Page 13 - Alueviesti_09

13

Keskiviikko helmikuun 28. 2007

Ylistys satavuotiaalle suomenhevoselle

Viime sunnuntain kon-

sertin satavuotiaan suo-

menhevosen kunniaksi on

oli menestys. Vammalassa

Sylvään audiotoriossa pi-

detyn tapahtuman mo-

nipuolinen ja korkealaa-

tuinen ohjelma oli ylistys

suomalaiselle hevoselle,

työn ja sodan sankarille.

Tilaisuuden avasi Vamma-

lan kaupungin edustajana

museonhoitaja Pekka Koski-

nen. Huittislainen ratsutilan

isäntä, agronomi Jukka Tuori

kertoi juhlapuheessaan suo-

menhevosen kunniakkaasta

historiasta.

Vuonna 1907 astui voi-

maan merkittävä päätös:

yleisen, koko maankäsittävän

kantakirjan

perustaminen

suomenhevosoreille. Ensim-

mäinen Suomessa kantakir-

jattu suomenhevonen oli ori

Ukonpoika.

Työhevosesta urheilu- ja

harrastuskumppaniksi

Aluksi hevonen oli välttämä-

tön edellytys niin elämiselle

kuin toimeentulollekin maa-

talousvaltaisessa nuoressa ta-

savallassa. Sitten hevonen oli

taistelukumppani

raskaissa

sodissa ja korvaamaton työ-

toveri

jälleenrakentamisen

ankarina vuosina. Uskollises-

ta työtoverista on tullut yhtä

uskollinen urheilu- ja harras-

tuskumppani.

Nykyisin se palvelee mo-

nissa eri lajeissa, kuten ra-

viurheilussa, ratsastuksessa,

ja yhä vielä työhevosenakin.

Tällä hetkellä Suomenhevosia

on n. 20 000 eli lähes kolmas-

osa Suomen yhteensä 70 000

hevosesta. Vielä 1950-luvun

puolivälissä maassamme oli

hevosia 400 000.

Suomenhevosen

luonne ja rotutyyppi

Sisukas ja säyseä. Yhteistyö-

haluinen, pyrkivä, nöyrä ja to-

sissaan yrittävä. Tässä lyhyesti

suomenhevosen luonneana-

lyysi. Rotutyyppi: keskiko-

koinen, hyväryhtinen melko

vankka. Pää on kuiva ja suora,

kaula melko tukeva. Runko

pyöreä, pitkä ja sopusuhtai-

nen. Jalat ovat kuivat ja järe-

ät sekä kaviot hyvät. Liikkeet

ovat säännölliset ja joustavat.

Ilme on rehellinen.

Yön Lyhdyt toivat

valoa iltapäivään

Yön Lyhdyt orkesterissa soit-

tivat Pekka J. Mäkelä hanuri,

Tapani Mikkola hanuri, Simo

Oksi hanuri, Eero Valento ki-

tara, Arvo Lehto bassokitara ja

Martti Kilpeläinen rummut.

Solisteina olivat Eeron Va-

lento ja 2006 seniorimestari

70+ Raimo Warén. Konsertin

laulut olivat reippaita hevosai-

heisia lauluja, juuri tätä kon-

serttia varten valittuja.

Stetsonhattuiset orkeste-

rin jäsenet ovat kotoisin Hä-

meenkyröstä, Tampereelta ja

Ylöjärveltä.

Villiä menoa bootseilla ja

tallukkailla

Villit Bootsit tanssiryhmä

esitti kantrityylisiä rivitansse-

ja ja yleisö seurasi ihastuneena

cowboy-saappaiden kopsetta

auditorion näyttämöllä.

Tyrvään ämmä Martta

Törri (Päivikki Peuraniemi)

toi jälleen kerran aimo an-

noksen kevennystä konsertin

lomaan. Hevonen sai niissä-

kin jutuissa kuulla kunniansa

ja joku muukin? Kun Törri

sanoi lopuksi, että nyt multa

taitaa päästä Ö.. laulu, niin ei-

kös vaan päässytkin îEi myö

myyä villihevosiaî siinä oli

orkesterillakin täysi työ pysyä

ämmän îselässäî.

Suomenhevonen osoitti

uskollisuutta talvi- ja

jatkosodassa

Patterin vääpeli Mika Lehti-

nen vastasi Poika -nimisen

sotahevosen kotiväeltä saa-

tuun kirjeeseen, jossa kotivä-

ki tiedusteli ruunansa vointia

rintamalla 1941. Kirjeen to-

dellinen laatija oli lietolainen

hevosmies Seppo Posio. Vää-

pelin kirje sai monelle tipan

silmäkulmaan, sen verran

koskettavaa se kirjeenvaihto

oli.

Suomenhevonen oli rinta-

malla korvaamaton. Raskaan

kenttätykin siirtämiseen tar-

vittiin kahdeksan suomenhe-

vosta ja neljä ratsuria. Tan-

koparit olivat lähinnä tykkiä

ja sen ratsastaja oli valjakon

johtaja. Lisäksi oli kaksi kes-

kiparia ja keulalla kärkipari.

Tykinjohtaja ratsasti yleensä

valjakon vierellä omalla hevo-

sellaan.

Talvisotaan osallistui n.

70 000 yksityisten ja 4 000

puolustusvoimien

hevosta.

Jatkosodassa oli moottorointi

edennyt niin että hevosia oli

mukana enää n. 45 000.

Konsertin lopussa kaikki

esiintyjät nousivat lavalle ja

yhdessä yleisön kanssa laulet-

tiin ”Hummani hei, hummani

hei - huputiti hummani hei”

Hyvää kotimatkaa toivotte-

li ulkosalla suomenhevonen

Reipari nöyrän säyseästi.

Lippu salkoon

hevosen kunniaksi

Juhlavuoden kunniaksi jär-

jestetään maassamme paljon

erilaisia tapahtumia koko

vuoden ajan. 6.9.2007 on suo-

menhevosen valtakunnalli-

nen liputuspäivä ja 6.12.2007,

Suomen itsenäisyyden täyttä-

essä 90 vuotta, ovat kunnia-

vartiot sankarihaudoilla suo-

menhevosten kera.

Aulikki Lehtinen

Tyrvään ämmä Martta Törri (Päivikki Peuraniemi) toi jälleen kerran aimo annoksen kevennystä

konsertin lomaan.

Yön Lyhdyt orkesterissa soittivat Pekka J. Mäkelä hanuri, Tapani Mikkola hanuri, Simo Oksi hanuri,

Eero Valento kitara, Arvo Lehto bassokitara ja Martti Kilpeläinen rummut. Solisteina olivat Eeron

Valento ja 2006 seniorimestari 70+ Raimo Warén.

Villit Bootsit tanssiryhmä esitti kantrityylisiä rivitansseja ja yleisö seurasi ihastuneena cowboy-

saappaiden kopsetta auditorion näyttämöllä.

Patterin vääpeli Mika Lehtinen vastasi Poika -nimisen sotahevosen kotiväeltä saatuun kirjeeseen,

jossa kotiväki tiedusteli ruunansa vointia rintamalla 1941.

Vain vanha riimu on nyt tallissaan, lauloi Aulikki.

Page 13 - Alueviesti_09_2007