
kpl
URHEILUTARVIKE
HÄIJÄÄN
puh. 020 742 9980 av. ark. 9.30-17.30 la 9.00-14.00
-50%
-50%
0 7
13,-
50 50
aljo
p
n
opa
j
RAKETTIMYYNTI
E
A
XTRA YLI 20,-
u
n
ä
ka pa pä lle
lo
li
ks s a
i
tu te osto
i t
2 kp
0
l
T
SATELLIIT EJÄ
EX AA LI 3
-
TR
Y
0,
upan pää
ka
lle
t
te osto
ilo uli
ksista
suoj
sit
ala
er o r kettip
au
p
h s a
akk
s
s
ikäisur t pata
äh
u -
norm. 5,-
kpl
1,-
Sudenpennut kuulivat joulutarinoita
kia tuomaan elämänsä ensim-
mäisen krottimollikan, siis rä-
synuken.
Jouluaattoilta koitti ja puk-
ki tuli, pieni krottimollikka
mukanaan.
Se olikin Tertun ainoa lah-
ja. Ei siihen aikaan ollut sel-
laisia lahjamääriä kuin nyky-
ään. Yhteen tyydyttiin ja Terttu
oli sitä toivonut niin hartaasti
ettei muuta osannut odottaak-
kaan.
Tunnelman kohottajana juhlassa oli Rami Saarijärvi, "Pik-
ku-Kakkosen"Rami.
Sudenpennut yllättivät vieransa todella mahtavalla lahja-
paketilla, jonka sisästä ilmestyi 60-luvun partioasuun son-
nustautunut partiotyttö kantaen nimipäivälahjaa Ramille.
Hän oli krottimollikastaan
niin ylpeä, että halusi näyttää
sitä kaikille navetan eläimille,
kun meni illalla vielä navetas-
sa käymään.
Äiti kielsi ehdottomasti vie-
mästä nukkea navettaa, mutta
eihän Terttu sitä uskonut, vaan
esitteli nuken erikseen jokai-
selle navetan asukkaalle.
Possu karsinan kohdalla se
sitten tapahtui... Krottimollik-
ka putosi karsinaan ja sika söi
Kauneimmat joulunajan
tarinat kerrottiin jouluviikol-
la partiolaisten puurojuhlas-
sa, seurakuntatalolla Vam-
malassa. Yli viisikymmentä
sudenpentua Karkun Samoo-
jista ohjaajineen ja avustaji-
neen kokoontui jouluviikol-
la kuulemaan tarinoita siitä
miten ennen joulua vietet-
tiin.
Tunnelman kohottajana juh-
lassa oli Rami Saarijärvi, "Pik-
ku-Kakkosen" Rami. Hän
muisteli lapsuuden joulua jol-
loin sairastui jouluaattona ko-
vaan flunssaan.
Siinä sängyllä maaten ko-
vassa kuumeessa Rami nukah-
ti, ja kuinkas kävikään, kun hän
heräsi, joulupukki oli jo käy-
nyt. Pelon sekaisin tuntein hän
ryhtyi penkomaan paketteja
olisiko hänelle yhtään. Tarinan
loppu oli kuitenkin onnellinen
ja paketteja löytyi, myös Ra-
min nimellä varustettuja.
Hieman surullisempi tarina
kuultiin 40 -luvun puolivälil-
tä, kun Karjalaisen Terttu oli
sellainen pikkutyttönen.
Terttu paiski töitä koko jou-
luviikon ja yritti olla kovin kilt-
ti, koska hän oli pyytänyt puk-
sen siitä paikasta. Nuken tari-
na oli lyhyt mutta tosi vauhdi-
kas kuten kertojakin.
Siru Saarijärvi, Ramin vai-
mo, kertoi tarinoita omasta
mummulastaan. Siellämummu-
lan vintillä asuvien joulutont-
tujen touhuista, tarinat kulku-
tuivat sukupolvesta toiseen.
Kertojat vaihtuivat,mutta ton-
tut ja tarinat pysyivät samoina.
Digiboksia on turha pelätä
verkon laitemalleista. Mark-
kinoilla on integroituja eli di-
gitaalisia televisioita, joissa
uusi tekniikka on sisäänraken-
Toni Holmala Mustasta Pörssistä Vammalasta kertoo, että liikkeessä edustettuina on
kymmenkunta merkkiä. - Digibolsia ei kannata aristella. Sen käyttöönotto ja käyttäminen
on hyvin helppoa, hän sanoo.
Tv-lähetykset digitalisoi-
tuvat 31.8.2007. Edessä on
siis vielä noin kahdeksan
kuukauden odotusaika en-
nen perinteisen television
pimentymistä. Aikaa on vie-
lä, mutta kotitalouksien on
hyvä varautua muutokseen
jo hyvissä ajoin.
Televisiouudistus koskettaa
jokaista tv-katsojaa. Ensi
syyskuussa ei televisiovas-
taanottimesta saa kuvaa näky-
viin ilman lisälaitetta eli di-
gisovitinta tai kansanomai-
semmin digiboksia. Syksyllä
2007 jokaisessa eli noin 2,2
miljoonassa tv-taloudessa on
oltava digisovitin tai uusi di-
gitaalinen televisio, jotta nä-
köradio toisi iloa kansalais-
ten elämään jatkossakin.
Digi-tv tuo koteihin uusia
kanavia ja etenkin antennita-
louksissa paremman kuvan-
sekä äänenlaadun. Uusi tek-
niikka ei ole yhtä herkkä häi-
riöille kuin analoginen lähe-
tystapa. Haamukuvia ja lumi-
sadetta ei enää digiaikana te-
levisiosta näy.
Digitaalisen televisiover-
kon näkyvyysalue kattaa 99,9
prosenttia Manner-Suomesta.
Jäljellä olevien katvealueiden
poistamiseksi rakennetaan
vielä useita kymmeniä täyte-
lähettimiä eri puolille Suomea.
Uudet täytelähettimet valmis-
tuvat ensi toukokuuhun men-
nessä.
Digi-tv-laitteita joka
tarpeeseen
Sopiva laite määräytyy
käyttäjän tarpeiden perusteel-
la. Kotitalouden tv-lähetysten
vastaanottotapa on hyvin tär-
keä peruskysymys ja se on
varmistettava ennen laitehan-
kintaa. Osa digisovittimista on
tehty antennivastaanottoon ja
osa kaapelivastaanottoon.
Myös satelliittilautasille on
omia malleja.
Etukäteen on hyvä pohtia
mitä digiboksilta odottaa nyt
ja etenkin tulevaisuudessa.
Kannattaa punnita, haluaako
vain katsoa televisiota vai
myös nauhoittaa ohjelmia di-
gisovittimella tai onko kiin-
nostunut maksullisten televi-
siokanavien ohjelmatarjonnas-
ta.
Maksu-tv-kanavien vas-
taanotto edellyttää, että digi-
boksi on varustettu korttipai-
kalla. Kaikissa kaapeliverkon
digisovittimissa korttipaikka
on vakiona. Se löytyy myös
suurimmasta osasta antenni-
nettuna. Tällöin ei tarvita eril-
listä digiboksia.
Useimmat digi-tv-mallit
ovat antennivastaanottoon,
mutta lyhyen ajan sisällä
myyntiin on saatu muutamia
digitelevisiomalleja myös kaa-
peliverkkoon. Lähikuukausi-
na tarjonta tulee yhä kasva-
maan.
Kaksi kaukosäädintä?
Digisovittimen myötä tv-
pöydälle tulee uusi kaukosää-
din. Tarvitaanko sitä ja tele-
vision omaa säädintä saman-
aikaisesti?
Usein jatkossakin tarvitaan
vain yksi kaukosäädin. Kaik-
ki perustoiminnot hoituvat di-
giboksin kaukosäätimellä: ka-
navien vaihtaminen, äänen-
voimakkuuden perussäätö,
teksti-tv:n käyttäminen ja niin
edelleen. Jos digisovitin on
tallentavaa mallia, samalla
”kapulalla” ohjataan myös oh-
jelmien nauhoitusta ja katso-
taan aiemmin tallennettuja lä-
hetyksiä.
Television omaa kaukosää-
dintä tarvitaan ainoastaan vir-
ran kytkemiseen tv-vastaan-
ottimeen ja digilähetystä näyt-
tävälle ”nollakanavalle” (esi-
merkiksi AV1 tai E1) siirty-
miseen. Osa televisioista kyt-
keytyy käynnistettäessä auto-
maattisesti näyttämään digiso-
vittimen kuvaa. Television
kaukosäädintä voidaan tarvi-
ta äänenvoimakkuuden korot-
tamiseen, jos digisovittimen
omat äänensäätömahdollisuu-
det eivät riitä.
Päivityksiä
vain tarvittaessa
Yleinen väärinkäsitys on,
että digi-tv-vastaanottimen
normaali käyttäminen edellyt-
täisi jatkuvia ohjelmistopäivi-
tyksiä. Jos vastaanotin toimii
normaalisti, ei laitetta tarvit-
se päivittää. Päivitysten tarve
on vähentynyt ja sen arvioi-
daan pienenevän edelleen.
Laitevalmistajat voivat päi-
vittää laitemalliensa ohjelmis-
toja esimerkiksi lisätäkseen
uusia ominaisuuksia tai paran-
taakseen vastaanottimien toi-
mivuutta.
Laitepäivityksillä voidaan
korjata esimerkiksi tekstityk-
sessä ilmeneviä vikoja.
Päivityksistä saa lisätietoja
laitemyyjiltä tai maahantuojal-
ta.
Useimmat vastaanotinmal-
lit voidaan päivittää lähetys-
verkon kautta. Tällöin digi-tv-
vastaanotin ilmoittaa katseli-
jalle päivitetystä ohjelmistos-
ta.
Katselija voi kaukosäätimen
painalluksella ladata päivityk-
sen laitteeseen. Päivityksen
digi-tv-vastaanottimeen voi
saada myös laitteen maahan-
tuojalta, maahantuojan huol-
lon, myyjäliikkeen tai Inter-
netin kautta.
Lisätietoja ja neuvontaa
digi-tv:stä DigiTV Info: puh.
0306 344 488 (klo 9–21)
Teksti-TV: 587–589 (YLE) ja
618–619 (MTV3 ja Nelonen)
Internet:
Sähköposti:
.
