Page 7 - Alueviesti_09

7

Keskiviikko helmikuun 28. 2007

Terveyskeskus, peruskoulu ja kunnan vapaa-aika

ja liikuntatoimi ovat tahoja, joilla terveyden

edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ny-

kyisellään kuuluvat. Väheksymättä sitä merkittä-

vää työtä, mitä nämä tahot tekevät yhdessä jär-

jestöjen kanssa tekevät, on selkeästi nähtävissä,

että tämä ei riitä.

Kansanterveyslaki velvoittaa kuntia järjestämään

ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jota kun-

nat terveyskeskusten toimesta hoitavat. Valitetta-

vasti ennaltaehkäisevä työ on se, josta tiukkojen

taloudellisten raamien ja jopa henkilökunnan

puutteen vuoksi on jouduttu tinkimään. Hoi-

totakuu toi velvoitteen päästä sairauden vuoksi

hoitoon ja ennaltaehkäisy ja terveyden edistämi-

nen ovat jääneet entistä enemmän taka-alalle.

Ansiokasta työtä tehdään kuntien liikuntatoimis-

sa ja järjestöissä niin kuin kansalaisopistoissakin.

Tekevät merkittävää työtä terveyden edistämisen

suhteen. Mutta siitäkin jo keskustellaan , kuu-

luuko kansalaisopistojen tehtäviin, siis kunnan

tehtäviin, järjestää liikuntaa ja terveyttä edistä-

viä kursseja?

Liikuntatuntien määrä on minimaalinen perus-

koulussa, vaikka pienenä valopilkkuna terveyden

edistämiseen on nähtävissä teoriapuolelle tullut

opetus tässä asiassa. Nuoret ovat hyvin kahteen

leiriin jakautuneita liikunnan suhteen. Osa heis-

tä harrastaa liikuntaa paljon ja säännöllisesti ja

osa ei lainkaan. Mikä kummajainen se on, mikä

viimeistään yläkoulu iässä vie liikunnan ilon ja

siitä tulee pakkopullaa, jota inhotaan. Kun kat-

soo lasta ja hänen liikkumisen iloaan, niin voi

nähdä sen, että ihminen on luotu liikkumaan ja

nauttii siitä. Puuttuukohan liikunnasta koulussa

onnistumisen ilo vai mikä sen ilon vie?

On jo esitetty väite, että elinikä tulee lyhenemään

ratkaisevasti, koska elämme niin epäterveellises-

ti. Lapsiemme ja lapsenlapsiemme odotettavissa

oleva elinikä on lyhyempi kuin omamme.

Nykyinen elämäntapa ja ympäristö on eriyttänyt

liikunnan arkipäiväistä. Asumme ympäristössä

ja elämme tavalla, jossa liikunnastaan tullut on

erillinen asia, jota pitää harrastaa. Mutta terveys-

liikunta on ennen kaikkea arkiliikuntaa. Näkö-

kulma terveyttä edistävää elinympäristöön on

jäänyt huomiotta.

Terveyden edistämisessä liikunta on vain yksi

osatekijä. Kokonaisuutena näkökulman vahvis-

taminen on tärkeää, koska nykyisellään päätök-

senteossa ei riittävästi huomioida. Tarvitaanko

erillinen organisaatio vai riittääkö laatusuositus,

jotta saadaan nostettua väestön hyvinvointi ja

terveyden edistäminen yhdeksi painopistealu-

eeksi toiminnassa?

Elina Kimpanpää

Kuka

organisoisi

terveyden

edistämistä

Työttömyysaste oli tammi-

kuussa korkein Valkeakoskel-

la (12,6 %) ja alhaisin Mouhi-

järvellä (6,5 %).

Lounais-Pirkanmaan muissa

kunnissa Äetsän työttömyysaste

oli 8,5 ja Punkalaitumen 7,8 pro-

senttia. Koko seutukunnan työt-

tömyysaste oli 7,2 prosenttia

Pirkanmaalla työttömien

määrä laski joulukuusta 545

henkilöllä (2,4 %). Verrattuna

edellisen vuoden vastaavaan

ajankohtaan oli laskua peräti 3

833 henkilöä (14,7 %). Työttö-

myyden rakenteellinen kehitys

oli ennallaan. Pitkäaikaistyöt-

tömien määrä laski edellisvuo-

den vastaavaan ajankohtaan

verrattuna. Myös nuorten alle

25-vuotiaiden määrä väheni

tammikuussa 2007 verrattuna

edellisvuoden tammikuuhun.

Tammikuussa 2007 oli nuoria

alle 25-vuotiaita työttömiä 15,2

% vähemmän kuin tammi-

kuussa 2006 ja pitkäaikaistyöt-

tömiä 16,5 % vähemmän kuin

edellisvuoden tammikuussa.

Osa kesätyöpaikoista

jo nyt haussa

Joulukuuhun 2006 verrattuna

tammikuussa 2007 lopussa oli

avoimia työpaikkoja 53,0 %

enemmän. Avoimia työpaik-

koja oli tammikuun 2007 lo-

pussa 3 431 kpl, joka oli 5,4 %

vähemmän kuin tammikuus-

sa 2006. Tammikuussa 2007

ilmoitettiin uusia avoimia

työpaikkoja 4 624 kpl, joka oli

1,1 % vähemmän kuin vastaa-

Mouhijärven aste vain 6,5 %

Lounais-Pirkanmaan työllisyys-

tilanne tammikuussakin paras

vana aikana vuotta aiemmin.

Avointen työpaikkojen mää-

rän kasvu joulukuuhun 2006

verrattuna johtuu osittain yri-

tyksien ja julkisen sektorin il-

moittamista kesätyöpaikoista.

Eniten avoimia työpaikkoja il-

moitettiin tammikuussa 2007

verrattuna edellisvuoden vas-

taavaan ajankohtaan tervey-

denhuolto, sosiaalialan työssä

(88,6 %), hallinto- ja toimis-

totyöhön (67,8 %), teknilli-

seen ja luonnontieteelliseen

työhön (19,1 %). Suurin lasku

tapahtui rakennus, kaivos ja

louhintatyössä (58,5 %) sekä

teollisessa työssä (42,1 %).

Työttömien määrä

laski merkittävästi

vuoden takaisesta

Pirkanmaan työvoimatoimis-

toissa oli tammikuun 2007

lopussa 22 236 työtöntä työn-

hakijaa, joka oli 545 työtöntä

vähemmän kuin joulukuussa

2006 (kuvio 2). Vuoden 2006

tammikuuhun

verrattuna

tammikuussa 2007 työttö-

myys laski 3 833 henkilöä

(14,7 %). Työttömyysaste oli

Pirkanmaalla 9,8 % ja koko

maassa 9,4 %. Vastaavat lu-

vut vuosi sitten olivat Pirkan-

maalla 11,2 % ja koko maan

osalta 10,9 %.

Työttömyys laski tammi-

kuussa 2007 verrattuna tam-

mikuuhun vuotta aiemmin

kaikissa pääammattiryhmis-

sä. Eniten työttömyys väheni

tammikuussa 2007 verrattuna

edellisvuoteen kuljetus- ja lii-

kennetyössä (19,0 %), raken-

nus, kaivos- ja louhintatyössä

(17,5 %) ja teollisessa työssä

(16,1 %).

Naisten työttömyys laski

689 työttömällä työnhakijal-

la (6,0 %) tammikuussa 2007

verrattuna joulukuuhun 2006.

Vuoden takaiseen lukuun

verrattuna naisten työttömyys

laski 1 900 henkilöllä (14,9 %).

Tammikuussa 2007 työttömä-

nä oli 10 887 naista. Työttömiä

miehiä oli tammikuun lopussa

11 349 henkilöä. Miesten koh-

dalla työttömyys nousi joulu-

kuuhun 2006 verrattuna 1,3

%. Miesten työttömyys väheni

1 933 henkilöllä (14,6 %) vuo-

den takaiseen lukuun verrattu-

na. Naisten osuus työttömistä

oli tammikuussa 2007 49 %.

Nuorten ja

pitkäaikaistyöttömien

määrät laskivat myös

Nuorten työttömyys oli edel-

leen laskussa viime vuoden

vastaavaan aikaan nähden.

Alle 25-vuotiaita työttömiä

oli tammikuun 2007 lopussa

2 403 henkilöä, joka on 15,2

% vähemmän kuin viime vuo-

den tammikuussa. Verrattuna

joulukuuhun 2006 oli tammi-

kuussa 2007 nuoria työttömiä

74 henkilöä (3,2 %) enem-

män. Pitkäaikaistyöttömyys

laski tammikuussa 2007

16,5 % edellisvuoden tam-

mikuuhun nähden. Myös

joulukuuhun 2006 verrattuna

pitkäaikaistyöttömien määrä

väheni tammikuussa 69 työt-

tömällä työnhakijalla (1,2 %).

Pitkäaikaistyöttömien määrä

Pirkanmaalla tammikuussa

2007 oli 5 890. Yli 50-vuoti-

aiden työttömien määrä laski

edellisvuoden tammikuusta

852 henkilöllä (8,8 %).

Alhaisimmattyöttömyysasteet

olivat Köyliössä (5,8 %), Säky-

lässä (6,2 %), Eurassa (6,6 %),

Vampulassa (7,5 %), Huittisis-

sa (7,7 %), Eurajoella (8,5 %)

ja Lapissa (9,2 %). Kokemäen

työttömyysaste oli tasan 100 ja

Kiikoisten 10,3 prosenttia.

Satakunnan työvoima- ja

elinkeinokeskuksen alueella

oli työnvälitystilaston mukaan

tammikuun lopussa työttö-

miä työnhakijoita runsaat 12

400, mikä on lähes pari sata

vähemmän kuin kuukausi sit-

ten. Lomautettuna oli vajaat

600 henkeä, mikä on saman

verran kuin kuukausi sitten.

Työttömien osuus työvoi-

masta oli 11,4 %. Työttöminä

työnhakijoina oli miehiä 5

900 ja naisia 6 500.

Työttömien määrä vähe-

ni Satakunnassa lähes 2 100:

lla hengellä viime vuoden

tammikuuhun

verrattuna.

Lomautettuja oli lähes 200 vä-

hemmän kuin vuosi sitten. Sa-

takunnassa työttömien määrä

aleni vuoden takaisesta 14 %,

kun koko maassa vähennys oli

13 %.

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoihin ilmoittautui

tammikuun aikana lähes 1

700 uutta työnhakijaa ja myös

työnhaun päätti lähes 2 200

henkeä. Yleisille työmarkki-

noille työllistyi runsaat 1 700

henkeä.

Avoimet työpaikat

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoissa oli tammi-

kuun aikana avoinna runsaat

2 500 työpaikkaa, mikä on

250 enemmän kuin vuosi sit-

ten. Vuoden aikana avoimet

paikat vähentyivät voimak-

kaasti rakennusalalla, mutta

lisääntyivät tai pysyivät lähes

ennallaan muilla aloilla. Eri-

tyisesti avoimet paikat lisään-

tyivät kuljetusalalla. Uusia

avoimia työpaikkoja ilmoi-

tettiin työvoimatoimistoihin

tammikuun aikana vajaat 1

700 ja täytettiin runsaat 800

paikkaa.

Työttömyyden

zrakenne

Alle 25-vuotiaita työttömiä

työnhakijoita oli tammikuun

lopussa runsaat 1 300, mikä

on hieman enemmän kuin

viime kuussa. Viime vuo-

desta nuorten työttömien

määrä laski 350:llä. Alle 25-

vuotiaiden osuus työttömistä

työnhakijoista oli 11,4 %. Yli

50-vuotiaita työttömiä työn-

hakijoita oli tammikuun lo-

pussa vajaat 5 300, mikä on

hieman vähemmän kuin kuu-

kausi sitten.

Yhtäjaksoisesti yli vuoden

työttömänä olleita oli vajaat

3 200, mikä on lähes sata vä-

hemmän kuin kuukausi sitten.

Viime vuoden tammikuusta

pitkäaikaistyöttömien määrä

on laskenut yli 500:lla.

Ammattiryhmittäin

tar-

kasteltuna (ilman lomautettu-

ja) työttömien työnhakijoiden

määrä vähentyi vuoden aika-

na kaikissa ammattiryhmissä.

Suhteellisesti eniten vähen-

nystä tapahtui rakennusalal-

la, hallinto- ja toimistotyössä

sekä teollisuudessa.

Työvoimakou lutuks en

aloittaneita oli tammikuussa

runsaat 400 ja tukitoimenpi-

tein sijoitettuja yli 800. Työ-

voimakoulutuksen

aloitta-

neita oli suunnilleen saman

verran kuin vuosi sitten mutta

toimenpitein sijoitettuja oli

selvästi enemmän.

Tammikuun lopussa työ-

voimakoulutuksessa oli lähes

1 500 ja tukityöllistettynä 2

400 henkilöä. Tukityöllistet-

tyinä oli valtiolla 60, kunnis-

sa runsaat 600 ja yksityisellä

sektorilla yli 1 700 henkilöä.

Sekä tukitoimenpiteissä että

työvoimakoulutuksessa

oli

yli sata enemmän kuin vuosi

sitten.

Satakunnan

työvoima-

toimistojako on muuttunut

tämän vuoden alusta, joten

vertailu vuoden takaiseen on

tehty laskemalla yhteen en-

tisiä toimistoja. Työttömien

työnhakijoiden määrä laski

sekä viime kuusta että vuoden

takaisesta jokaisen toimiston

alueella. Suhteellisesti suurin

vähennys vuoden aikana ta-

pahtui Kaakkois-Satakunnan

työvoimatoimiston alueella.

Korkein työttömyysaste oli

Porin seudun työvoimatoi-

miston (13,1 %) alueella. Vas-

taavasti alhaisin työttömyys-

aste oli Kaakkois-Satakunnan

työvoimatoimiston (8,5 %)

alueella.

Alle 10 %:n kuntia jo seitsemän

Työttömyys laski

hieman Satakunnassa

Vammalan, Ikaalisten

ja Parkanon alueen

SAK:laiset paikallisjär-

jestöjen edustajat ko-

koontuivat pohtimaan

Ikaalisten kylpylässä

seuturtyöhmän yhteis-

tä toimintaa 20. helmi-

kuuta.

Kokouksessa todettiin, että

SAK:lainen organisaatio

on edunvalvonnan suh-

teen

toimintakunnossa.

Seuturyhmä päätti esittää

haasteen koko SAK:laisel-

le jäsenkunnalle ja erityis-

eti kaikille keskusjärjes-

tön alaisille työpaikoille:

”Työpaikan

luottamus-

mies, työuojeluvaltuutet-

tu, aktiivi! Huolehdi että

työtoverisi, sukulaisesi ja

tuttavasi käy äänestämässä

seuraavissa eduskuntavaa-

leissa.

Näin me turvaamme oi-

keudenmukaisen,

kan-

salaisten

väestöpohjaan

tukeutuvan uuden edus-

kunnan!.

SAK:n paikallisjärjestöt

ajavat väkeä uurnille

Työllisyystilanne parani selvästi tammikuussa Pirkan-

maalla. Tammikuun lopussa Pirkanmaalla alle 7,0 %

työttömyysaste oli Kangasalalla, Mouhijärvellä (6,5 %),

Pirkkalassa, Vammalassa (6,8) ja Ylöjärvellä. Seutukun-

nista alhaisin työttömyysaste oli Lounais-Pirkanmaan

seutukunnassa (7,2 %) ja korkein Etelä-Pirkanmaan

seutukunnassa.

Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden aikana

lähes kaikissa Satakunnan kunnissa. Korkeimmat kunnit-

taiset työttömyysasteet olivat Siikaisissa (16,3 %), Merikar-

vialla (14,7 %) ja Porissa (13,8 %). Alle kymmenen prosen-

tin työttömyysaste oli seitsemän kunnan alueella.

Länsi-Suomen Metsäti-

lat Oy LKV on saavut-

tanut nopeasti mark-

kinajohtajan aseman

metsäisten kiinteistö-

jen myyjänä läntisen

Suomen neljän maa-

kunnan alueella. Yhtiö

avasi viime perjantaina

toimitusjohtaja Jukka

Pusan tiloissa Kiikas-

sa uuden toimipaikan.

Samalla vahvistetaan

myös asiakkaita palve-

levaa välittäjähenkilös-

töä.

Metsänhoitoyhdistys Kiik-

ka-Keikyän toiminnanjoh-

taja Vesa Yli-Hongisto toi-

mii oman toimensa ohella

my ynt i neuvottel ij ana

yhtiön palveluksessa. Yli-

Hongisto on suorittanut

kiinteistönvälittäjän am-

mattitutkinnon ja hänellä

on pitkä ja vankka met-

säalan kokemus. Yli-Hon-

gisto toimii Äetsän ja naa-

purikuntien alueella, myös

Satakunnan puolella.

Länsi-Suomen Metsä-

tilat Oy LKV on keskitty-

nyt haja-asutusalueiden eli

maaseudun kiinteistöihin

Varsinais-Suomen, Sata-

kunnan, Pirkanmaan ja

Etelä-Pohjanmaan maa-

kuntien alueella. Toiminta

kasvaa voimakkaasti ja

kiinteistönvälityksen

li-

säksi palveluihin kuuluvat

erilaiset kiinteistöarvioin-

nit sekä perheoikeudelliset

toimeksiannot kuten mm.

perunkirjoitukset, testa-

menttien laadinta, perin-

nönjaot.

Länsi-Suomen

Metsätilat Oy

myös Kiikkaan

Hopun alueelle ensin

kaavamuutos, sitten

tarjouskilpailu

Vammalan kaupunki ei

lähde kehittämään Ho-

pun vanhainkodin alueel-

le ikäihmisten asuntoja

asiasta aloitteen tehneen

tamperelaisen rakennus-

yhtiön kanssa vaan yh-

teistyökumppani alueen

ensimmäisten

hankkei-

den toteutukseen haetaan

avoimen tarjouskilpailun

avulla.

Tätä ennen Hopun alueelle

laaditaan asemakaavanmuu-

tos, jonka tarkoituksena on

lisätä erityisesti ikääntyville

vammalalaisille tarkoitettuja

asuntorakentamismahdolli-

suuksia, päätti kaupunginhal-

litus maanantaina.

Kaupunginhallitus käsitteli

Hopun alueen kehittämistä

suunnitteluasiana kokoukses-

saan jo 5. helmikuuta, jolloin

kaupunginhallitus päätti, että

ikääntyville vammalalaisille

suunnatun kyselyn tuloksista

järjestetään avoin tiedotusti-

laisuus.

Uusien asumismahdolli-

suuksien luominen Hopun

vanhainkodin ympäristöön

edellyttää alueen asemakaa-

van muuttamista. Kyseinen

kaavanmuutos ei kuitenkaan

sisälly kaupunginvaltuuston

hyväksymään

kaavoitusoh-

jelmaan, joten kaupungin-

hallituksen tulee tehdä hal-

lintosäännön mukaan päätös

kaavan muuttamisesta .

Kaavan toteuttamiskelpoi-

suuden varmistamiseksi on

tarkoituksenmukaista laatia

se yhteistyössä sellaisen tahon

kanssa, joka on valmis osallis-

tumaan asuntorakentamiseen

ja tuomaan oman asiantun-

temuksensa kaavan laatijan

käyttöön. Sen vuoksi on syytä

etsiä yhteistyökumppani, jolla

on kokemusta ja asiantun-

temusta ikääntyville suun-

nattujen asuntohankkeiden

toteuttamisesta ja valmiutta

investoida Hopun alueelle.

Huittinen mukaan

lastensuojelun

kehittämiseen

Huittisten kaupunki osallistuu lastensuojelun kehit-

tämisyksikön jatkohankkeeseen vuosina 2007-2009.

Huittisten maksuosuus on yhteensä 7 616 euroa.

Satakunnan kunnilla on yh-

teishanke, jota hallinnoi Porin

kaupunki. Jatkohankkeen ko-

konaiskustannukset ovat 777

476 euroa. Valtionavustusta

on haettu 75 prosenttia eli

578 607 euroa. Kuntarahoi-

tuksen on 25 prosenttia, 192

869 euroa.

Kehittämisyksikön jatko-

hankkeen tavoitteina ovat

lastensuojelutyön perusosaa-

misen vahvistaminen ja li-

sääminen, lastensuojelun eri-

tyisosaamisen turvaaminen

ja lisääminen, sijaishuollon

toimintakokonaisuuden liittä-

minen kehittämisyksikköön,

perhetyön tuominen osaksi

lastensuojelutyön kehittämis-

tä, lastensuojelun koulutuk-

sen ja tutkimuksen vahvista-

minen sekä maakunnallinen

vaikuttamistyö.

Hanketta varten palkataan

projektipäällikön lisäksi neljä

kehittäjä-sosiaalityöntekijää,

kehittäjä-psykologi ja kehit-

Ari Jyräkoskesta

Huittisten vt.

kaupungininsinööri

Huittisten kaupunginhallitus esittää teknisen lautakun-

nan tapaan kaupunginvaltuustolle, että talonrakennus-

insinööri Ari Jyräkoski valitaan suostumuksensa perus-

teella vt. kaupungininsinöörin virkaan vuoden loppuun

saakka.

Valtuusto myönsi Kari Juntille

eron kaupungininsinöörin vi-

rasta 19. helmikuuta alkaen.

Kaupunginvaltuuston jou-

lukuussa hyväksymän periaa-

tepäätöksen mukaisesti tekni-

nen toimi ja ympäristötoimi

jatkavat nykyisellä virasto-or-

ganisaatiolla kuluvan kunnal-

lisvaalikauden loppuun asti.

Kaupungininsinöörin virkaa ei

tässä vaiheessa täytetä vakinai-

sesti, sillä erillisen selvityksen

perusteella päätetään myö-

hemmin molemmat toimialat

yhdistävän teknisen palvelu-

keskuksen muodostamisesta

vuodesta 2009 alkaen.

Page 7 - Alueviesti_09_2007