Page 6 - Alueviesti_11_2007

6 Keskiviikko maaliskuun 14. 2007
Samoojat lukivat elävää luontokirjaa
- Liekö talven viimei-
siä hetkiä tutustua luon-
non ihmeisiin näin jäätä
pitkin seikkaillen, tuu-
masivat partiolaiset vii-
konvaihteessa kun pari-
kymmentä sudenpentua
ja sisupartiolaistaKarkun
Samoojista vietti päivän
etsien eläinten jälkiä ja
jätöksiä joen jäältä.
Jo ennen jäälle laskeutumis-
ta lapset saivat kummastella
kun erään talon pihamaalla
jokaisen kottaraispöntön ka-
tolla oli räkättirastaan pesä.
- Onkohan tonttipula ky-
lällä?
Miten sitten on selitet-
tävissä se että ison männyn
juurella on suuri kasa kuu-
sen käpyjä?
- No, tikkahan siinä on
herkutellut.
Jäällä sitä olikin kummas-
telemista.
Mitä erilaisempia tari-
noita voi syntyä kun näkee
”rytmikkään” jälkikuvion,
joka on hieman vieras muo-
doltaan.
Kohta kuitenkin asia
selviää, kun jäljet johtavat
useasti rantatörmälle ja siel-
tä liukumäkeä alas veteen.
Saukkoperhe siellä on laske-
tellut mäkeä.
Paikalla on myös jääs-
sä reikiä siellä täällä, niistä
saukko pystyy hengittämään
kunnes taas pujahtaa jään
alle.
Toinen yhtä suuri kum-
mastuksen aihe oli majavan
pesä.
Majava oli kaatanut pal-
jon puita ja kasannut ne suu-
reksi keoksi, jonka jälkeen se
oli rapannut kotinsa savella
ja mudalla.
Sisäänkäyntiä pesään ei
näkynyt, sillä majava käy ko-
tiinsa tunnelia pitkin, jonka
se on kaivanut hieman kau-
emmaksi kotikeosta.
Myös harakkapariskunta
oli jo ehättänyt luoda kome-
an pesän tuleville pienokai-
silleen.
Aurinko oli jo tehnyt teh-
tävänsä jäässä olleille jäljille,
sillä oli erittäin vaikea ar-
vailla kumpi kulloinkin oli
liikkunut, rusakko vai met-
säjänis, mutta samapa tuo,
paljon oli kuitenkin jälkiä
syntynyt.
Ketun jäljet johtivat suo-
raan joen poikki toiselle
rannalle, missä kettu oli kai-
vanut suuren kuopan ja il-
meisesti haudannut saaliinsa
pahan päivän varalle.
Lähistöllä oli jäähän jää-
tynyt rusakon karvatupsu
josta raahausjäljet johtivat
rantatörmään kera ketun jäl-
kien.
Jo vuosia paikkakunnal-
la asustanut pulupariskunta
lehahti lenton sillan alta kun
hiljaa hiivimme siltaa kohti.
Vaikka montakaan eläin-
tä emme retkellä tavanneet,
niin jäljistä ja jätöksistä
voimme muodostaa mahta-
via seikkailuja eläinten maa-
ilmaan.
Kiitokseksi onnistunees-
ta retkestämme jätimme
saukolle silakoita, rusakalle
porkkanaa ja heiniä, sekä
linnuille siemeniä.
Retken päätteeksi nuotio-
makkara maistui mitä par-
haimmalta kuuman kaakaon
ja eväsleivän kera.
Sudenpentujen ja johtaji-
en mielissä häämötti jo uusi
retki muuttolintujen pariin
kiikarit olalla.
Aila Kaski
Kiitokseksi onnistuneesta retkestämme jätimme saukolle silakoita. Retken päätteeksi maistui nuotiomakkara.
Majava on aika epeli, kaataa terävillä hampaillaan paksuja puita.
Ketun jäljet johtivat suoraan joen poikki toiselle rannalle, missä kettu oli kaivanut suuren kuopan ja ilmeisesti
haudannut saaliinsa pahan päivän varalle.
Saukko on ottanut ilon irti
talvesta ja laskenut tästä
mäkeä.