Page 4 - Alueviesti_11_2007

4 Keskiviikko maaliskuun 14. 2007
Nro 11. 25. vuosikerta. Keskiviikkona 14.3.2007www.alueviesti.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNATalv0%
Etusivu ! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu ! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut ! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS 03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman 0500-235 725
ILMOITUSMYYNTI
Anne Tuimala 050-436 5068
Jerry Stenberg 050-593 0620
Mainospäällikkö
Matti Tolonen 0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin p.
0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden ul-
kopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
Pirkan Kylät ry:n ky-
läasiamieshanke jär-
jestää Pirkanmaan
kyläkouluillan maa-
nantaina 19.3. klo
17.30 Äetsässä Vähä-
haaran kotiseututa-
lolla. Siellä pohditaan
mm. sitä, onko kou-
lun lakkauttaminen
maailman loppu vai
uuden alku tai millä
keinoilla kyläkoulut
voivat parantaa kil-
pailukykyään kutistu-
vassa kuntataloudes-
sa.
Ohjelmassa on aimo an-
nos ajankohtaista tietoa
k y l ä kou lu r i nt ama lt a .
Luennoitsijoiksi saapuu
useassa maakunnassa
menestystä niittänyt pa-
rivaljakko, Suomen Lä-
hikoulut ry:n puheen-
johtaja Taina Peltonen ja
Itä-Suomen lääninhalli-
tuksen sivistystoimentar-
kastaja Kari Lehtola.
Lisäksi paikalle saa-
puu Päijät-Hämeessä
käynnissä olevan Kyllikki
– kyläkouluista monipal-
velukeskuksia –hankkeen
vetäjä Erja Hakkarainen
kertomaan projektin toi-
minnasta ja tuloksista. Il-
lan aikana keskustellaan
myös teemallisesta kylä-
koulujen kehittämisestä.
Tilaisuus on maksuton
ja avoin kaikille kiinnos-
tuneille.
Järjestelyjen vuoksi
Pirkanmaan kyläasiamies
ottaa vastaan ilmoittau-
tumisia torstaihin 15.3.
saakka numerossa 044
261 6170 tai osoitteessa
johanna.henttinen@pir-
kankylat.fi.
Nälkälänmäen
kylätoimikunnalle
uusi puheenjohtaja
Nälkälänmäen kylätoi-
mikunnan pitkäaikainen
puheenjohtaja Raimo
Ojala jätti puheenjoh-
tajan tehtävät omasta
pyynnöstään. Hänen ti-
lalleen valittiin Pertti
Seppänen (pertti.seppa-
nen@kopteri.net).
Raimo Ojala on johtanut
kylätoimikuntaa asiantun-
temuksella ja aktiivisisesti,
eikä hän kokonaan jättäyty-
nyt toiminnasta, vaan toimii
edelleen hallituksen jäsene-
nä.
Kylätoimikunnan sihtee-
riksi valittiin Markku Esko.
Rahastonhoitajana jatkaa
Marja Peltonen ja hallituk-
sen muina jäseninä Sanna
Aalto, Hanna Karenius ja
Jorma Tervamäki.
Eerik Heijari on
suosituin nuori
Kokemäellä
Eerik Heijari voitti Ko-
kemäen yhteiskoulun ja
lukion yhteisessä vaalissa
ylivoimaisesti. Hän sai 78
ääntä vähän yli kolmes-
tasadasta. Ministeri Juha
Korkeaoja sai 43 ääntä.
Kokoomus sai näin ollen
neljä paikkaa (Heijari,
Lahti, Kataja ja Santala).
Muun muassa suositun irc-
gallerian varjovaaleissa Eerik
Heijari johtaa suvereenisti
13,17 prosentin kannatuksel-
la. Seuraavana perässä tulee
keskustalainen nuori nainen
Hanna Laurén (3,91% äänis-
tä), jonka jälkeen kolmantena
niin ikään kokoomuslainen
Sampsa Kataja (3,80% äänis-
tä). Tästä päätellen nuoriso
on yleisesti ottaen melko oi-
kealla.
Metsäkeskusten
viranomaistoiminta
yhtenäistyy
Metsäkeskusten viran-
omaistoimintajärjestel-
mälle on myönnetty ser-
ti!kaatti. Se on tiettävästi
ensimmäinen hallintovi-
ranomaisen koko maan
kattavalle toiminnalle
myönnetty laatuserti!-
kaatti Suomessa.
Toimintajärjestelmän avulla
metsäkeskukset yhtenäistä-
vät toimintamallinsa sekä
metsälain toimeenpanoon ja
valvontaan liittyvät menet-
telytapansa. Metsäkeskusten
kaikkien viiden toiminnon
toimintajärjestelmät serti!oi-
daan vuoteen 2009 mennessä.
Metsäkeskusten viran-
omaistoimintajärjestelmäl-
le myönnetty SFS-EN ISO
9001:2000 standardin mukai-
nen laatuserti!kaatti luovu-
tetaan metsäkeskuksille 13.
maaliskuuta Vantaalla. Työ
toimintajärjestelmän serti!oi-
miseksi aloitettiin kaksi vuotta
sitten. Metsäkeskusten organi-
saatio jaettiin vuodenvaihtees-
sa viiteen toimintoryhmään.
Kaikilla toiminnoilla on oma
toimintajärjestelmänsä, jotka
serti!oidaan vuoteen 2009
mennessä.
Serti!oitu toimintajärjes-
telmä takaa osaltaan sen, että
metsäkeskukset soveltavat ja
valvovat säädöksiä samalla
tavalla koko maassa. Metsän-
omistaja saa näin ollen sa-
manlaista palvelua huolimatta
siitä, minkä metsäkeskuksen
alueella hänen metsänsä si-
jaitsevat.
Toimintajärjestelmän laa-
timisen lähtökohtana on ollut
halu vastata asiakkaiden odo-
tuksiin ja toisaalta toiminnan
tuottavuuden lisääminen.
Metsäkeskuksilla oli aiemmin
omia metsäkeskuskohtaisia,
myös viranomaistoimintaa
koskeneita toimintajärjestel-
miä, jotka nyt on yhtenäistet-
ty.
Yhteinen toimintajärjes-
telmä on merkittävä askel
metsäkeskusten viranomais-
toiminnan kehittämistyössä.
Yhtenäisempiä toiminta-
malleja vaatinut kritiikki on
kohdistunut erityisesti metsä-
lainsäädännön tulkintoihin ja
toimintamallien erilaisuuteen.
Toimintajärjestelmä pe-
rustuu jatkuvan parantami-
sen periaatteelle. Järjestelmää
kehitetään edelleen asiakas-
palautteen perusteella. Asia-
kastyytyväisyyttä mitataan
yhteisen valtakunnallisen
asiakaspalautejärjestelmän
avulla. Prosessien toimivuut-
ta ja tehokkuutta mitataan
kullekin prosessille asetetuilla
mittareilla.
Toimintajärjestelmässä ku-
vatut laadunhallinnan yleiset
periaatteet ja prosessit perus-
tuvat metsälainsäädäntöön
ja ottavat huomioon hyvän
hallintotavan asettamat vaa-
timukset. Toimintajärjestel-
mässä on mukana laaja viral-
lisaineisto, kuten linkitykset
säädöksiin, määräyksiin ja
ohjeisiin, sekä epävirallinen
aineisto, joita ovat erilaiset
mallilomakkeet, toimintasuo-
situkset, mallipäätökset sekä
esimerkit ja suositukset hyvis-
tä menettelytapakäytännöistä.
Hallituksen ja ministeriön
linjaukset taustalla
Hallitus linjasi iltakoulussaan
9.2.2005, että alueelliset itse-
näiset metsäkeskukset säily-
tetään ja toiminnan kehittä-
misestä viranomaistoiminta
erotetaan muusta toiminnasta
aiempaa selvemmin riippu-
mattomuuden ja puolueetto-
muuden turvaamiseksi. Maa-
ja metsätalousministeriö
käynnisti linjausten mukai-
sesti metsäkeskuksia koskevat
kehittämistoimenpiteet, joista
yhtenä oli metsäkeskusten vi-
ranomaistoiminnan toiminta-
järjestelmän yhtenäistäminen
ja serti!ointi.
Toimintajärjestelmän laa-
timinen alkoi 13 metsäkes-
kuksen ja Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapion yh-
teisprojektina keväällä 2005.
Toimintajärjestelmä otettiin
käyttöön metsäkeskuksissa
huhtikuussa 2006. Järjestel-
män ulkoisen auditoinnin to-
teutti Inspecta Serti!ointi Oy
joulukuussa 2006.
Metsäkeskustenviranomais-
toiminnossa hoidetaan sellaisia
julkisia hallintotehtäviä, joihin
sisältyy julkisen vallan käyttöä
eli viranomaistehtäviä. Met-
säkeskuksille on annettu näitä
tehtäviä muun muassa metsä-
laissa, metsätalouden rahoitus-
ta koskevassa lainsäädännössä,
metsänhoitoyhdistyslaissa,
metsän hyönteis- ja sienituho-
jen torjunnasta annetussa lais-
sa sekä yhteismetsälaissa.
Pirkanmaan
kyläkouluilta
Vähähaarassa
Kirkonkirjat
sekaisin
Näin otsikoi juttunsa Tommi Nieminen
Helsingin Sanomissa 20. tammikuuta 2007
ja kiteytti sanomansa, kuten kunnon toi-
mittajan tuleekin, tiiviisti ingressiin näin:
”Oli kyse sitten seksivalistuksesta, hedel-
möityshoidoista, helvetistä tai naispap-
peudesta, valtionkirkko kinaa, kiukuttelee
ja sopii itsensä kanssa. Hämmentynyt kan-
sa äänestää jaloillaan ja etsii henkisyyden
muualta.”
Kirkkoa on arvosteltu joltakin kantilta
aina, mutta ei niin julkisesti kuin viime
vuosina. Arvostelu on ollut ennen piilo-
puheita ja juoruja, nyt julkista ja näkyvää.
Kirkko on joutunut kohtaamaan avointa
yllytystä vastarintaan, käytännössä kirkos-
ta eroamiseen, esimerkiksi tarroissa www.
eroakirkosta.fi.
Eroamisvauhti ilman vauhditustakin on
melkoinen. Viime vuonna evankelislu-
terilaisesta kirkosta erosi 22 000 ihmistä
enemmän kuin siihen liittyi. Liittyjistä
suurin osa oli sitä paitsi vauvoja, jotka ei-
vät tienneet mihin liittyivät ja miksi.
Kirkko sinänsä on hyvä laitos. Virheitä se-
kin toki on tehnyt ja siunannut vääriäkin
asioita, mutta kaiken kaikkiaan sen vaiku-
tus kansan moraaliin on ollut myöntei-
nen. Kymmenessä käskyssä on tehoa vie-
läkin, vaikka yhä useampi niitä rikkoo.
Vammalan seurakunta on joutunut jon-
kinlaiseksi silmätikuksi naispappeutta kos-
kevan kiistan vuoksi. Jari Rankinen yrittää
pitää ”tulta yllä”, vahvasti asiaansa usko-
en, mutta palo todennäköisesti sammuu
hyvin pian. Kirkossa kirkon lailla tai kir-
kosta pois, se on nähty ennenkin. Nokiaa
kauemmaksi ei tarvitse mennä esimerkkiä
hakemaan. Niin Rankinen kuin Markku
Koivisto, vaikka vastakohtaisuuksia jossa-
kin mielessä ovat, eivät tule elinaikanaan
virallista, siis kirkon, siunausta saamaan.
Vammalankin riitaisuuksista hyötyvät
vain kirkon vastustajat. Onhan tilanne
sen tuntuinen, että siinä ei oikeasti ole oi-
keassa kukaan.
Näistä synkistä ajatuksista huolimatta ul-
kona paistaa kauniisti kevätaurinko. Ei
mene kuulkaa kauan kun tästä päästään
luikauttamaan Suvivirsi, siitäkin huoli-
matta että siitäkin on tullut joillekuille
liian kovaa tavaraa...
Erkki Petman