10
Keskiviikko huhtikuun 4. 2007
Jari Rankisen asia tutkintaan
Turun arkkihiippakunnan
tuomiokapitulin mukaan
on perusteltua aihetta
olettaa, että Vammalan
seurakunnan kappalainen
Jari Rankinen on toimi-
nut vastoin virkavelvolli-
suuksiaan tai laiminlyö-
nyt niitä. Tuomiokapituli
käynnisti kirkkolain tar-
koittaman
valmistavan
tutkinnan asiasta ja lähetti
asiakirjat hiippakunnan
tutkinta-asiamiehelle.
Asia tuli käsittelyyn, kun
Vammalan seurakunnan vs.
kirkkoherra Hannu Kilpeläi-
nen toimitti tuomiokapituliin
kirjallisen ilmoituksen, jon-
ka mukaan Vammalan seu-
rakunnan kappalainen Jari
Rankinen ei 25.3. saapunut
messuun, jossa hänelle työ-
vuorolistan mukaan oli mer-
kitty avustaminen messussa.
Messun toimittajaksi oli
merkitty seurakuntapastori
Mirja Tenkanen. Vs. kirkko-
herra Kilpeläisen käsityksen
mukaan Rankisen menettely
on johtunut siitä, että Ran-
kisen tehtäväksi oli annettu
avustaa messussa naispuolista
pappia.
Tuomiokapituli
katsoo,
että kirkkolainsäädäntöön tai
muuhun lainsäädäntöön ei si-
sälly mahdollisuutta kieltäytyä
työ- tai virkatehtävistä oman
vakaumuksen, raamatuntul-
kinnan tai muun teologisen
käsityksen perusteella.
Päätöksestä ei kirkkolain
24 luvun 5 §:n nojalla saa teh-
dä valitusta tai oikaisuvaati-
musta, koska päätöksessä on
kysymys vain valmistelusta.
Rankisen työvuorolistaan
on merkitty seuraava juma-
lanpalveluksen tomittaminen
naispuolisen papin kanssa
22. huhtikuuta. Tuolloinkin
hänen työparinaan olisi pas-
tori Mirja Tenkanen kuten oli
määrä olla Marianpäivänä.
Arkkipiispa:
Naispappeus-
kysymyksessä on uusi
vaihe
Naispappeuskysymyksessä
on tultu uuteen vaiheeseen.
Eräät naispappeuteen kieltei-
sesti suhtautuvat papit ovat
tietoisesti kärjistäneet tilan-
teen joissakin seurakunnissa
äärimmilleen. On jopa kiel-
täydytty annetuista virkateh-
tävistä, yhteistyöstä toisen
papin kanssa heidän kaikkein
keskeisimmässä virkatoimes-
saan,
jumalanpalvelukses-
sa. Mikään työnantaja ei voi
hyväksyä tällaista keskeisen
velvollisuuden
laiminlyön-
tiä eikä sen tarkoituksellista
toistamista, sanoo arkkipiispa
Jukka Paarma Kirkon tiedo-
tuskeskuksen julkisuuteen vä-
littämässä lausunnossa, joka
kokonaisuudessaan
kuuluu
näin:
- Ensimmäinen tällainen
tietoon tullut tapaus on nyt
saatettu kirkon järjestyksen
mukaisesti tuomiokapitulin
käsittelyyn. Turun arkkihiip-
pakunnan
tuomiokapituli
onkin ryhtynyt välittömästi
toimenpiteisiin ja käynnistä-
nyt asian lain mukaisen tut-
kimisen.
- Pidän tilannetta valitetta-
vana erityisesti sen vuoksi, että
piispainkokouksen
antama
selväsanainen ohje tällaisia ta-
pauksia varten kutsui osapuo-
lia ensisijaisesti neuvotteluun
ja etsimään yhdessä sovinto-
ratkaisua. Piispainkokous on
katsonut, että vaikeat tapauk-
set olisi mahdollisimman pit-
källe pyrittävä ratkaisemaan
ns. pastoraalisin keskusteluin.
Tähän mahdollisuuteen ei ole
nyt tartuttu tai neuvotteluissa
eivät naispappeuden torju-
jat ole osoittaneet valmiutta
sovintoratkaisuihin muutoin
kuin itse sanelemillaan eh-
doilla.
- Omaan, kirkon yhteisestä
päätöksestä poikkeavaan raa-
matuntulkintaan vetoaminen
ei oikeuta pappislupauksen tai
virkavelvollisuuksien rikko-
miseen.
- Monet naispappeuteen
kielteisesti suhtautuvat toi-
mivat pappislupauksensa ja
kirkon järjestyksen mukai-
sesti yhteistyössä naispappien
kanssa. He eivät ole aiheutta-
neet ongelmia kirkossamme.
Naispappeuteen
kielteisesti
suhtautuvaa vakaumusta si-
nänsä ei kirkossamme pidetä-
kään harhaoppina.
- Naispappien syrjintää ei
kuitenkaan voida hyväksyä.
Tämä itsestäänselvyys täytyy
toistaa taas kerran uudelleen.
Se on kirkon omien, aidosti
Raamatusta nousevien rak-
kauden, toisen kunnioittami-
sen ja tasa-arvon periaatteiden
samoin kuin yhteiskuntamme
lain vastaista.
- Suuri valtaenemmistö
maailman luterilaisista kris-
tityistä elää kirkoissa, joissa
naispappeus on toteutettu.
Vetoaminen keskusteluissa ja
julkilausumissa
kristittyjen
enemmistön
toisenlaiseen
käytäntöön, on luterilaises-
sa kirkossa harhauttamista,
kun jo katolinen kirkko, jolla
on toisenlainen virkakäsitys,
yksin muodostaa tuon enem-
mistön.
- Olen syvästi pettynyt sii-
hen, että joukko pappeja ei ole
vastannut siihen yhteistyö-
tarjoukseen, jota esimerkik-
si kirkolliskokouksen ponsi
naispappeuden hyväksymisen
yhteydessä merkitsi. Se on
tahtonut etsiä muuta kuin
pastoraalista ja sovittelevaa
ratkaisua. Tilannetta ollaan
ajamassa tietoisesti sellaiseen
vastakohta-asetteluun, josta
poispääsy ei ole mahdollis-
ta neuvonpidon ja sovittelun
avulla. Silloin keinoiksi jäävät
kirkkolain mukaiset kovem-
mat toimenpiteet. Voi vain ky-
syä, kenen etua tai mitä tällä
halutaan ajaa.
- Kiristämällä yhteistyön
sijasta vastakohtaisuutta ei
juuri koskaan päästä hyvään
ratkaisuun. Ainakaan kirkon
parasta ja sen tehtävän hyvää
toteuttamista sillä ei etsitä eikä
edistetä, toeaa arkkipiispa.
Jari Rankinen joutuu toisen kerran Marianpäivän kal-
taiseen tilanteeseen Mirja Tenkasen kanssa 22. huhti-
kuuta.
Pääsiäinen on ristin ja
ylösnousemuksen juhla
Pääsiäinen on kristikun-
nan suurin juhla ja kris-
tillisen uskon perusta.
Kiirastorstai-illasta pääsi-
äispäivän iltaan vietetään
ristin ja ylösnousemuksen
pääsiäistä. Jeesuksen ylös-
nousemisessa
kärsimys
vaihtuu iloon.
Pääsiäistä edeltää hiljainen
viikko. Tuolloin syvennytään
Kristuksen kärsimystiehen.
Hiljainen viikko alkaa pal-
musunnuntaista. Päivän nimi
viittaa Jeesuksen ratsastuk-
seen Jerusalemiin, jolloin ih-
miset heittivät palmunoksia
hänen kulkutielleen. Hiljaisen
viikon jumalanpalveluksissa
seurataan kärsimyshistoriaa
raamatuntekstien tai Ristin tie
-rukoushetkien avulla.
Jeesus asetti
kiirastorstaina
ehtoollisen
Pääsiäisen tapahtumien hui-
pennus alkaa kiirastorstaina.
Jeesus asettaa ensin ehtoolli-
sen sakramentin. Illalla Jeesus
vetäytyy Getsemanen puu-
tarhaan rukoilemaan voimaa
Isältään. Yön kuluessa roo-
malaiset sotilaat saapuvat pi-
dättämään Jeesuksen yhdessä
juutalaisen temppelipapiston
ja saddukeusten kanssa.
Kiirastorstai-iltana
kir-
koissa vietetään messua eli
ehtoollisjumalanpalvelusta.
Monissa seurakunnissa mes-
sun päätteeksi alttari riisutaan
ja puetaan mustaan. Aiemmin
viikon liturgisena värinä on
paastonajan violetti tai tum-
mansininen.
Pitkäperjantaina ollaan
ristin äärellä
Pitkäperjantaina Jeesus ris-
tiinnaulitaan Golgatalla. Hän
kuolee ja hänet haudataan.
Pitkäperjantaiaamun juma-
lanpalvelus on erilainen kuin
muiden pyhien jumalanpal-
velukset. Liturginen väri on
musta. Kirkonkellot ja taval-
lisesti myös urut vaikenevat.
Alttari on riisuttu. Perinteis-
ten alttarikukkien sijasta käy-
tetään viittä punaista ruusua.
Ne ovat vertauskuva Jeesuksen
viidelle haavalle. Alttarilla on
mahdollisesti myös orjantap-
purakruunu. Ainut kynttilä on
jumalanpalveluksen symbo-
liikkaan liittyvä Kristus-kynt-
tilä. Sekin sammutetaan, kun
evankeliumissa on kerrottu
Jeesuksen kuolemasta.
Aamujumalanpalvelusten
lisäksi monissa seurakunnissa
vietetään kello 15 Jeesuksen
kuolinhetken hartautta ja klo
18 Jeesuksen hautaamisen
rukoushetkeä. Pitkäperjan-
taita seuraavana lauantaina,
hiljaisena lauantaina, muiste-
taan Jeesuksen haudassa oloa.
Liturginen väri on edelleen
musta.
Suru vaihtuu iloon
Pääsiäispäivä, sunnuntai, on
Jeesuksen
ylösnousemisen
juhla. Jeesuksen hauta on
tyhjä. Jumala on herättänyt
Jeesuksen kuolleista ja murta-
nut näin haudan ja kuoleman
kahleet. Pelastus on tullut
kaikkien kristittyjen osaksi.
Monissa
seurakunnissa
pidetään lauantain vaihtues-
sa sunnuntaiksi pääsiäisyön
messu. Tuolloin kirkon kuo-
riin tuodaan suuri pääsiäis-
kynttilä, jota sytytettäessä
lausutaan: Jeesus Kristus on
maailman valo. Vaihtoehtoi-
sesti pääsiäiskynttilä voidaan
tuoda kuoriin pääsiäisaamu-
na.
Pääsiäisenä liturginen väri
vaihtuu mustasta valkoiseen;
ilon, puhtauden ja riemun
väriin. Pääsiäisyönä ja pää-
siäispäivänä alttarilla on kel-
tanarsisseja tai valkoisia liljo-
ja. Alttarilla on kuusi kynttilää
suuren Kristus-juhlan merk-
kinä. Kirkonkellot ja urut soi-
vat jälleen.
Maanantaina, toisena pää-
siäispäivänä, jumalanpalve-
luksissa muistetaan ylösnous-
seen Jeesuksen ilmestymistä
häntä seuranneille naisille ja
opetuslapsille
Emmauksen
tiellä. Ilmestykset vakuuttavat
heidät Jeesuksen kuolleista
nousemisesta ja jatkuvasta
läsnäolosta keskellä ihmisten
elämää.
Pääsiäisviikko ja
pääsiäisaika jatkavat
juhlaa
Pääsiäisyöstä alkavat myös
pääsiäisviikko ja pääsiäisaika.
Samalla paastonaika päättyy.
Pääsiäisviikko kestää seuraa-
vaan lauantaihin. Se jatkaa
pääsiäisen ilosanomaa ja vies-
tittää ylösnousseen yhteyttä
seurakuntalaisiinsa.
Pääsi-
äisviikon teemana on vaelta-
minen uudessa elämässä ja
valossa.
Jokaiselle päivälle tiistaista
lauantaihin on omat raama-
tuntekstinsä. Niissä kerrataan
todistuksia ylösnousemukses-
ta. Pääsiäisviikolla joissakin
seurakunnissa pidetään päi-
vittäin rukoushetki kirkossa
aamuisin tai iltaisin. Viikon
tekstejä käytetään lisäksi pien-
ryhmien kokoontumisissa ja
koulujen aamunavauksissa.
Pääsiäisyöstä alkaa myös
ilon täyttämä 50-päiväinen
pääsiäisaika, joka päättyy hel-
luntaihin.
Pääsiäisen ajankohta
määräytyy kuunkierrosta
Pääsiäispäivää vietetään en-
simmäisenä sunnuntaina ke-
vätpäiväntasauksen
(21.3.)
jälkeisen täydenkuun jälkeen.
Pääsiäispäivä on aikaisintaan
22. maaliskuuta ja viimeistään
25. huhtikuuta. Käytäntö poh-
jautuu Nikean kirkolliskoko-
uksessa vuonna 325 tehtyyn
päätökseen.
Juliaanista ajanlaskua nou-
dattavat ortodoksit viettävät
pääsiäistä eri aikaan kuin
muut kristityt. Poikkeuksen
tekee Suomen ortodoksinen
kirkko, joka viettää pääsiäistä
lännen kirkkojen tapaan gre-
goriaanisen kalenterin mu-
kaan.
Pääsiäisen
suomalainen
nimi viittaa paastosta pää-
semiseen. Pitkäperjantai ja
pääsiäinen muodostivat 100-
luvulta lähtien yhden juhlan,
mutta 300-luvulla pitkäper-
jantai erkani erilliseksi juhla-
päiväksi.
Pääsiäisen kolehti kerätään
Kirkon Ulkomaanavun ka-
tastro!rahastoon. Katastro-
!rahastosta voidaan antaa
nopeasti apua äkillisissä ka-
tastrofeissa. Juuri katastro!-
rahaston turvin Kirkon Ulko-
maanapu pystyi lähettämään
välittömästi apua myös tsuna-
min uhreille.
Katastro!rahastoon
voi
lahjoittaa myös suoraan tileil-
le Sampo 800018-223340 tai
Nordea 157230-500504, vies-
tiksi ”Katastro!rahasto”.
Ilmatieteen laitoksen mu-
kaan maaliskuu oli Suo-
messa
huippulämmin.
Maaliskuun keskilämpö-
tila oli koko maassa yli
kolme astetta keskiar-
vojen yläpuolella. Myös
maaliskuun aikaisemmat
lämpöennätykset rikottiin
useaan otteeseen.
Ilmatieteen laitoksen mukaan
terminen kevät alkoi maan
etelä- ja keskiosassa tänä
vuonna noin kuukauden etu-
ajassa, 2. - 10. maaliskuuta.
Terminen kevät alkaa, kun
vuorokauden keskilämpötila
vakiintuu nollan yläpuolelle.
Maaliskuun keskilämpötila
kohosi koko maassa 3 - 5,5
astetta keskimääräisarvojen
yläpuolelle.
Suurimmassa osassa maata
saavutettiin uusi maaliskuun
keskilämpötilan
ennätys.
Maan eteläosassa keskilämpö-
tila oli +1…+3 astetta, maan
keskiosassa ja Oulun läänissä
+1…-1 astetta ja Lapissa 0
ja -3 asteen välillä. Edellisen
kerran lämpimiä maaliskuita
oli esimerkiksi vuosina 1989
ja 1990.
Havaintoihin pohjautuvien
tilastollisten arvioiden mu-
kaan esimerkiksi Helsingissä
maaliskuun
keskilämpötila
on kohonnut näin korkealle
muutaman sadan vuoden vä-
lein. Ilmastomalleihin poh-
jautuvien arvioiden mukaan
ilmasto on muuttumassa niin,
että yhtä korkeita lämpötiloja
tullaan mittaamaan muuta-
man kymmenen vuoden vä-
lein.
Maaliskuun loppupuolella
24.–28. maaliskuuta mitat-
tiin poikkeuksellisen korkeita
vuorokauden ylimpiä lämpö-
tiloja. Paikkakuntakohtaisia
ennätyksiä saavutettiin eri
puolilla Suomea yhteensä
65 paikkakunnalla. Kaik-
kein lämpimintä oli 26. ja 27.
päivä, jolloin Kumlingessa
24.3.1945 mitattu aiempi en-
nätys 16,0 rikottiin kahdella-
toista asemalla. Esimerkiksi
27.3. Hämeenlinnassa ja Lah-
dessa lämpötila kohosi 16,6
asteeseen, Hyvinkäällä 16,7
ja Helsinki-Vantaan lentoase-
malla jopa 17,5 asteeseen.
Maaliskuun alkupuolella
sää oli kylmä ja pilvinen. Pak-
kanen kiristyi maan länsi- ja
pohjoisosassa 10 ja 20 asteen
välille. Lapissa pakkasta oli
kylmimmillään Inarin Väy-
lässä jopa 27,0 astetta. Vesi- ja
lumisateita liikkui maamme
yli varsin tiuhaan.
Maan eteläosasta lumipei-
te hupeni vesisateiden myötä
kuun puoliväliin mennessä,
pohjoisessa lumipeite sen
sijaan vielä kasvoi paikoin.
Hanget olivat Kainuussa ja
Lapissa kuun lopussa vielä 50
- 80 senttimetrin paksuiset.
Yksi yllätys koettiin maan
etelä- ja keskiosassa 17. - 19.
maaliskuuta, kun vesisateisten
päivien jälkeen sää tilapäisesti
viileni ja lunta pyrytti sake-
asti. Maaliskuun sademäärät
vaihtelivat 10 - 70 millimetrin
välillä. Vähiten satoi maan kes-
kiosassa ja Pohjois-Lapissa.
Suurimmat
sademäärät
kertyivät Oulun lääniin ja
Etelä-Lappiin, missä sadet-
ta kertyi keskimääräiseen
verrattuna paikoin jopa kak-
sinkertaisesti. Muualla sade-
määrät jäivät jonkin verran
keskiarvon alapuolelle.
Maaliskuu oli ennätyslämmin