Page 7 - Alueviesti_03

Keskiviikko tammikuun 17. 2007

7

NuortenAkatemian jär-

jestämäAktiivinen oppilai-

tos -kilpailu on suunnattu

toisen asteen ammatillisil-

le oppilaitoksille ja niiden

opiskelijoille.

Kilpailussa haetaan uusia

ideoita opiskelijatoiminnan

kehittämiseksi ja kannuste-

taan opiskelijoita omaehtoi-

seen tekemiseen. Euroopan

sosiaalirahaston tuella toteu-

tettavassa kilpailussa etsitään

myös hyviä käytäntöjä levi-

tettäväksi kaikkien oppilai-

tosten käyttöön.

Kilpailussa on kaksi sar-

jaa. Oppilaitossarjaan toisen

asteen ammatilliset oppilai-

tokset voivat osallistua opis-

kelijoiden aktiivisuutta ja

harrastamista tukevalla suun-

nitelmalla.

Opiskelijasarjassa haetaan

opiskelijoilta hyviä käytän-

töjä opiskelijatoimintaan ja

Amisnuoret

kehittämään

oppilaitoksiaan

oppilaskuntien toimintaan.

Kilpailu päättyy 31.3.2007.

Molempien sarjojen parhaat

työt palkitaan 500–1000 eu-

ron rahapalkinnoin ja par-

haista töistä kootaan materi-

aalipaketti. Lisätietoja kilpai-

lusta ja osallistumisohjeet

löytyvät

osoitteesta

www.nuortenakate-mia.fi

/

note.

Nuorten Akatemia on

suurimpien nuoriso- ja lii-

kuntajärjestöjemme yhteis-

työjärjestö, joka innostaa

nuoria omaehtoiseen yhdes-

sä tekemiseen ja lisää har-

rastamisen ja siinä opitun ar-

vostusta. Note-koulutoimin-

ta haastaa toteuttamaan nuor-

ten kanssa projekteja oppi-

misen tueksi. Nuorten oma-

ehtoisen toiminnan kannus-

tamiseksi tarkoitetut tukipal-

velut ovat käytettävissämak-

suttomanNote-nettipalvelun

kautta.

Kela aikaisti tämän vuo-

den alusta eläkkeensaaji-

en asumistuen maksami-

sen kuukauden 4. päivään.

Maksupäivänmuutos yllät-

ti monet eläkeläiset, vaik-

ka siitä on tiedotettu laa-

jasti. Muutoksen myötä

noin 105 000 eläkeläistä

sai asumistukensa aikai-

semmin kuin tähän saak-

ka.

Eläkkeensaajien asumistu-

en maksupäivä on tammi-

kuusta 2007 alkaen kuukau-

den 4. päivä. Jos pankit ovat

kiinni 4. päivänä, eläkkeen-

saajien asumistuki tulee ti-

lille etukäteen edeltävänä

pankkipäivänä. Muutos on

eläkeläisten toiveidenmukai-

nen, mutta kuitenkin monet

eläkeläiset ovat ihmetelleet

tilille ”ennen aikojaan” tul-

lutta rahaa.

Muutos koski niitä eläke-

läisiä, joiden sukunimi alkaa

kirjaimilla L–Ö. He ovat ai-

kaisemmin saaneet asumis-

tuen vasta kuukauden 14. tai

22. päivä. Maksupäivä säi-

lyi ennallaan niillä, joiden su-

kunimi alkaa kirjaimilla A–

K. Eläkkeensaajien asumis-

tukea maksetaan kaikkiaan

noin 170 000 henkilölle.

Asumistuen maksu

kuun alussa yllätti

osan eläkeläisistä

Eläkkeensaajien asumistukea

on maksettu vuodesta 1970

lähtien.

Vuoteen 1997 saakka se

kuului vain Kelan eläkkeen-

saajille, ja siksi se on mak-

settu perinteisesti samaan ai-

kaan kuin eläke. Eläkkeen-

saajien asumistuen käsittely-

järjestelmä uudistui vuoden

2007 alussa ja maksupäivä

muutettiin samassa yhteydes-

sä.

Maksupäivänmuutokses-

ta ei lähetetty erikseen kir-

jettä eläkkeensaajille, koska

se olisi tullut maksamaan

huomattavan paljon. Siitä

mainitaan kuitenkin eläk-

keensaajien tällä tai ensi vii-

kolla saamassa vuosi-ilmoi-

tuksessa.

Eläkkeensaajien asumistu-

kea voivat saada asumiskus-

tannusten alentamiseksi Suo-

messa asuvat pienituloiset 65

vuotta täyttäneet henkilöt ja

sitä nuoremmat, mm. työky-

vyttömyyseläkettä, yksilöllis-

tä varhaiseläkettä tai työttö-

myyseläkettä saavat henki-

löt. Sitä maksetaan myös

maahanmuuttajan erityistu-

kea tai pitkäaikaistyöttömi-

en eläketukea saaville sekä

Kelan leskeneläkkeeseen oi-

keutetuille.

Invalidiliiton juuri alka-

nut Talvisia jännitysnäy-

telmiä -kampanja varoit-

taa jalankulkijoita ja au-

toilijoita liukkauden syis-

tä, seurauksista ja kustan-

nuksista.

Talvisia jännitysnäytel-

miä -kampanjan internetsi-

vuilla

osoitteessa

www.liukastumis.info

an-

netaan vinkkejä turvalliseen

liikkumiseen jäisillä keleil-

Invalidiliitto

kerää vinkkejä

liukkautta vastaan

lä. Sivuilla kävijät voivat

myös kertoa omat vinkkin-

sä liukastumisen ehkäisemi-

seksi ja osallistua kilpai-

luun.

Kampanjan tueksi myy-

dään kenkiin kiinnitettäviä

liukastumisesteitä ja muita

turvatuotteita sekä kirjeen-

sulkijamerkkejä. Tuotteisiin

voi tutustua kampanjasivus-

tolla.

Kampanja jatkuu maalis-

kuun loppuun asti.

Aikuisten mielenterveys-

palvelut ovat Suomessa kes-

kittyneet liiaksi laitoshoitoon

ja avohoitomuodot ovat vas-

ta kehitteillä Suuremmissa

kunnissa palvelut ovat mo-

nipuolisempia kuin pienissä

kunnissa. Palvelutarjontaa

parantaa myös mielenterve-

ystyön suunnitelmallisuus,

ilmenee Kuntaliiton, Stake-

sin ja Suomen Akatemian

rahoittamasta tutkimukses-

ta.

Akuutteja ympärivuorokau-

tisia mielenterveyspalveluja on

saatavilla koko maassa. Ne

ovat lähes aina perinteisiä sai-

raalaosastojen palveluja. Ei-

akuutin hoidon tarjonnassa

noin puolet kunnista käyttää

sairaalaosastojen lisäksi mui-

ta hoidollisia ympärivuorokau-

tisia palveluja, kuten kuntou-

tus- tai hoitokoteja. Järjestet-

tyä päivätoimintaa mielenter-

veyspalveluissa on tarjolla

melko vähän.

Kokonaisuudessaan psyki-

atrian sairaalapaikkoja näyttää

olevan riittävästi. Perinteiset

sairaalaosastot eivät kuiten-

kaan ole välttämättä paras hoi-

tomuoto palvelujen käyttäjän

Aikuisten mielenterveys-

palvelut laitospainotteisia

kannalta eivätkä taloudellisin

hoitoratkaisu kunnan kannal-

ta.

Avohoitopalvelut ja väli-

muotoiset mielenterveyspalve-

lut ovat kehittymättömiä. Esi-

merkiksi avohoitopalvelut ovat

lähes aina perinteisiä ajanva-

rausvastaanottoja.

Eri palvelumuotojen käyt-

tö vaihtelee eri puolella Suo-

mea. Esimerkiksi Pohjois-Poh-

janmaan, Keski-Suomen, La-

pin ja Kainuun sairaanhoito-

piirin kunnissa käytetään muu-

ta maata enemmän ympärivuo-

rokautisen hoidon muotoja ver-

rattuna avopalveluyksiköihin.

Etelä-Savossa on käytössä

muuta maata enemmän erilai-

sia päivätoimintayksikköjä.

Palveluja järjestävän alueen

riittävä väestöpohja on tutki-

muksen mukaan edellytykse-

nä monipuolisten palvelujen

järjestämiselle. Suuremmilla

paikkakunnilla näyttää olevan

taloudellisten resurssien lisäksi

paremmat edellytykset palka-

ta ammattihenkilöstöä sekä

paremmat mahdollisuudet pal-

velujen keskittämiseen sekä

verkostomaiseen toimintaan.

Keskeinen syy mielenterve-

yspalvelujen laitospainottei-

suuteen on tutkimukseen mu-

kaan mielenterveystyön johta-

juuden puuttuminen kunnista.

Vain neljännes kunnista on ot-

tanut käyttöönsä mielenterve-

ystyön strategian. Kunnissa,

joissa strategiaa ei ole, on sel-

keästi vähemmän eri palvelu-

muotoja kuin kunnissa, joissa

strategia on.

Mielenterveyspalvelujen

monipuolistuminen ja vaikut-

tavuuden paraneminen vaati-

vat kunnilta selkeää mielenter-

veystyön johtajuutta.

Nyt julkistettu tutkimus on

osa terveydenhuoltotutkimuk-

sen tutkimusohjelman MERT-

TU-hanketta, jossa selvitetään

työikäisen väestön mielenter-

veyspalvelujen vaikuttavuutta.

Tutkimuksessa käytetyt tiedot

on kerätty vuosina 2004 ja

2005 ja ne koskevat Manner-

Suomen kuntia. Tutkimuksen

vastausprosentti oli 72 ja sen

toteutti Stakes.

Tutkimus "Aikuisten mie-

lenterveyspalvelut muutokses-

sa"

on

osoitteissa

www.kunnat.net/kirjakauppa

ja

www.stakes.fi/kirjakauppa.

Hankkeen verkkosivut ovat

osoitteessa

http://info.stakes.fi

/

merttu/FI/index.htm.

Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi Maa- ja metsätalous-

ministeriö päättäisi pakko-ottaa haltuunsa kaikki maan-

viljelijöiden peltomaat ja antaisi ne sitten eteenpäin eni-

ten tarjoaville? Suurin piirtein tämän suuntaista ehdote-

taan nyt yrittäjävetoiselle linja-autoliikenteelle. Asialla

ovat Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet. Pel-

tojen tilalla vain on liikenneluvat.

Kun ministerit ja kansliapäälliköt vaihtuvat taajaan

tahtiin, jää todellinen valta alemmille virkamiehille. Hal-

litusneuvos Tuula Ikonen on ollut ministeriössä Veikko

Saarron ajoista alkaen. Hän on nyt vahvasti profiloitu-

nut ns. konsessiomallin kannattajaksi eli ajaa kilpailutta-

mismalliin siirtymistä. Tässä Ikosen mallissa luovuttai-

siin linja-autoliikenteen liikenneluvista ja linjat kilpailu-

tettaisiin ministeriön toimesta. Aivan nurinkurisen asi-

asta tekee vielä se, että samanaikaisesti tästä asiasta on

neuvoteltu EU:n palvelusopimusasetuksen yhteydessä.

Tämä asetus ei tulle edellyttämään Suomelta liikennelu-

pajärjestelmästä luopumista. Eduskunta on lausunnois-

saan EU:lle edellyttänyt liikennelupajärjestelmän säi-

lyttämistä. Kuitenkin Liikenne- ja viestintäministeriön

virkamiehet ajavat kansallisesti nykyjärjestelmän romut-

tamista. Liikenneluvat ovat yrittäjille pääomaa ja niiden

varassa on uskallettu investoida.

Suomessa on satoja pieniä ja kymmeniä suuria linja-

autoyrityksiä. Jos ministeriön virkamiesten konsessiomalli

toteutetaan, kuolevat pienet yritykset markkinoilta ja muu-

tama suuri hoitaa päälinjat. Haja-asutusalueiden tärkei-

tä, mutta kannattamattomia reittejä lakkautetaan. Sata-

kunnassa on joukkoliikenne hoidettu tehokkaasti omien

suurten ja pienten liikenneyritysten toimesta. Kiitosta

saa seudullinen työpaikka- ja opiskeluliikenne. Pikavuo-

rot Satakunnasta Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja

Vaasaan ovat paljon käytettyjä ja tykättyjä.

Kysyn, pitääkö hyvä järjestelmä romuttaa siksi, että

poliittisen virkamies saa toteuttaa vuosikymmeniä van-

haa idealismiaan.

Vielä löytyy

sosialisoinnin

kannattajia

Jukka Tuori

Maksuhäiriöt Suomen

Asiakastieto Oy:n ylläpi-

tämässä luottotietorekis-

terissä lisääntyivät 2,2 %

vuonna 2006. Yksityis-

henkilöiden osalta kasvu

oli 1,7 % ja yritysten

osalta 5,6 %.

Kaikkiaan maksuhäiriö-

merkintöjä rekisteröitiin

viime vuonna 499 000,

joista suurimmat ryhmät

muodostavat yksipuoliset

velkomustuomiot (120

000) ja ulosoton esteet (303

000).

Yksityishenkilöiden

maksuhäiriöiden lisäänty-

minen perustuu käräjäoi-

keuksien antamien yksi-

puolisten velkomustuomi-

oiden osalta tili- ja kerta-

luottojen (kulutusluotot)

määrän kasvuun. Muissa

saamisryhmissä, kuten pu-

helinliittymät, vuokrat ja

asuminen sekä postimyynti

maksuhäiriöitä oli vähem-

män kuin vuonna 2005.

Hoitamattomien kulu-

tusluottojen voi olettaa ai-

heuttaneen kasvua myös

ulosoton ilmoittamissa va-

rattomuuksissa, joita rekis-

teröitiin yksityishenkilöil-

le 3,9 % edellisvuotta

enemmän.

- Ottaen huomioon luo-

tonannon ja kuluttamisen

voimakkaan lisääntymisen

ei tätä kasvua voi pitää ko-

vin korkeana, toteaa laki-

asiainpäällikkö Juuso Jo-

kela. - Häiriöiden syynä on

yleisimmin rahaluotonotto

muun velalla kuluttamisen

sijaan.

Myös maksuhäiriöisten

henkilöiden määrä kasvoi

Maksuhäiriöissä

lievää kasvua

hieman.

Maksuhäiriöt

näyttävät kasaantuvan yhä

enemmän samoille henki-

löille.

Yritysten häiriömerkin-

töjen kasvu koostuu pää-

asiassa yksityisoikeudellis-

ten trattojen aiheuttamista

häiriöistä.

Vuoden 2007 osalta

Suomen Asiakastieto Oy

olettaa uusien maksuhäiri-

öiden määrän edelleen kas-

vavan. Jo vuoden 2006 jäl-

kimmäinen puolisko kertoi

tämän suuntaisesta kehi-

tyksestä. Syynä tähän voi-

daan pitää korkotason nou-

sua ja luottojen lisäänty-

nyttä tarjontaa yhdistetty-

nä kulutustottumuksiin.

Luottotietotoimin-

taan uutta sääntelyä

Luottotietotoimintaa

koskevaan lainsäädäntöön

ollaan parhaillaan tekemäs-

sä muutoksia. Eduskunnas-

sa on käsiteltävänä halli-

tuksen esitys luottotieto-

laiksi, joka tulee säätele-

mään luottotietotoimintaa

sekä henkilöiden että yri-

tysten osalta.

Lakiesitys ei sisällä eh-

dotusta ns. positiivisesta

luottotietorekisteristä. Vas-

taava rekisteri on käytössä

lähes kaikissa EU:n van-

hoissa jäsenmaissa.

Luottotietoyhtiön tehtä-

viin kuuluu luottotietore-

kisterin ylläpito ja tietojen

luovutus niihin oikeutetuil-

le. Toiminnalla pyritään vä-

hentämään yritysten ja luo-

tonantajien luottotappioita

sekä ennaltaehkäisemään

ylivelkaantumista.

Haaste kuuluu:

Vuosi 2006 oli neljäs Sa-

takunnan pelastuslaitoksen

toimintavuosi. Huolimat-

ta ennätyskuivasta kesästä

maastopalojen määrä ei

alueella juurikaan kasva-

nut. Joulukuussa pitkään

jatkuneet sateet alkoivat

nostaa vesistöjen pintaa.

Erityisesti Sääksjärven ja

siihen laskevan Piilijoen

sekä Sääksjärvestä laske-

van Kauvatsanjoen pinnat

olivat tulvakorkeuksissa,

toteaa aluepalopäällikkö

Pekka Lehtinen.

Tulvavesi aiheutti vahin-

koa joillekin kiinteistöille

sekä viljelysmaille. Vahin-

kojen kokonaismäärä ei ole

vielä selvillä. Kokemäenjo-

en osalta tulvan aiheuttamat

vahingot kohdistuivat lähin-

nä Huittisten alueelle. Suu-

rimmillaan tulva peitti noin

1000 hehtaarin alueen ja nou-

si korkeimmalle tasolle 30

vuoteen. Useita kiinteistöjä

kärsi vesivahingoista ja yksi

sikala suojattiin suojavallein

sotilaiden avustamana. Myös

Lauhan alueen suuria sikaloi-

ta varauduttiin suojaamaan.

Harjavalta, Huittinen, Koke-

mäki ja Vampula muodosta-

vat Kaakkois-Satakunnan toi-

mialueen.

Alueen kunnissa oli häly-

tystehtäviä vuonna 2006 seu-

raavasti (edellisvuoden vas-

taava määrä suluissa): Har-

javalta 166 (170), Huittinen

340 (281), Kokemäki 225

(210), Vampula 44 (39). Yh-

teensä 775 (700)

Yleisimmät hälytystehtä-

vät jakaantuivat: rakennuspa-

lo 22 (29), liikennevälinepa-

lo 20 (23), maastopalo 37

(31), muu tulipalo 33 ( 2 8 ) ,

ihmisen pelastaminen 4 (8),

eläimen pelastaminen 15

(29), liikenneonnettomuus 74

(76), öljyvahinko 22 (22),

vaarallisten ain. onn. 2

(1), vahingontorjunta 56

(23), varkastus- ja varm.teht.

Ääripäästä ääripäähän

Kuivuudesta ja tulvista

lisätöitä Satakunnassa

144 (101), ensivastetehtävä

298 (227).

Tietoja kunnittain

Boliden Harjavalta Oy:n

sulatolla havaittiin öljyvuo-

to torstaiaamuna 15.6.2006.

Vuoto oli polttoöljylinjan tyh-

jennysventtiilissä. Putki tyh-

jennettiin vuosihuoltoseiso-

kissa ja todennäköisesti uu-

delleenkäyttöönoton jälkeen

putki on alkanut vuotaa. Vuo-

to suljettiin välittömästi, jo-

ten vuoto on tapahtunut kes-

kiviikon 14.6. iltapäivän kello

16 ja torstaiaamun kello 6 vä-

lisenä aikana. Vuodon ko-

konaismäärän arvioidaan ol-

leen 4 kuutiota, josta Koke-

mäenjokeen arvioidaan pää-

tyneen puolet. Monta kuu-

kautta kestänyt rantojen puh-

distaminen toteutettiin Boli-

den Harjavalta Oy:n toimes-

ta yhteistyössä eri viran-

omaisten kanssa.

Huittinen

22.1.2006 tapahtui Karpin-

tiellä liiketalossa isot vahin-

got aiheuttanut vesivahinko.

Syyksi ilmeni kovalla pakka-

sella asuinhuoneiston auki

jäänyt tuuletusikkuna.

19.3.2006 aiheutti kylmä-

koneen palo linja-autoaseman

kiinteistössä mittavat savuva-

hingot. Palokunta onnistui

sammutustehtävässä ja enem-

miltä vahingoilta vältyttiin.

3.6.2006 sattui ns. Härkä-

pakarin risteyksessä linja-au-

ton ja henkilöauton raju yh-

teenajo. Onnettomuudessa

kuusi nuorta henkilöä louk-

kaantui, joista kaksi vakavasti

ollen henkilöautossa puris-

tuksissa.

5.8.2006 Valtatie 2:lla ta-

pahtui henkilöauton ulosajo,

jossa naishenkilö sai surman-

sa pudottuaan heittelehtiväs-

tä autosta. 31.10.2006 Kan-

tatie 41:llä henkilöauton nais-

matkustaja menehtyi kuorma-

auton kanssa tapahtuneessa

nokkakolarissa.

Kokemäki

20.6.2006 Lähivakuutuk-

sen toimistossa syttyi mini-

keittiössä tulipalo, joka aiheu-

tui vahingossa päälle men-

neestä sähköliedestä. Palo

levisi koko toimistohuoneis-

toon tuhoten huoneiston pin-

takerrokset ja sisustuksen.

Palo havaittiin viereisessä toi-

mivassa ravintolassa, jossa

havahduttiin savun hajuun.

Palokunnan saapuessa koh-

teeseen koko toimistohuo-

neisto oli täyttynyt savulla ja

kuumuus kohteessa oli kova.

Yleissyttymistä ei kuitenkaan

ollut tapahtunut, koska palo

ei saanut riittävästi palamis-

ilmaa. Palokunta sai palon

nopeasti hallintaan ja palon

vahingot pystyttiin rajaamaan

syttymishuoneistoon. Uhka-

na oli palon leviäminen ma-

talaan yläpohjan onteloon,

joka oli yhtenäinen koko lii-

kerakennuksen osalta.

Vuosi 2006 oli maasto- ja

metsäpalojen osalta aiempaa

vilkkaampi. Kokemäellä

maastopaloja oli kaikkiaan

16, joista 5 oli varsinaisessa

metsämaastossa. Palanut pin-

ta-ala jäi kuitenkin kokonai-

suudessaan noin viiteen heh-

taariin, josta noin varsinaista

talousmetsää oli noin yksi

hehtaari.

Vampula

Vuonna 2006 sikalapalojen

sarja ei enää onneksi jatku-

nut. 8.6.2006 omakotitalon

tuhoamassa tulipalossa palo-

kunnan savusukeltajat löysi-

vät menehtyneen mieshenki-

lön sisätiloista. Palon sytty-

missyy jäi avoimeksi. Turval-

lisuuskoulutusta on annettu

Harjavallassa 806 henkilöl-

le, Huittisissa 1118:lle, Ko-

kemäellä 544:lle ja Vampu-

lassa 11:lle.

Page 7 - Alueviesti_03_2007