Page 12 - Alueviesti_11_2007

12 Keskiviikko maaliskuun 14. 2007
HSP täyttää 130 vuotta
Korkokate siivitti pankin tuloskehitystä
Huittisten Säästöpankin
liiketoiminnan kasvu ja
tuloskehitys jatkuivat
vuonna 2006 odotusten
mukaisesti ja osittain
odotukset ylittäen. Tase
kasvoi vuoden aikana 2,9
prosenttia ja oli vuoden
lopussa 254,2 miljoonaa
euroa.
Pankin liikevoitto viime
vuonna oli 3 miljoonaa eu-
roa, jossa kasvua edellisvuo-
teen oli 1,4 miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli 1,2 prosenttia
taseen vuosikeskiarvosta.
-Hyvä tuloskehitys johtui
paljolti suotuisista korko-
olosuhteista, toimitusjohtaja
Hannu Vähähyyppä sanoo.
Korkokate oli 5,9 miljoo-
naa euroa, jossa kasvua oli
0,9 miljoonaa euroa. Palk-
kiotuotot kasvoivat 0,2 mil-
joonaa euroa ja myytävissä
olevien sijoitusarvopaperei-
den myyntivoitot olivat 0,4
miljoonaa euroa.
-Talous on erittäin vah-
valla pohjalla, mikä on pe-
rusedellytys asiakasliike-
toiminnan kehittämiseen ja
takaa pankin kilpailukyvyn
nopeasti muuttuvissa olo-
suhteissa.
Pankin oma varainhan-
kinta kasvoi vuoden aikana
yhteensä 4,2miljoonaa euroa
ja oli vuoden lopussa 224,9
miljoonaa euroa. Säästämi-
sen suurin kasvu kohdistui
rahastosäästämiseen, jonka
kasvu oli yli 10 miljoonaa
euroa vuoden aikana.
Kasvuvauhti on yli 90
prosenttia.
-Parhaan konttorin asi-
akaskunnasta jo lähes vii-
dennes on rahastosäästäjiä.
Varainhankinnassa pankin
vuosittaisten debentuurie-
missioiden suosio kasvaa
jatkuvasti. Viime marras-
kuussa liikkeelle laskettu 5
miljoonan euron joukkolai-
na myytiin lähes loppuun jo
vuoden 2006 puolella.
Luottokanta, johon si-
sältyy myös välitetyt luotot,
kasvoi noin 8 prosenttia.
Luottokannan kokonais-
määrä vuoden vaihteessa oli
200,5 miljoonaa euroa.
Luottokannan kasvusta
suurin osa on asuntoluot-
toja, mutta myös yritysten
ja maatalouden luottokanta
jatkoi kasvuaan.
Luottoja nostettiin ja
uudistettiin vuoden aika-
na yhteensä 77,5 miljoonaa
euroa.
Pankki sai vuoden 2006
aikana uusia asiakkaita yh-
teensä 1136.
Henkivakuutusyhtiö
Duo aloittaa
Sekä Huittisten Säästöpan-
kin että koko säästöpank-
kiryhmän kannalta tärkein
taloudellinen investointi oli
oman henkivakuutusyhtiön
perustaminen yhdessä Lähi-
vakuutusryhmän kanssa.
Henkivakuutus Oy Duo
aloittaa toimintansa huhti-
kuussa.
-Henkivakuutusyhtiö täy-
dentää sen palapelin, joka
muodostuu asiakkaiden pit-
käaikaissäästämisen eri ele-
menteistä.
-Kovin korkojen nousu
näyttäisi olevan ohitettu ja
uskomme lainankysynnän
jatkuvan vilkkaana.
-Pankki panostaa erityi-
sesti asuntorahoitukseen.
Säästöpankin uusi täystaka-
us mahdollistaa entistä use-
ammalle nuorelle aikuiselle
oman asunnon hankkimisen
ilman, että sukulaisia tai
ystäviä täytyy kysellä takaa-
jiksi.
Pankki on jatkanut kont-
toriverkostonsa kehittämis-
tä.
Viime vuonna vuorossa
oli Vammalan konttori, jon-
ka pankkisali saneerattiin
täydellisesti keväällä 2006.
-Funkkistyylisen kauniin
salin saneeraus oli haastava
tehtävä, mutta tamperelai-
nen arkkitehtuuritoimisto
Arkera Oy onnistui hank-
keessa hyvin, toimitusjohtaja
Hannu Vähähyyppä sanoo.
-Salin avaruus ja valoi-
suus säilyivät ja asiakkaille
pystyttiin luomaan erin-
omaiset puitteet pankkiasi-
oiden hoitoon.
Ulkoisiin puitteisiin
pankki panostaa myös ku-
luvana vuonna. Vuorossa
on Säkylän konttori, jonka
suunnittelu on parhaillaan
menossa.
Jaskari ja Tuori
puheenjohtajina
Pankin hallituksen pu-
heenjohtajana toimii yksi-
könjohtaja Ilkka Jaskari ja
varapuheenjohtajana diplo-
mi-insinööri Veikko Salli-
nen.
Isännistön puheenjohta-
jana toimii agronomi Jukka
Tuori ja varapuheenjohtaja-
na insinööri Seppo Mäkelä.
Isännistön uusiksi jäse-
niksi syyskokouksessa valit-
tiin toimitusjohtaja Marko
Anttikoski Tampereelta,
kauppatieteiden maisteri
Harri Lumme Punkalai-
tumelta, kauppatieteiden
maisteri Mikko Lehtonen
Huittisista, ekonomi Virpi
Heinonen Porista ja talous-
ja velkaneuvoja Eija Harju-
nen Vammalasta.
Pankin henkilökunnan
määrä vuodenvaihteessa oli
51 henkilöä.
Parhaillaan pankki on
hakemassa palvelukseensa
lakimiestä sekä palveluneu-
vojia.
Huittisten Säästöpankki
täyttää 130 vuotta huhti-
kuussa.
Pankin toiminta alkoi
7.4.1877.
Pankinjohtaja Aulis Marttila ja toimitusjohtaja Hannu Vähähyyppä sanovat pankin ja sen henkilökunnan viettä-
vän juhlavuotta työn merkeissä ja tarjoamalla hyvää asiakaspalvelua.
Kevään suurimmat
virtaamat ovat
kuukauden etuajassa
Lauha sää sulatti lumia ja
nostt virtaamia viikon-
lopun aikana. Vesistöen-
nusteiden mukaan kevään
suurimmat virtaamat
esiintyvät jo tällä viikolla,
noin kuukautta normaalia
kevättä aikaisemmin.
Kevättulvia tulee esiintymään,
mutta niiden arvioidaan jää-
vän keskimääräistä pienem-
mäksi, ja jääpatotulvariskit
ovat pieniä.
Lumen vesiarvot (lumiker-
ros vesikerrokseksi muutettu-
na) ovat pieniä sekä Satakun-
nassaettäVarsinais-Suomessa.
Pohjois-Satakunnassa lumen
vesiarvo on noin 40-50 mm,
Säkylän Pyhäjärven seudulla
noin 25-30 mm ja Varsinais-
Suomen eteläosissa Kiskon-
joen alueella noin 30-35 mm.
Ennustetut sateet ja jopa 7 as-
teen lämpötila sulattanevat lu-
met lähes kokonaan. Vähäisen
lumimäärän takia kevätvir-
taamat jäävät huomattavasti
keskimääräistä pienemmiksi.
Säkylän Pyhäjärveä ei ole
juoksutettu säännöstelyluvan
suosituksen mukaiseen ke-
vätkuoppaan vähäisen lumi-
tilanteen takia. Tavoitteena on
saavuttaa hyvä vesitilanne ke-
säajaksi. Säkylän Pyhäjärven
vedenkorkeus (9.3. N43 -kor-
keusjärjestelmässä +45,00 m)
on huomattavasti, noin 12 cm
yli ajankohdan keskimääräi-
sen tason. Juoksutus Pyhäjär-
vestä on 9 m3/s. Yläneenjoen
virtaama nousee lähipäivinä
noin 8 kuutiometriin sekun-
nissa, ja Pyhäjärven kokonais-
tulovirtaaman ennustetaan
nousevan ensi viikolla noin
10-15 kuutiometriin, jonka
jälkeen tulovirtaama jälleen
laskee. Vedenkorkeus Pyhä-
järvessä pyritään pitämään
nykyisellä tasolla huhtikuun
ajan.
Kokemäenjoella Harjaval-
lan virtaaman ennustetaan
nousevan tämän viikon aika-
na noin 450-500 kuutiomet-
riin sekunnissa. Maaliskuun
alussa virtaama on ollut noin
50 m3/s. Loimijoella Mau-
riala-koskella virtaaman en-
nustetaan nousevan noin 130
m3/s:iin. Virtaama perjantai-
na 9.3. oli Maurialankoskella
noin 10 m3/s.
Jäillä liikuttaessa
varovaisuutta
Jäät eivät ole rakenteeltaan
erityisen vahvoja ja paikoitel-
len suuret talvivirtaamat ovat
saattaneet heikentää jäitä. Lu-
vatut sateet ja lauha ilma hau-
rastuttavat jäät nopeasti. Myös
virtaamien nousu syövyttää ja
heikentää jäitä. Jäillä liikutta-
essa on noudatettava erityistä
varovaisuutta.