Page 13 - Alueviesti_11_2007

13 Keskiviikko maaliskuun 14. 2007
Huittisten kaupunki
näkee poliisin hallinto-
rakenteen uudistuksen
mahdollisuutena tarkas-
tella paikallispoliisin re-
sursointia kokonaisuu-
dessaan uudelleen koko
maakunnan alueella ja
erityisesti Huittisten
seudun osalta.
Kihlakuntauudistuksen yh-
teydessä vuonna 1996 lo-
pettaneessa Huittisten ni-
mismiespiirissä oli yhteensä
kymmenen poliisivirkaa.
Nykyisellään poliisin pal-
veluita osoitetusta tarpeesta
huolimatta ei ole Huittisissa
saatavissa kuin kahtena ar-
kipäivänä virka-aikaan ja
satunnaisesti muina ai-
koina.
Tähän puutteeseen
on useasti kiinnitetty
kaupungin ja kunta-
laisten lisäksi huomio-
ta yrittäjäjärjestöjen
kannanotoissa. Myös
laadittavissa turvalli-
suussuunnitelmissa asi-
aan kiinnitetään erityistä
huomiota.
Läänin poliisijohdon esi-
tyksen mukaan Satakunnan
alueesta muodostettaisiin
yksi poliisilaitos, jonka
pääpoliisipaikka olisi Po-
rissa ja poliisiasemat Kan-
kaanpäässä, Kokemäellä ja
Raumalla. Huittisten kau-
pungissa olisi esityksen mu-
kaan palvelutoimisto.
Palvelut läheltä ja
nopeasti
Huittisten kaupunginhalli-
tuksen lausunnon mukaan
kuntalaisten kannalta on
tärkeää, että poliisipalve-
lut ovat saatavissa läheltä ja
mahdollisimman nopeasti.
Myös poliisin näkyvällä läs-
näololla on selkeä positiivi-
nen merkitys kansalisille.
Vaikka Satakunnan alu-
eella välimatkat eivät ole
ajallisesti ongelma, väes-
tön ja tilastoin osoitettujen
poliisin palvelutarpeiden
määrä eri kaupunki- ja kun-
takeskuksissa on otettava
kuitenkin huomioon.
Poliisin palveluita voi-
daan tarvita samanaikaises-
ti monessa paikassa, jolloin
odotusaika voi muodostua
pitkäksi.
Toisaalta myös rikosten
ennaltaehkäisyyn pitkillä
jo tiedossa olevilla odotus-
ajoilla on merkitystä.
Huittisten kaupungilla ei
ole sinänsä huomauttamis-
ta väliraportissa esitettyyn
Satakunnan poliisilaitoksen
hallintorakenteeseen.
Hallintorakenteiden uu-
distamisella ei tule kuiten-
kaan pyrkiä korvaa-
maan suurimpien
keskusten mah-
dollista polii-
sivajetta siten,
että maaseu-
t u m a i s t e n
alueiden po-
liisipalvelut
heikkenevät
enti-
sestään.
Näin ollen jatkossa elä-
köitymisen tai mahdollisesti
muiden syiden takia vapau-
tuvia resursseja ei tule läh-
tökohtaisesti keskittää pää-
poliisiasemalle Poriin. Tämä
toimenpide olisi ristiriidassa
työryhmän raporttiin kirja-
tun asiakaspalvelunäkökul-
man kanssa. Tasapuolisesta
maakunnan palvelutasosta
on ehdottomasti huolehdit-
tava.
Huittisten keskeinen
sijainti huomioitava
Huittisten kaupungin mu-
kaan Satakunnan polii-
silaitoksen tulevaa toi-
mintaa suunniteltaessa
on huomattava, että ti-
lastot osoittavat nykyi-
sen Kokemäen
kihlakunnan
asukasmää-
r ä l t ä ä n
suurimman
kunnan
Huit-
t i s -
ten
olevan polii-
sipalveluiden
osalta vajaasti
resursoitu.
Kaupallisten
ynnä muiden pal-
veluiden keskit-
tyminen alueen
s e u t u k e s k u k -
seen Huittisiin,
v ä e s t öm ä ä r ä
sekä keskeinen
l i i k e n t e e l l i -
nen sijainti
puoltavat voi-
makkaasti po-
liisipalvelui-
den nykyistä
huomattavasti
laajempaa si-
j o i t t a m i s t a
p a i k k a k u n -
nalle.
K a u p u n -
g i n h a l l i t u s
esittää, että
Satakunnan
pol i is i l ai -
t o k s e n
aloituksen
yhteydessä
Huittisten
seudun po-
liisipalve-
lut resur-
soidaan
osoi-
t e t -
tua tarvetta vas-
taaviksi. Vähintään tulisi
pyrkiä siihen, että ennen
kihlakuntauudistusta Huit-
tisten alueella toiminut po-
liisihenkilöstön määrä voi-
taisiin jatkossa uudelleen
saavuttaa.
Tärkeää on myös turvata
Huittisten palvelutoimiston
lupakanslian palveluiden
saatavuus jokaisena arkipäi-
vänä.
Huittisten kaupunki pai-
nottaa poliisihallinnon ke-
hittämisessä poliisilaitosten
yhteistyön kehittämiseksi
kirjattuja periaatteita. Mikäli
uudistus johtaa esimerkiksi
siihen, että päihtyneiden ja
kiinniotettujen talteenoton
osalta Satakunnan poliisilai-
toksen lähin poliisivankila
sijaitsee Huittisista katsoen
Porissa, tulisi harkita koko
Kaakkois-Satakunnan osalta
tiivistyvää yhteistyötä Vam-
malan poliisiaseman kanssa.
Tällä yhteistyöllä voitaisiin
saavuttaa lyhyemmästä väli-
matkasta johtuen huomatta-
via säästöjä.
Myös valtakunnallisissa
toiminnoissa yhteistyön ke-
hittäminen nykyisestä voi-
si vapauttaa muun muassa
henkilöstöresursseja, Huit-
tisten kaupunginhallitus
päättää lausuntonsa.
Hallintorakenne
muuttuisi 2009
Poliisin hallintorakenteen
kehittämistyöryhmä on
luovuttanut väliraporttinsa
sisäasiainministerille helmi-
kuussa. Poliisin paikallishal-
lintoa muutetaan esityksen
mukaan siten, että nykyi-
sistä 90 kihlakunnan polii-
silaitoksen alueesta muo-
dostetaan 29 poliisilaitosta.
Poliisin paikallishallinnon
rakenneuudistus ehdotetaan
tulevaksi voimaan 1.1.2009
Työryhmä esittää, että pai-
kallispoliisin aluejaotusta
kehitetään poliisin toimin-
nallisista lähtökohdista kä-
sin. Hätäkeskusaluejakoa
tulee muuttaa siten, että se
sopeutetaan poliisilaitosja-
koon. Poliisilaitosjako voi
poiketa nykyisestä kihla-
kuntajaosta, mikäli poikkea-
miselle on poliisitoiminnal-
liset erityisperusteet.
Tällä hetkellä Huittinen
kuuluu Kokemäen kih-
lakunnanvirastoon, joka
muodostuu poliisiosastosta,
syyttäjäosastosta ja ulos-
otto-osastosta. Kokemäen
kihlakunnanviraston ulos-
otto-osasto hoitaa ulosotto-
toiminnan myös Vammalan
kihlakunnan alueella. Väes-
törekisteriä ja muita toimi-
alaansa kuuluvia asioita hoi-
taa Porin maistraatti, jolla
on palveluyksikkö Huittisis-
sa. Nykyisen kihlakunnanvi-
raston keskuspaikka on Ko-
kemäellä, mistä johdetaan
poliisi- ja ulosottotoimintaa.
Syyttäjäosaston sijaintipaik-
ka on Huittisissa. Syyttäjä-
ja ulosotto-organisaatioita
ollaan myös valtakunnalli-
sesti organisoimassa maa-
kuntapohjaisiksi.
K i h l a kunn anv i r a s t on
palvelutoimistot sijaitsevat
tällä hetkellä Huittisissa ja
Säkylässä sekä palvelupis-
te Harjavallassa. Huittisten
palvelutoimistossa poliisi ei
ole tavoitettavissa kaikkina
vuorokaudenaikoina, vaan
pääsääntöisesti vain maa-
nantaisin ja perjantaisin
kello 10-16. Poliisin kanslia
päivystää Huittisissa jokai-
sena arkipäivänä.
Ukko Tattoo
osaa tatuoinnin
Tatuointien maailma
on kirjava. Nykyään
tatuoinnin voi tehdä
mistä tahansa aiheesta,
halusit sitten tatuoida
käsivarteesi pienen tri-
baalikuvion tai selkääsi
massiivisen maisemaku-
van. Myös valokuvasta
voidaan tehdä tatuointi.
Huittisissa toimivassa
Ukko Tattoossa minkä
tahansa kuvan tatuoimi-
nen iholle onnistuu.
Ari ”Akke” Väkiparta kiin-
nostui aikoinaan tatuoi-
misesta, koska hänellä on
sarjakuvapiirtäjän taustat ja
hänen aloittaessaan tatuoin-
nit olivat Suomessa vielä uu-
sia ja erikoisia. Uransa hän
aloitti kiertelevänä kotiar-
tistina kotikutoisin välinein.
Studiokokemuksensa hän sai
Lohjalla sijaitsevassa Tom-
myís Tattoossa, missä hän
alkoi työskennellä vuonna
2001. Akke on ns. travelling
tattoo artist ja on nuoresta
iästään huolimatta ehtinyt jo
kiertää maailmaa aina Nor-
jasta Thaimaahan asti.
Huittisiin tultuaan Akke
päätti perustaa oman tatu-
ointiliikkeen, joka avattiin
kesällä 2006. Linja-autoase-
man rakennuksessa sijait-
seva Ukko Tattoo on hänen
ensimmäinen oma tatuointi-
liikkeensä.
Syyskuussa 2006 Akke otti
liikkeeseensä toiseksi tatuoi-
jaksi Jukka Pesson. Jukka on
liikkeessä harjoittelijana ja
hän on myös tehnyt liikkeel-
le omat Internet-sivut, jotka
sijaitsevat toistaiseksi osoit-
teessa http://akketat.100free.
com.
Tatuointien lisäksi liik-
keessä on mahdollista ot-
taa lävistyksiä sopimuksen
mukaan. Peruslävistykset
onnistuvat kuitenkin aina.
Liikkeen erikoisuutena on,
että tatuoitavaa kuvaa voi-
daan îsovittaaî valokuvatulle
iholle tietotekniikan avulla.
Asiakaskunta on
muuttunut
Tatuointien maine on muut-
tunut paljon vuosien var-
rella. Ennen ne kuuluivat
olennaisena osana eri hei-
mokulttuureihin ja uskon-
toihin, myöhemmin niitä
harrastivat lähinnä vain
rikolliset ja merimiehet.
Nykyään tatuointeja ottavat
eri-ikäiset ihmiset kaikis-
ta sosiaaliluokista ja niistä
on lähtenyt niitä hallinnut
rikollinen leima pois. Asia-
kaskunta on muutenkin
muuttunut. Nykyään asiak-
kaat ovat paljon vaativam-
pia kuin ennen, he haluavat
saada juuri sitä, mitä tilaa-
vat. Tatuoitavat kuvat ovat
useimmiten koru-, asenne-
tai muotikuvia.
Ensimmäinen tatuointi
Akke sai ensimmäisen ta-
tuointinsa 18-vuotiaana sil-
loisen asuntolansa keittiös-
sä. Kuvaa tehtiin seitsemän
tuntia, ja lopputuloksena
oli olkapäässä komeileva
rockabilly-lepakko. Kuva on
jouduttu myöhemmin kor-
jaamaan tatuointiliikkeessä.
Akken vinkki aloittelevalle
tatuoijalle onkin, että toisen
terveydellä ei pidä harjoitel-
la. Hygienia ja steriiliys ovat
erittäin tärkeitä asioita ta-
tuoimisessa. Niistä voidaan
huolehtia kunnolla vain
asianmukaisilla välineillä
ja puhdistusmenetelmillä
asiantuntevassa tatuointi-
liikkeessä, jota myös terve-
ysviranomaiset valvovat.
Tatuoinnin ottamista
suunnittelevaa Akke halu-
aa muistuttaa, että tatuointi
vie aikaa. Kuvan suunnittelu
ja tekeminen eivät tapahdu
hetkessä ja paraneminen
kestää useita päiviä. Tuoret-
ta tatuointia on syytä hoitaa
tatuoijan antamien ohjeiden
mukaisesti infektion välttä-
miseksi.
Tatuointi tutuksi
Ukko Tattoossa järjestetään
lauantaina 17.3. Tatuointi
tutuksi -päivä, jolloin kaikki
tatuoinneista kiinnostuneet
voivat saapua paikan päälle
tutustumaan tatuointeihin.
Tarjolla on monipuolista
tietoa tatuoinneista ja nii-
den symboliikasta sekä tatu-
ointivälineistä. Tapahtuma
alkaa klo 10 ja ohjelmassa
on myös klo 12 alkava tatu-
ointinäytös.
Anne Bergström
tradenomiopiskelija,
Informo
SAMK,
Huittisten toimipiste
Tatuoijan ja lävistäjän työvälineitä.
Tatuointien loihtijat Akke (vas.) ja Jukka.
Suomi kahvin kulutuksen kärkimaa
Kotimaiset paahtimot
toimittivat kaupalle ja
suurkeittiöille paahdettua
kahvia 48, 7 miljoonaa ki-
loa vuonna 2006 eli neljä
prosenttia enemmän kuin
vuonna 2005.
Paahdetun kahvin vienti kas-
voi 17 prosenttia 6, 5 miljoo-
naan kiloon, tuonti sen sijaan
väheni edellisestä vuodesta
viisi prosenttia 2,8 miljoonaan
kiloon. Paahdetun kahvin ku-
lutus henkeä kohden oli 9,8 kg
vuonna 2006. Tällä kulutuksel-
la suomalaiset pysyvät kahvin-
kulutuksen kärkimaana.
Raakakahvin kysyntä ja
tarjonta olivat tasapainossa
kahvin maailmanmarkki-
noilla, mikä luo edellytykset
laadukkaalle tuotannolle ja
tuotantokustannuksia vastaa-
valle hintakehitykselle. Suo-
meen raakakahvia tuotiin eni-
ten Brasiliasta, Kolumbiasta ja
Guatemalasta. Tuonti näistä
maista oli 72 % koko raaka-
kahvituonnista vuonna 2006.
Paahdettua kahvia vietiin
Suomesta ennätykselliset 6,5
miljoonaa kiloa, 17 prosent-
tia enemmän kuin edellisenä
vuonna. Vienti suuntautui
pääasiassa Viroon. Myös Ve-
näjälle, Ruotsiin, Liettuaan ja
Kanadaan vietiin paahdettua
kahvia. Paahdetun kahvin
tuonti Suomeen väheni edelli-
sestä vuodesta viisi prosenttia
2,8 miljoonaan kiloon. Pää-
tuontimaat olivat Ruotsi, Sak-
sa, Alankomaat ja Italia.
Suomalaiset ovat kahvin
kuluttajina edelleen maailman
kärkimaa 9,8 kilolla henkeä
kohden vuodessa.
Myös muissa Pohjoismaissa
juodaan paljon kahvia, kes-
kimäärin noin 9 kiloa henkeä
kohden.
EU-maiden keskimääräinen
kahvinkulutus on noin 5 kiloa
henkeä kohden.
Huittinen:
Poliisiuudistus on
seudulle mahdollisuus