13
Keskiviikko huhtikuun 4. 2007
Punkalaitumen
kunnan
tilikauden tulos viime vuo-
delta on alijäämäinen 261
718 euroa. Edellisen ker-
ran kunnalla oli alijäämää
vuonna 1998. Taseen ylijää-
mä alijäämällä vähennetty-
nä on 3 539 665 euroa.
Kunnanjohtaja Antero Aleni-
uksen mukaan kunnan oma
taloudenpito olisi toteutunut
edelleen terveen talouden mu-
kaisesti ja tulos olisi ollut 265
000 euroa ylijäämäinen. Ter-
veydenhuoltomenojen 555 700
euron kasvu kuitenkin muutti
tilanteen.
Talouden tunnusluvut ovat
hänen mukaansa edelleen hy-
vällä tasolla.
Ylijäämää taseessa on edel-
leen runsaasti. Valtionosuus-
verotulo -suhde on huolestut-
tava.
Terveydenhuoltomenot oli-
vat 5 235 195 euroa, ja siinä
kasvua oli 11,9 prosenttia ta-
lousarvioon nähden. Kasvusta
puolet tuli Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiristä ja erityi-
sesti Turun yliopistollisesta
keskussairaalasta. Toinen puoli
tuli Pirkanmaan sairaanhoito-
piiristä ja käytännössä Tam-
pereen
yliopistosairaalasta.
Hoitotakuun edellyttämiä te-
konivelleikkauksia on tehty.
Sekä erikoissairaanhoidossa
että perusterveydenhuollossa
Punkalaidun on kokoluokkan-
sa kuntien joukossa edullinen
kunta. Erikoissairaanhoidon
menot olivat 2 866 097 euroa
eli 836 euroa asukasta kohden.
Investoinnit
painottuivat
elinkeinoelämän
toiminta-
edellytyksiin, jotka ovat mah-
dollistaneet noin 15 uutta työ-
paikkaa. Antero Aleniuksen
mukaan
lämpökeskusinves-
toinnin siirtyminen vuodelle
2007 vahvistaa myös yrittä-
jyyttä
Talousarvioon verrattuna
tulot kasvoivat 105 083 euroa
ja menot 475 884 euroa. Lisä-
menoista 275 000 euroa myön-
nettiin lisämäärärahoina. Toi-
mintakate heikkeni 370 801
euroa eli 2,6 prosenttia.
Edelliseen tilinpäätökseen
verrattuna toimintakate heik-
keni 1 163 104 euroa eli 8,8
prosenttia.
Hallintotoimen,
ympäristötoimen ja sivistys-
toimen toimintakate pieneni
alkuperäiseen talousarvioon
verrattuna Perusturvatoimen
toimintakate heikkeni 545 509
euro. Siitä terveydenhuollon
lisämenot aiheuttivat 555 695
euroa eli myös perusturvatoi-
men oma toimintakate piene-
ni.
Vuosikate pieneni ja oli 179
918 euroa, 53 euroa asukasta
kohden. Verotulot kasvoivat
prosentin eli 67 531 euroa ja
edelliseen tilinpäätökseen ver-
rattuna 6,7 prosenttia. Pääosa
kasvusta tapahtui yhteisöve-
rossa. Verotulot olivat 1 999
euroa asukasta kohden.
Valtionosuudet kasvoivat
16 577 euroa ja edelliseen ti-
linpäätökseen verrattuna 3,3
prosenttia. Kasvu tapahtui
sosiaali- ja terveydenhuollon
valtionosuuksissa.
Valtion-
osuudet olivat 2 240 euroa
asukasta kohden. Investoinnit
toteutuivat normaalia suurem-
pina. Summa kohosi 1 380 000
euroon.
Teollisuushalli 776 000
euron määrällä oli suurin in-
vestointi. Lämpökeskus siirtyi
vuodelle 2007.
Lainakanta on 728 586 eu-
roa, joka on 213 euroa asukas-
ta kohden.
Kakkostien
rakentaminen pääsee
täyteen vauhtiin
Skanska polkaisee Valta-
tien 2 Helsinki–Pori pe-
rusparantamisen täyteen
vauhtiin tulevana kesänä.
Laajimmat ja pisimpään
kestävät rakennuskohteet
ovat
Mommola–Raijala
-välin parannustyö Huit-
tisissa, Forssan pohjois-
puolelle rakennettavan va-
ralaskupaikan ja Paavolan
alueen rakentaminen sekä
Vihdissä Palojärvi–Num-
mela- ja Palojärvi–Huh-
mari -välien rakennus-
työt.
Työmaalla työskentelee vilk-
kaimpaan aikaan keskimäärin
100 henkilöä ja 50 konetta.
Valtatien 2 perusparannuksen
kohteena on lähes 200 kilo-
metriä pitkä tieosuus, jolla
tehdään rakennustöitä 18 eril-
lisessä osakohteessa saman-
aikaisesti. Kohteet sijaitsevat
Vihdin Palojärveltä Poriin.
Rakennustöitä tehdään 11
kunnan alueella (Pori, Nak-
kila, Harjavalta, Kokemäki,
Huittinen, Punkalaidun, Loi-
maa, Jokioinen, Forssa, Num-
mi-Pusula ja Vihti).
Perusparannushanke to-
teutetaan ns. suunnittelu- ja
toteutusurakkana.
Skanska
aloitti suunnittelutyöt heti,
kun urakkasopimus oli alle-
kirjoitettu elokuussa 2006.
Rakennustyöt aloitettiin syys-
kuussa 2006.
Urakkasopimuksessa
on
annettu tiukat reunaehdot lii-
kennejärjestelyjen ja -ohjauk-
sen toimivuudelle. Liikenteen
turvallisuus ja sujuvuus val-
tatie 2:lla pyritään takaamaan
kokoperusparannushankkeen
ajan.
Vuoden 2007 loppuun
mennessä valmistuu yhdek-
sän kohdetta eli tieosuudet
Rieskala, Masia, Kantatie 43,
Kankaantausta, Jokilevo sekä
Leppisuo–Kanteenmaa-
ja
Murto–Kanteenmaa -välit.
Vuoden 2008 aikana val-
mistuu seitsemän kohdetta.
Vain Vihdissä Palojärvi–
Nummela -välin ja Peipohjan
eritasoliittymän rakennustyöt
jatkuvat vuoden 2009 puolelle
ja valmistuvat viimeistään ke-
sällä 2009.
Kokemäellä nyt
välivuosi investoinneissa
Kokemäen
kaupungin
vuoden 2006 tilinpäätös
osoittaa 480 000 euron
alijäämää ja vuosikatekin
jää 890 000 euroa alijää-
mäiseksi. Kokemäellä on
käytettävissä
edellisten
vuosien ylijäämää 1,7 mil-
joonaa euroa.
Yleisen kuntatalouden suun-
tauksen mukaisesti Kokemä-
en talous ei ole vahvistunut.
Vaikka menotalous on saatu
Kokemäellä raamitettua alle
kuntatason menojen kasvun,
tulojen kasvu verotuksessa ja
valtionosuuksissa ei riitä.
Kokemäen käyttötalous-
menot olivat viime vuonna
36,9 miljoonaa euroa, jossa
nousua edelliseen vuoteen oli
3,7 prosenttia.
Investoinneissa oli välivuo-
si. Investointimenot olivat 1,1
miljoonaa euroa.
Lainoja oli vuoden lopussa
12,6 miljoonaa euroa eli 1 454
euroa asukasta kohden.
Verotulot olivat 20 miljoo-
naa euroa, jossa kasvua oli 4,8
prosenttia. Valtionosuuksia
tuli 12 miljoonaa euroa, jossa
kasvua oli 2,8 prosenttia.
Hyvää
tilinpäätöksessä
kaupungin mukaan on eri-
koissairaanhoidon menokas-
vun taittuminen ja huonoa
perusterveydenhoidon meno-
jen voimakas nousu.
Ennakkotietojen mukaan
Suomessa on 84 kuntaa, jos-
savuosikate jäi viime vuonna
alijäämäiseksi.
Massamme on 184 kuntaa,
joilla on edellisiltä vuosilta
kertynyttä alijäämää.
Museoavustusta Vampulaankin
Museovirasto on jakanut
museoiden kuluvan vuoden
harkinnanvaraiset avustukset
Vampulan Kotiseutu- ja Mu-
seoyhdistys ry. ja Vampulan
Kotiseutumuseo ovat saaneet
yhdessä 2 800 euroa kokoel-
mien luettelointiin sähköises-
ti.
Museovirasto myönsi avus-
tukset valtionosuuden ulko-
puolella oleville museoille,
joista suurin osa on kotiseutu-
museoita.
Avustuksia jaettiin nyt
kaikkiaan 338 000 euroa.
Avustuksen sai 131 museo-
ta.
Kokonaissummasta
hie-
man yli puolet, 51 % myön-
nettiin kokoelmien luetteloin-
tiin, hoitoon, järjestämiseen ja
varastointiin.
Museorakennusten
kor-
jauksiin myönnettiin 37 % ja
näyttelytoimintaan 10 %.
Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu
Valtioneuvosto on vahvis-
tanut Pirkanmaan 1. maa-
kuntakaavan.
Maakuntakaava tulee voimaan
ja noudatettavaksi ennen kuin
se on saanut lainvoiman. Sa-
malla voimassa oleva Pirkan-
maan 3. seutukaava kumou-
tuu.
Kaava vahvistettiin pääpiir-
teissään maakuntavaltuuston
9.3.2005 tekemän päätöksen
mukaisesti.
Valtioneuvosto jätti vah-
vistamatta Nokian Kalkun ja
Pirkkalan Linnakorven alu-
eiden vähittäiskaupan suur-
yksikköjä koskevat varaukset,
merkittävästi parannettavan
tien merkinnän Kangasalan
Kirkkojärven kohdalla vt 12:
lla, teknisen huollon kehittä-
misen kohdealueen Virroilla
ja kaksi turpeenottoaluetta
Parkanon pohjoisosissa.
Ei seututietä
Punkalaitumelle
Lisäksi jäivät vahvistamat-
ta kaksi esitettyä tieluokan
muutosta seututieksi Kuhma-
lahti-Orivesi ja Punkalaidun-
Kanteenmaa (maantiet 3260
ja 2310).
Vahvistamatta jäi myös
kahdelle selvitysalueelle osoi-
tettu maankäyttö eli Kanga-
salan Kirkkojärven kaakkois-
puolinen alue sekä Tampereen
Hervantajärven ja Makkara-
järven välialue.
Pääsiäisen sää vuodenaikaan tavanomainen
Ilmatieteen
laitoksen
mukaan ennätyksellisen
lämpimän
maaliskuun
jälkeen pääsiäisen sää
tuntuu kylmältä. Pääsiäi-
sen liikenteessä kannattaa
varautua lumisateisiin ja
seurata voimassa olevia
varoituksia.
Tiistaina 3. huhtikuuta tehdyn
sääennusteen mukaan päivi-
sin lämpötila on ylimmillään
maan eteläosassa vähän plus-
san puolella. Maan keski- ja
pohjoisosassa lämpötila on
nollan tienoilla tai vähän pak-
kasen puolella.
Öisin pakkasta on parista
asteesta kymmeneen astee-
seen. Lapissa pakkanen voi
jonakin yönä kiristyä 10 ja
15 asteen välille. Ajoittain on
tuulista, mikä saa sään tuntu-
maan kylmemmältä.
Pilvisyys on pääsiäisenä
melko runsasta ja lumikuu-
roja tulee monin paikoin
pitkäperjantaina ja lankalau-
antaina. Pääsiäissunnuntaina
ja -maanantaina sade voi olla
jatkuvampaakin. Pääsiäisen
liikenteessä kannattaa varau-
tua lumisateisiin ja seurata
voimassa olevia varoituksia.
Lunta on ajankohtaan näh-
den vähän maan etelä- ja kes-
kiosassa, mistä lumi onkin jo
sulanut lähes kokonaan pois.
Kuivimmilla alueilla on jo
voimassa ruohikkopalovaroi-
tuksia.
Sen sijaan Oulun läänin itä-
osassa ja Etelä-Lapissa lumen
syvyys on 20 - 60 senttimetriä
ja Keski- ja Pohjois-Lapissa 50
- 90 senttimetriä.
Tänä vuonna pääsiäistä
vietetään huhtikuun alkupuo-
lella.
Ilmatieteen laitoksen ti-
lastojen mukaan päivän ylin
lämpötila on tyypillisesti
maan etelä- ja keskiosassa
sekä Oulun läänissä 3-5 astet-
ta ja Lapissa 1-2 astetta. Öisin
lämpötila laskee tyypillisesti
muutaman asteen nollan ala-
puolelle, Lapissa noin -5 - -7
asteeseen.
Ajankohdan korkeimmat
lämpötilat ovat olleet maan
etelä- ja keskiosassa noin 15
ja pohjoisosassa noin 10 as-
tetta. Alimmat lämpötilat ovat
olleet Lapissa vielä -30 asteen
alapuolella.
Viime vuonna pääsiäistä
vietettiin huhtikuun puolessa
välissä vähän tavanomaista
lämpimämmässä säässä. Läm-
pötila kohosi suuressa osassa
maata 5 asteen yläpuolelle,
maan etelä- ja länsiosassa kor-
keimmillaan 10 asteeseen.
Vesienhoidon suunnittelu kiinnostaa
Vesienhoidon suunnittelu
kiinnostaa Läntisellä ve-
sienhoitoalueella, johon
kuuluu viissi ympäristö-
keskusta:
Lounais-Suo-
men
ympäristökeskus,
Länsi-Suomen ympäristö-
keskus, Pirkanmaan ym-
päristökeskus,
Hämeen
ympäristökeskus ja Keski-
Suomen ympäristökeskus
Läntisen vesienhoitoalueen
vesienhoidon
suunnittelun
työohjelmasta ja aikataulus-
ta kuultiin sidosryhmiä ja
kansalaisia.
Kuulemisaika
päättyi joulukuussa. Jokainen
vesienhoitoalueen ympäris-
tökeskus sai yli 40 lausuntoa,
kommenttia tai mielipidettä.
Yhteenveto lausunnoista sekä
vastaukset niihin löytyvät nyt
vesienhoitoalueen verkkosi-
vuilta. Palaute otetaan huomi-
oon vuoden 2007 asiakirjojen
valmistelussa sekä laadittaessa
vesienhoidon toimenpideoh-
jelmia. Tänä vuonna kuullaan
vesistöjen keskeisistä kysy-
myksistä.
Saaduissa palautteissa ei
ilmennyt työohjelmaan tai ai-
katauluun liittyviä merkittäviä
muutostarpeita tai oleellisia
virheitä. Saaduista palautteis-
ta on laadittu yhteenvedot ja
ympäristökeskusten asiantun-
tijat ovat vastanneet saatuihin
palautteisiin ja myös niistä
tehty kooste löytyy verkkopal-
velusta
www.ymparisto.!/lan
-
tinenvesienhoitoalue
Osana
vesienhoidon
suunnittelua
järjestetään
kolme
kuulemista,
jois-
ta ensimmäinen oli viime
vuonna. Vesienhoidon suun-
nittelun työohjelman ja ai-
kataulun kuulemisaika oli
22.6.-22.12.2006. Palautteessa
toivottiin ympäristökeskuk-
silta lisää käytännönläheistä
tiedottamista,
esimerkiksi
lehtiartikkeleita alueen ve-
sien tilasta. Myös paikallisia
tilaisuuksia ja tapahtumia on
toivottu kaikkien ympäristö-
keskusten alueella.
Vuonna 2007 kuullaan
vesistöjen keskeisistä ky-
symyksistä ja vuonna 2008
vesienhoitosuunnitelmasta.
Kansalaisia oletetaan erityi-
sesti kiinnostavan tämän vuo-
den kuuleminen, jolloin ai-
heena on vesistöjen keskeiset
kysymykset ja ongelmat.
Keskeisten
kysymysten
määrittely johtaa toimenpi-
deohjelmiin eri vesistöalueilla
eli mitä pitäisi tehdä, jotta ve-
sistöjen tila olisi hyvä viimeis-
tään vuonna 2015.
Toimenpideohjelmista
muodostuu koko toimialueen
vesienhoitosuunnitelma.
Hyötyeläin pääsee pian eläinlääkärille
Hyötyeläimet saivat kun-
naneläinlääkärin
avun
nopeasti. Päivystysaika-
na eläinlääkäri hoiti alle
kolmessa tunnissa 70 %
kiireellisistä
sairastu-
mistapauksista. Vain 7 %
kiireellisistä tapauksista
vaati yli kuuden tunnin
odotuksen.
Tiedot perustuvat Länsi-Suo-
men lääninhallituksen kun-
naneläinlääkäreille tekemän
kyselyn tuloksiin. Kunnan-
eläinlääkäreitä
pyydettiin
arvioimaan kuinka nopeasti
hyötyeläimen omistaja sai
eläinlääkärin avun erilaisissa
tilanteissa. Kyselyn vastaus-
prosentti oli 91 %.
Virka-aikaan nämä tapauk-
set saivat avun alle kolmessa
tunnissa keskimäärin 83 %:
ssa sairastumisista. Yli kuusi
tuntia eläinlääkärin kutsusta
joutui odottamaan virka-ai-
kana noin 3 % sairastuneista
hyötyeläimistä.
Arkisin eläinlääkäri aloit-
ti kiireettömien sairauksien
hoidon samana päivänä kes-
kimäärin 79 % tapauksista.
Länsi-Suomen läänin pe-
ruspalveluraportin mukaan
eläinlääkäreiden työn muutos
jatkuu.
Pieneläinten
sairauksien
hoitoon tuli lisää aikaa, kun
hyötyeläintilojen
lukumää-
rä väheni edelleen. Samalla
yksittäisten tuotantoeläinten
hoitaminen väheni ja koko
karjan terveydenhoidon mää-
rä kasvoi.
Taajamien
ulkopuolella
kunnaneläinlääkärien anta-
mat pieneläinten hoitopalve-
lut pääasiassa riittivät kulut-
tajille.
Lähes kaikki pieneläinten
omistajat asuivat 20 kilomet-
rin säteellä kunnaneläinlääkä-
rin vastaanotosta.
Taajamissa vaatimustaso
sen sijaan kasvoi. Niissä läin-
lääkäripalveluja haettiinkin
yksityisklinikoilta. Pieneläin-
päivystyksen taso ei aina vas-
tannut kuluttajan toivomuksia
kaupungeissa.
Kuluttajan ja myös kun-
naneläinlääkärin
kannalta
tuotantoeläimistä
eriytetty
pieneläinpäivystys kaupun-
geissa todettiin tarpeelliseksi.
Omakotiliitto julkaisi juhlakirjan
Suomen
Omakotiliitto
juhlisti
60-vuotismerk-
kipäiväänsä 30.3. Sää-
tytalossa
julkistamalla
suomalaisen omakotiasu-
misen kehityksestä kerto-
van Oma tupa - oma lupa
-juhlakirjan. Kirja keskit-
tyy omakotiasumisen ja
-liikkeen yli satavuotiseen
historiaan sekä tulevai-
suuden näkymiin.
Juhlakirja on ensimmäinen
kansantajuinen ja monipuoli-
nen yhteenveto omakotiasu-
misesta ja -liikkeestä, joten
kirja on suunnattu kaikille ai-
heesta kiinnostuneille. Teok-
sen historiaosuudesta vastaa
tietokirjailija Pertti Lampi ja
ajankohtaisessa artikkeliosuu-
dessa pohtivat asumismuodon
nykypäivää ja tulevaisuutta
alan asiantuntijoista puheen-
johtaja Jyrki Etelämäki, do-
sentti Liisa Horelli, dosentti
Heikki Kukkonen, professori
VesaMajamaa, arkkitehtiMat-
ti Rautiola, DI Kimmo Rönkä,
toimitusjohtaja Aarne Jussila
sekä kustantaja Pertti Sarma-
la. Kirjan ulkoasusta vastaa
taitelija Seppo Huunonen ja
valokuvauksesta sekä kuvi-
en käsittelystä valokuvaaja
Hannu Puukko. Juhlakirjassa
paneudutaan paitsi monita-
hoiseen omakotiasumiseen,
myös sen syntyhistoriaan ja
kehitysvaiheisiin, yhteiskun-
tamuutoksiin ja rakennustek-
niikoiden kehitykseen sekä
tulevaisuuden näkymiin.
- Asuminen on keskeistä
elämässä, ja vaikka omakoti-
nimikkeellä löytyy runsaasti
painettua materiaalia keskit-
tyvät ne pitkälti rakennustek-
niikkaan. Pientaloasumisesta
ei Suomessa ole juurikaan
kirjoitettu, eikä varsinkaan
omakotiliikkeestä näin pe-
rusteellisesti koskaan, kertoo
Omakotiliiton toiminnanjoh-
taja Juhani Nenonen.
- Omakoti asumismuoto-
na liitetään teollistumiseen
ja kaupungistumiseen ja lii-
ke lähti laajemmin liikkeelle
1800-luvun aikana Länsi-Eu-
roopasta. Suomeen omako-
tiliike saapui Ruotsin kautta.
Niin meillä kuin Ruotsissa
otti asumismuoto suurimmat
vaikutteensa Amerikasta. Var-
sinainen
omakoti-innostus
löi itsensä läpi 1920- ja 1930-
luvun Suomessa, tiivistää
asumismuodon alkuvaiheista
kirjailija Pertti Lampi.
Punkalaidun kirjasi
harvinaista alijäämää
ALUEVIESTILLÄ
TAVOITAT
ALUEEN
KAIKKI
TALOUDET!
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32