Keskiviikko tammikuun 17. 2007
17
Karkun kylä on pienes-
tä koostaan huolimatta
aktiivinen kouluttaja.
Karkun
evankelinen
opisto, Karkun kotita-
lous- ja sosiaalialan op-
pilaitos ja Hoikan opis-
to keräävät vuosittain
puolentuhatta opiskeli-
jaa. Oppilaitokset järjes-
tivät yhteistyönä ensim-
mäistä kertaa Karkku
Step -koulutus- ja nuo-
risomessut.
Aloite messutapahtu-
man järjestämisestä lähti
kotitalous- ja sosiaalialan
oppilaitoksen terveyden-
huollon opettaja Tarja Ly-
lynperän ajatuksesta.
-Aloimme miettiä alo-
jen ja koulujen esille-
tuomista. Meillähän oli
aiempaa kokemusta aller-
giamessuista, jotka järjes-
tettiin pari vuotta sitten,
Lylynperä ja kollega Lee-
na Seppänen kertovat. -
Ajateltiin, että kun Vam-
mala kouluttaa, yhtä hy-
vin Karkkukin voisi kou-
luttaa.
Messut järjestettiin ko-
titalous- ja sosiaalialan op-
pilaitoksella.
-Mietimme ensin, että
olisimme ottaneet kaikki
oppilaitokset käyttöön. Se
olisi kuitenkin mennyt lii-
an hankalaksi, sillä aino-
astaan me voimme käyt-
tää koko taloa hyödyksi.
Hoikalla on esimerkiksi
kuntoutujia, perustelee Ly-
lynperä paikkavalintaa.
Messuille oli saapunut
kymmenkunta esittelijää,
muiden muassa Aids-tuki-
keskus ja Liikenneturva.
-Ajankohta ei ehkä ole
kaikista parhain mahdol-
linen. Joulu oli juuri, Po-
rin omat koulutusmessut
ja Next Step-messut ovat
tulossa, Seppänen pohtii.
-Olemme kuitenkin mie-
lissämme tästä joukosta,
että näinkin moni esitteli-
jä ehti paikalle.
Opiskelijat
viedään käsistä
Karkkuun saapuu vuo-
sittain uusia opiskelijoita
pitkin Suomea. Tällä het-
kellä opiskelijoita on
muun muassa Nokialta,
Tampereelta, Parkanosta,
Ikaalisista ja Turusta. Ai-
emmin jopa Sallasta ja
Pellosta saakka. Miten
Lajinsa viimeiset. Pieneläinhoitajan tutkintoon valmistava koulutus päättyy Karkussa tänä keväänä.
Lähihoitajaopiskelija Pauli Ritala vakuuttaa viihtyvänsä naisvoittoisessa joukossa. Vie-
rellä luokkakaveri Hanna-Maria Luukkonen.
Huittislainen Rosa Jakobsson hieroi messupäivänä kävijöiden hartioita. Lähihoitajaksi opiskeleva Rosa tietää olevansa
oikealla alalla. -Tämä on kutsumus.
Karkun kokoinen paikka pys-
tyy kilpailemaan suurten kau-
punkien kanssa esimerkiksi
lähihoitajaopiskelijoista?
-Vanhemmat käyvät usein
lastensa kanssa avoimien ovi-
en päivissä. Uskon, että hei-
dän mielestään on turvalli-
sempaa lähettää lapsi tänne,
kuin suureen kaupunkiin.
Meillä on esimerkiksi asun-
tola, jossa on valvontaa ilta-
myöhälle saakka, miettii Tar-
ja Lylynperä kotitalous- ja
sosiaalialan oppilaitoksen
plussia. Toinen tärkeä asia on
tiivis ympäristö.
-Opimme tuntemaan toi-
semme, ja opiskelijat tulevat
kohdelluiksi yksilöinä. Van-
hat oppilaamme lähettelevät
meille kortteja siitä, missä
tällä hetkellä menevät ja käy-
vät moikkaamassa, Lylynpe-
rä ja Seppänen iloitsevat.
Pienuus vaikuttaa lähinnä
kurssitarjontaan; Karkku ei
välttämättä voi tarjota samal-
la skaalalla kursseja, kuin esi-
merkiksi Tampere suurena
kaupunkina. -Toisaalta me
taas pystymme kuulemaan
paremmin toiveita vaikka har-
joittelupaikkojen suhteen.
Teemme tiivistä yhteistyötä
työelämän kanssa, ja pyrim-
me tekemään koulutusohjel-
mista sellaisia että ne tuke-
vat työelämää, opettajat sa-
novat. -Saamme todella po-
sitiivista palautetta, ja opis-
kelijamme ovat hyvin työl-
listyviä. Heidät suorastaan
viedään käsistä.
Pieneläinhoitajan
tutkinto loppuu
Kotitalous- ja sosiaalialan
oppilaitoksen pieneläinhoita-
jan ammattitutkintoon val-
mistava koulutus päättyy tä-
män kevään jälkeen. -Kou-
lutuspaikat eivät riitä. Kou-
lutuksen pitäisi tuottaa raha,
jolla sitä pyöritettäisiin, mutta
ei riitä että joka toinen vuosi
otettaisiin opiskelijoita, Ly-
lynperä selvittää. ”Lajinsa
viimeiset”, tällä hetkellä pien-
eläintenhoitajaksi opiskele-
vat, ovat olleet tyytyväisiä
koulutukseen. -Anatomiaa,
fysiologiaa, eläinten käyttäy-
tymistä ja käsittelyä, mikro-
biologiaa, he luettelevat kou-
lutuksen sisältöä. -Lisäksi
kymmenen viikkoa harjoitte-
lua, ja kaikki yhdeksässä kuu-
kaudessa. Mitään turhaa tämä
ei kyllä sisällä, he nauravat.
Opetustilojen yhteydessä
Karkussa sijaitsee monipuo-
linen lintu- ja pieneläin-
tarha, jonka lajeihin kuu-
luvat esimerkiksi akvaa-
riokalat, liskot, hamsterit,
kanit, hämähäkki ja eri-
laisten lintujen joukko.
Mielenkiintoisin lintu-
asukki lienee puhuva pa-
pukaija Grolle.
Karkku on
täyttänyt odotukset
Huittislainen Rosa Ja-
kobsson opiskelee toista
vuotta lähihoitajaksi. -
Kuljen bussilla päivittäin.
Matkat vähän venyvät,
kun aikataulut eivät oikein
sovi yhteen. Koulun jäl-
keen täytyy odottaa kyy-
tiä tunti, hän kertoo. Kark-
kuun Rosa löysi tiensä ka-
vereiden kertoman perus-
teella.
-Kavereita on opiskel-
lut täällä. He kehuivat että
paikka on hyvä ja opetta-
jat mukavia, sen takia ha-
lusin juuri Karkkuun. Ja
olen ollut tosi tyytyväinen,
lähihoitaja on kutsumus-
ammatti.
Vähemmistöä naisvoit-
toisessa lähihoitajajoukos-
sa edustava Pauli Ritala on
hänkin tyytyväinen Kar-
kun tarjoamaan koulutuk-
seen.
-Kuljen päivittäin Noki-
alta bussilla. Alkuun käy-
tin junaa. Lähihoitajan
ammatti on nuorukaiselle-
kin kutsumus.
- Haluan auttaa ihmisiä,
ja olla heidän kanssaan te-
kemisissä. Pauli toimi
messupäivänä oppaana
esitellen halukkaille kou-
lun tiloja.
-Kyllä tällainen on mu-
kavaa vaihtelua arkeen.
Hieronnan ja opastuk-
sen lisäksi opiskelijat tar-
josivat esimerkiksi rentou-
tumista stressinhoitohuo-
neessa, harrastusesittelyjä
ja kirppisvaatteiden muo-
tinäytöksiä. Myös vamma-
lalainen Lepakkotiimi kä-
väisi esiintymässä.
Tarja Lylynperällä ja
Tuula Seppäsellä ei ollut
ennakkoon odotuksia vä-
kimäärän suhteen.
-Sen tiedän, että Noki-
alta ja Mouhijärveltä on
ainakin tulossa porukkaa.
Ja onhan meillä täällä
omat opiskelijamme otta-
massa osaa tapahtumaan.
Pauliina Parto
Karkku Step valotti:
Pienessä kylässä laaja koulutustarjonta