10
Keskiviikko helmikuun 28. 2007
Kun viimeistä neljää vuotta eduskunnassa ja
Vanhasen hallituksen aikaa arvioidaan, on löy-
dettävissä sekä hyvää, että huonoa. Työllisyyden
myönteinen kehitys on positiivista. Lähes 100
000 uutta työpaikkaaa, vaikka niistä lähes puolet
onkin osa-aikaisia, on ollut askel oikeaan sun-
taan.
Työllisyyden hyvä kehitys on yhtäältä seuraus-
ta maailmantalouden nopeasta kasvusta, jonka
Suomi vahvana vientimaana on osannut hyö-
dyntää. Toisaalta veronalennukset ovat kasvatta-
neet ostovoimaa ja siten palvelujen kysyntää.
Uudet työpaikat ovatkin syntyneet juuri palve-
luihin. Työmarkkinarauhan säilyminen on osal-
taan edistänyt talouskasvua. Lakot ovat olleet
harvoja poikkeuksia, tosin paperialan selkkaus
vaikutti koko kansantalouteen.
Viimeaikaisesta talouskasvusta huolimatta on vä-
estöryhmiä, jotka eivät ole päässeet hyötymään
kehityksestä riittävästi. Vanhasen hallituksen ai-
kana eläkeläiset ja opiskelijat ovat olleet väliin-
putoajia. Näiden ryhmien tulot eivät ole kehitty-
neet edes hintatason nousua vastaavasti.
Opiskelijat ovat saaneet vain pienen korotuksen
asumislisään ja minimaalisen lisän ateriatukeen,
joka sekin meni suoraan aterioiden hintaan.
Opintotukeen ei ole tehty sentinkään korotusta.
Opiskelija ei pääse köyhyysloukusta eroon edes
osa-aikatyöllä, koska työtulot leikkaavat opinto-
tukea. Vapaan tulorajan 20 prosentin korotusta
on oppositiosta esitetty jokaiseen budjettiin,
mutta toistaiseksi tuloksetta. Vapaan tulorajan
korotuksella moni opiskelija pääsisi myös eroon
tukien takaisinperintään liittyvistä ongelmista.
Eläkeläisille ennen viime vaaleja varsinkin Kes-
kusta lupasi kuun taivaalta. Todellisuudessa elä-
keläisten ansiotaso on kehittynyt Vanhasen hal-
lituksen aikana heikosti. Indeksiin ei ole tehty
muutoksia ja kansaneläkkeen 12 euron korotus
ei vastaa edes kustannustason nousua. Kalleus-
luokituksen poistuminen on toki positiivinen
asia.
Tämä vaalikausi on osoittanut, että eläkeläisten
asioita ei hoideta lupaamalla, vaan teoilla. Siksi
on keskityttävä niihin asioihin, jotka on realis-
tista muuttaa. Näitä ovat mm. kansaneläkkeen
kustannustason nousua vastaava 20 euron ko-
rotus ja samansuuruinen korotus hoitotukeen,
joka auttaa kaikkein pienimmillä tuloilla olevia
eläkeläisiä. Myös lääkkeiden ALVn poisto olisi
täsmäapu niille, jotka joutuvat ostamaan paljon
lääkkeitä.
Eläkeläisten verotus on selvästi palkansaajia ki-
reämpää. Hieman yli 1000 euron kuukausielä-
kettä saavat maksavat eläkkeestä useita prosent-
tiyksikköjä korkeampaa veroa kuin palkansaajat.
Tämän veroeron poistaminen on tärkeä asia.
Indeksiä voidaan korjata siten, että eläkeläisille
tehdään oma indeksi, joka vastaa heidän kulu-
tustaan. Tällöin alkoholin painoa indeksissä voi-
daan vähentää ja lääkkeiden painoarvoa lisätä.
Opiskelijat ja eläkeläiset ovat kiistatta jääneet
Vanhasen hallituksen politiikan väliinputoajiksi
ja siksi edellämainittujen täsmätoimien toteut-
taminen seuraavassa hallituksessa on oikeuden-
mukaisuuskysymys.
Järjestelmän tulee olla sellainen, että saamme
yhteistä kakkua kasvatettua, mutta myös sen tu-
loksia on jaettava oikeudenmukaisesti.
Arto Satonen
Parannusta
opiskelijoiden
ja eläkeläisten
asemaan!
Suomen koululaitoksen tär-
kein osa, alakoulu kasvatta-
jana ja kouluttajana on ajau-
tunut maailmaa syleilevän
opetussuunnitelman syliin.
Korjattu ja pelkistetty OPS
olisi seuraava:
- koulussa jatketaan sosiaali-
sen käyttäytymisen alkeiden
opettamista (joskus jopa aloi-
tetaan alusta)
- koulussa opetetaan luke-
maan sujuvasti
- koulussa opetetaan kirjoit-
tamaan selkeästi
- kielen kannalta keskeiset
kieliopin perusteet opetellaan
kunnolla
- koulussa harjaannutetaan
laskemaan oikein sekä päässä
ja paperilla (laskimia ei vielä
käytetä)
- koulussa tutustaan yhteen
vieraaseen kieleen, aluksi
kielikylvynomaisesti ja myö-
hemmin suomenkielen kie-
liopin jälkeen myös kielen
rakenteeseen.
- Koulussa annetaan tieto ja
taito liikunnan tärkeydestä.
Väitän, että Suomen koululai-
toksen opettajilla on ammat-
titaito toteuttaa edellä oleva
opetussuunnitelma, kunhan
saadaan selkeät ja riittävän
niukat oppikirjasisällöt.
Kaikkien kirjojen äiti epä-
selvyydessään alakoululaisille
on ”Salainen Kerho”.
Perusasetelma lienee vi-
noutunut niiden konsulttien
ansiosta, jotka ovat pesiyty-
neet julkiselle sektorille ka-
pulakielisten monisivuisten
höpinöidensä kera. Pahim-
millaan on puhuttu asiak-
kuudesta, jonka muodostavat
opettajat yhdessä oppilaiden
ja huoltajien kanssa. Koulua
pitäisi tarkastella kuitenkin
paremminkin instituutiona,
joka tarjoaa perustuslaissa
luvattua opetusta, jonka val-
tiovalta on kunnat velvoitta-
nut tuottamaan. Parempi on
palauttaa peruspilarit pai-
kalleen ja puhua oppilaista,
opettajista ja tarjottavasta
opetuksesta.
Ollessani viime kevään si-
jaisena alakoulussa (todella
Yleisön osasto
Tärkeimmästä koulusta, alakoulusta se alkaa?
upea kokemus) mieleeni tuli
monenlaisia asioita.
Ruokailusta tulisi syntyä
hyvien tapojen käytännön
toteutusketju:
ruokailuun
meno, siihen valmistautumi-
nen, ruuan otto, itse ruokailu
ja sen lopettaminen. Turha on
opettaa vain yhteiskuntaopis-
sa mihin asentoon ruokailu-
välineet asetetaan ruokailun
päätyttyä.
Tervehtiminen on paljon
laajempi käsite kuin vain se,
että oppilaat nousevat ensim-
mäisellä tunnilla ylös ja lau-
suvat kuorossa ”HUOMEN-
TA”.
Tervehtiminen aloitetaan
heti ensimmäisen kerran ta-
vattaessa aamulla, ihan yksi-
löinä, ei pelkästään luokassa
kollektiivisena huomenena.
Mikäli tervehtimisen todel-
lista ideaa ei valaista, elämä
monen kohdalla jatkuu îjör-
rikkämäisenäî
käytöksenä
ilman luontevia kontakteja
vieraisiin ihmisiin.
Muiden työn käytännön
arvostamista voidaan toteut-
taa monin käytännön toimin,
puhdistamalla jalkineet si-
sään tullessa, ottamalla so-
pivat annokset ruokailussa,
toimimalla siististi niin kul-
kuneuvoissa kuin muissakin
tiloissa, huomioimalla yli-
päätään toinen ihminen.
Uskonto (liianko kuuma
peruna?), ilmeisesti tänä
maahanmuuttajien aikana,
on syytä unohtaa ja siirtyä
toivottavasti ensisijassa län-
simaisesta etiikasta ja moraa-
lista pohdiskeluun ja sisällön
käytännön toteuttamiseen,
ettei tarvittaisi mitään ennak-
koilmoituksia uskonnollisista
sisällöistä.
Opetushallituksen mark-
kinoima käsite ”kansain-
välisyys” pitäisi purkaa ja
ketju aloittaa oikeasta päästä
tiedostamalla omaa kulttuu-
ria, jotta pystyisi antamaan
muista kulttuureista tulleille
tietoa, miten täällä toimitaan.
Tämän jälkeen on varmaan
helpompi tulla keskenään
toimeen puolin ja toisin.
Opetushallituksen
ala-
koulun opetussuunnitelman
perusteet vuodelta 2004 si-
sältää 320 sivua suurelta osin
tarpeetonta tekstiä. Teoria ja
käytäntö kun ovat niin kau-
kana toisistaan. Opettajan
henkilökohtainen rooli ope-
tuksessa on monin verroin
tärkeämpi, kuin îpioneerilei-
rinî kaltaiset seikkaperäiset
pilkuntarkat opsit ja niiden
perusteet. Kouluhan on elä-
vää elämää, eikä pelkästään
teoreettisia kirjoitettuja ku-
vitelmia.
Opetussuunnitelmat, jotka
ovat luodut em. perusteiden
pohjalta sisältävät ainakin
puoli toistasataa sivua tekstiä,
jolla todellisen käytännön ar-
kityön kanssa on valitettavan
vähän tekemistä esitetyissä
muodoissa. Mihin opettaja-
koulutusta enää tarvitaan?
Opetushallituksen tulisi
laskeutua norsunluutorneis-
taan kentälle seuraamaan
mitä todella ehditään te-
kemään ja mitkä asiat ovat
peruspilareita tuleville opin-
noille ja elämälle.
Päiväkirjat pitäisi palaut-
taa käyttöön dokumentoi-
maan todellisuudessa tapah-
tuvat asiat, jotta annettuun
opetukseen voidaan perehtyä
ja saada tapahtuneesta todel-
lisuudesta feedbackia ainakin
itselle.
Alakoulu on erityisen
merkittävä paikka, jossa voi-
daan vaikuttaa erittäin paljon
tulevaisuuden
rakentami-
seen. Lapset ovat edelleenkin
lapsia.
Valitettavasti
kaikilla
lapsilla ei ole samoja lähtö-
kohtia. Alakoulussa voidaan
saada turvallisella ja selkeällä
toimintatavalla aikaan usko-
mattoman hyviä korjausliik-
keitä.
Matti Tala
Äetsä
matti.tala@kopteri.net
Nyt vaalien alla on alkanut
kilpahuudanta ruoan ar-
vonlisäveron alentamisesta
ja sen vaikutuksista. En vas-
tusta ko. veron alentamista.
Sillä saattaisi olla myönteisiä
vaikutuksia lisätyöpaikkojen
syntyyn niin maaseudulla
kuin elintarviketeollisuudes-
sakin. Mutta pienituloisten
ja köyhien ostovoimaan sillä
on minimaalinen merkitys.
Se ei toisi helpotusta köyhi-
en asemaan. Parin kolmen
euron halpeneminen ruoka-
kassin osalta kuukaudessa ei
ole mikään ratkaisu köyhyy-
den poistamisessa. Ratkaisut
on haettava ihan muualta.
Ja pian sittenkin. Edellyt-
täen tietysti että asiantilaa
halutaan oikeasti kohentaa.
Olemmehan nähneet miten
kolme suurinta puoluetta
ovat mitään tekemättömiä
asian suhteen. Kaikki toimi-
vat ikään kuin kepuillen.
Nuo puolueet ovat yh-
teistuumin alentaneet va-
rakkaiden verotusta varsin
rajusti. Samalla on keskitytty
kansanedustajien oman tu-
lotason verotuksen keven-
tämiseen. Pienituloiset ja
tulonsiirtojen varassa elävät
eivät ole saaneet mitään.
Alv vai jotenkin muuten
Monin osin etenkin tulon-
siirtojen varassa elävien ve-
rotus on kiristynyt suhteel-
lisesti ja reaalisesti. Tällaisen
toiminnan puolestahan mm.
monet kansanedustajat ovat
äänestäneet.
Näkemykseni
mukaan
köyhyyden poistaminen on
ensisijainen tehtävä. Onhan
köyhyys maassamme jo var-
sin laajaa ja häpeäksi niin
maalle kuin kansanedustus-
laitokselle. Leipäjonot ovat
ja pysyvät nykykäytännöllä.
Meillä suuri osa kansan-
edustajista pissii köyhien
päälle. Heitä on eduskun-
nassa paljon. Tuleeko sitten
näin olemaan tulevassa edus-
kunnassa ja hallituksessa, jää
nähtäväksi.
Tietysti on selvää että
jokaiselle pitää saada työ-
tä jolla ihminen voi elättää
itsensä ja perheensä. Sitä-
kään ei tunnuta haluttavan.
Jos haluttaisiin niin kaikilla
olisi tuollaista työtä. Pieni-
palkkaista työtä tulisi tukea
verottomuudella. Vuodessa
pitää saada ansaita 10000
euroa verottomasti. Se olisi
mahdollistava monenlaiset
työtehtävät joita nyt ei ku-
kaan tee. Samalla se helpot-
taisi myös pienten tulosiir-
tojen varassa elävien elämää
toisin kuin kikkailu joillakin
pikkuhippusilla kuten ruoan
alv on. Tähän olisi tietysti
lisättävä mahdollisuus ettei
esim. työmarkkinatuki heti
katkeaisi kun saa hieman li-
sätuloja työn kautta.
Olisi ikään kuin jonkin
asteinen perusturva koko
ajan tai perustulon kaltai-
nen osa. Työmarkkinatuella
voitaisiin kannustaa lisä-
ansioihin ja lyhyemmänkin
työsuhteen vastaanottoon.
Eikö vain. Tätä kautta mah-
dollistettaisiin myös innova-
tiivinen ajattelu, otettaisiin
kaikki mahdollinen potenti-
aali käyttöön.
Eiköhän tässä ole ajatte-
lemista niin kansanedusta-
jaehdokkaille kuin tuleville
edustajillekin. Ja tietty myös
meille kansalaisille jotka ää-
nestämme. Minä itse äänes-
tän ihmistä joka on aidosti
heikompiosaisten
elämän
tilanteen parantamisen puo-
lesta työtä tekevä. En äänestä
suurituloisille verohelpotuk-
sia antavaa henkilöä. Enkä
puoluetta joka tuohon suun-
taan toimii ja on toiminut.
Erkki Piiroinen
Yleisönosasto jatkuu sivulla 24
Lavian seudun riistanhoito-
yhdistyksen alueen seuroille
oli myönnetty yhteensä 161
valkohäntäpeuran
kaatolu-
paa. Luvilla sai kaataa enin-
tään 108 aikuista peuraa ja
106 vasaa. Syksyn oikullisista
säistä ja seurueiden saamat-
tomuudesta johtuen kaato-
prosentti jäi jälleen alhaiseksi
ollen 63,04 %.
Parhaaseen tulokseen pää-
si Suodenniemen Metsästys-
seura, jolla kaatoprosentti
oli 90,00 %. Heikoin tulos oli
Hanhijoen Metsästäjillä, joilla
kaatoprosentti oli vain 27,77
%.
Huittisissa anastettiin
perjantain
vastaisena
yönäjauhesammuttimet
kuudesta polttoaineen
jakelupisteestä. Jauhe-
sammuttimia käytettiin
samana yönä Huittisten
ala- ja yläkoulun seinien
ja ikkunoiden töhrimi-
seen. Poliisi sai kiinni
tekijät, neljä vampula-
laista nuorta.
Poliisi pääsi tekijöiden
jäljille paikallistuntemuk-
sen ja hyvien vinkkien
ansiosta.
Jauhesammut-
timien
anastuksien tut-
kinnan yhteydessä selvisi
myös uudenvuoden yönä
Vampulassa tapahtuneita
vahingontekoja. Vampu-
lassa rikottiin uudenvuo-
denyönä usean kiinteistön
ulkovalaisimien lamppuja.
Tekijöinä oli kaksi Vam-
pulalaista poikaa, joista
toinen kuului myös jauhe-
sammuttimia anastenee-
seen porukkaan.
Jauhesammuttimia
anastaneet nuoret
olivat Vampulasta
Säkylässä
onnetto-
muuspaikalta poistu-
neet kaksi humalaista
miestä tavoitettiin lä-
histöltä sunnuntai-il-
tana kello 18:n aikaan.
Miehet ajoivat autolla
tieltä Pyhäjoentiellä.
Poliisi otti miehet kiinni
ja heidät vietiin verikokei-
siin. Kuulusteluissa selvisi,
että Raumalta kotoisin ole-
va, vuonna 1982 syntynyt
mies oli kuljettanut autoa.
Törkeän rattijuopumuk-
sen lisäksi mies syyllistyi
liikenneturvallisuuden
vaarantamiseen ja kulku-
neuvon kuljettamiseen oi-
keudetta.
Kortitta kännissä
myös Huittisissa
Poliisipartio pysäytti lau-
antai-iltana klo 20 Huit-
tisissa Risto Rytin kadul-
la henkilöauton, jonka
kuljettaja oli humalassa.
Naantalilainen nainen pu-
halsi alkometriin 1,30 pro-
millen lukeman .Naisella
ei ollut voimassa olevaa
ajokorttia.
Törkeä ratti Säkylässä
Kokemäen
poliisilaitos
suoritti aktiivisesti liiken-
nevalvontaa pohjoismai-
sen liikennevalvontaviikon
aikana. Sen yhteydessä
kirjoitettiin muun muas-
sa 3 rikosilmoitusta, 20
rangaistusvaatimusta, 34
rikesakkoa ja 7 kirjallista
huomautusta.
Puhallutuksia tehtiin 166
kappaletta ja rattijuoppoja
tavattiin kolme. Ajokort-
teja otettiin valvontaviikon
kuluessa pois 6 kappaletta.
Liikennevalvonta
tuotti tulosta
Kokemäellä
Poliisin piiristä
Peuralupia
jäi käyttämättä
Lavian seudulla
Arviolta 50 tonnia
keräyspaperia
paloi
maanantaina
lajitte-
lulaitoksessa Urjalan
Tursan kylässä. Uhkaa-
vaa tulipaloa oli vaikea
sammuttaa.
Aluehä-
lytyskeskus sai tiedon
palosta kello 16.25.
Palavia paaleja ja irral-
lista paperia sammutti
ainakin 12 yksikköä ja
45 miestä.
Tuli saatiin hallintaan
parin tunnin kulua sytty-
misestä. Henkilövahinkoja
ei tullut, mutta palosta le-
visi ympäristöön runsaasti
savua.
Paperinkeräys
Oy:n
omistama
lajittelulaitos
sijaitsee Punkalaitumelle
johtavan 230-tien varrella.
Siellä säilytettiin noin 500
tonnia keräyspaperia, josta
paloi arviolta kymmenes-
osa.
Päällikköpäivystäjä Juk-
ka Lehtonen Tampereen
aluepelastuslaitoksesta
kertoi, että sammutustyö
oli erittäin hankalaa, koska
tiiviit paalit piti yksitellen
purkaa ja kastella.
Keräyspaperia
paloi
sekä ulkona että tontilla si-
jaitsevan varastokatoksen
sisällä. Myös varasto kärsi
jonkin verran palovahin-
goista ja sen sisällä ollut
kuormaaja tuhoutui.
Laitoksen henkilökunta
arveli
maanantai-iltana,
että palo on alkanut kuor-
maajasta, jolla paaleja siir-
retään paikasta toiseen.
Lähimmät asunnot si-
jaitsevat laitoksen lähellä,
mutta niitä ei tarvinnut
evakuoida. Paikalla oli
sammutusyksiköitä seitse-
mältä paikkakunnalta.
Laitoksella otetaan vas-
taan erilaisia paperi- ja
kartonkilaatuja sekä ener-
giakäyttöön kelpaavia ma-
teriaaleja rakennuksilta,
kaupalta ja teollisuudelta.
Tonneittain
jätepaperia
paloi Tursassa
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32