10
Keskiviikko huhtikuun 25. 2007
Yritysjuridiikan
aikuis-
koulutuksella riittää ky-
syntää sekä opiskelijoiden
että työnantajien keskuu-
dessa. Nykyinen etäopis-
kelumuoto mahdollistaa
vapaamman
opiskelun
mutta tähtää silti tiukkaan
tutkintoon.
Vuonna 1999 Satakunnan am-
mattikorkeakoulun Huittisten
yksikössä lisättiin liiketalou-
den koulutusohjelmaan uusi
aikuisille suunnattu yritysju-
ridiikan suuntautumisvaihto-
ehto. Opetusta oli joka viikko
useana iltana, usein jopa maa-
nantaista torstaihin.
- Opetuksen toteuttaminen
mainitulla tavalla jätti vähän
aikaa oppimiselle ja teki päi-
vät kauempaa tuleville opiske-
lijoille erittäin pitkiksi, kertoo
yritysjuridiikan vastuuopetta-
ja, varatuomari Timo Mattila.
Opiskelun uusi sabluuna
Aikuiskoulutusopetus mietit-
tiin Huittisten toimipisteessä
uudelleen. Oli huomattu, että
kysyntää tällaiselle suuntautu-
misvaihtoehdolle olisi laajem-
maltikin. Vuonna 2005 pääsi-
vät opiskelemaan uudistetun
yritysjuridiikan
suuntautu-
misvaihtoehdon ensimmäiset
uudet opiskelijat.
Opetuksessa otettiin laa-
jasti käyttöön Huittisissa ja
Satakunnan ammattikorkea-
koulussa kehitetty verkko-
oppimisympäristö Virtualia.
Tämän jälkeen opiskelijat saa-
puvat lähiopetukseen Huit-
tisten
koulutuskeskukseen
yleensä vain noin kerran kuu-
kaudessa lauantaisin, joskus
myös perjantaisin. Näin saa-
tiin laajennettua myös opiske-
lijoiden sisäänottopiiriä.
Virtualian kautta hoituu
tehtävien jakaminen ja pa-
lauttaminen viikoittain sekä
opettajan antama palaute.
Virtualia tarjoaa myös kes-
kustelufoorumin, jossa opis-
kelijat voivat keskustella kes-
kenään ja opettajan kanssa.
Vastuuopettaja Timo Mattilan
mukaan tämä malli on ollut
erittäin onnistunut, toimiva
sabluuna.
Juridista asiantuntemusta
tarvitaan työelämässä
Yritysjuridiikan suuntautu-
misvaihtoehdosta
traden-
omiksi valmistunut opiskelija
voi toimia monissa oikeudel-
lista tietoa vaativissa työteh-
tävissä.
Juridista asiantuntemusta
tarvitaan paitsi yritystoimin-
nassa myös monissa oikeus-
laitoksen piirissä toimivissa
virastoissa.
Viranomaisissa
ratkai-
suvaltaa ja esittelyvaltaa on
siirretty muillekin kuin laki-
miehen koulutuksen saaneille
henkilöille, ja siksi tällaiselle
koulutukselle on suuri tarve.
Oikeusministeriö haluaa lisää
osaavaa työvoimaa oikeus-
hallintoon, muun muassa
käräjäoikeuksiin, syyttäjä- ja
ulosottovirastoihin ja oikeus-
aputoimistoihin.
Työpaikkoja aukeaa erityi-
sesti suurten ikäluokkien siir-
tyessä eläkkeelle.
Koulutus sopii mainiosti
myös täydennyskoulutuksek-
si, ja sillä voi olla vaikutusta
jo oleviin työtehtäviin. Useat
opiskelijat ovatkin jo löytä-
neet paikkansa työelämässä
juridisten kysymysten ääres-
sä ja haluavat vielä täydentää
osaamistaan.
Oikeusministeriö suositte-
lee oikeustradenomikoulutus-
ta ja myös tukee koulutuksen
käytännön harjoittelupaikko-
ja. Harjoittelupaikat ovat oi-
keita työpaikkoja, joten työstä
voi saada palkkaa.
Oikeusministeriön
asettamat vaatimukset
Yritysjuridiikan suuntautu-
misvaihtoehto tähtää liiketa-
louden ammattikorkeakoulu-
tutkintoon.
Tutkinnon laajuus on 210
opintopistettä ja kestää kol-
mesta neljään vuotta. Yhteiset
javaihtoehtoisetammattiopin-
not täyttävät oikeusministe-
riön asettamat vaatimukset
tämän ns. oikeustradenomi-
opiskelun sisällöstä.
LIHUn
yritysjuridiikan
suuntautumisvaihtoehdon
opintojaksoista valtaosa vas-
tasi jo alun perin oikeusmi-
nisteriön vaatimuksia, mutta
keväällä 2006 opintosuunni-
telma muutettiin vastaamaan
näitä vaatimuksia joka koh-
dassa.
Ennen tämän muutoksen
toteuttamista käytiin kui-
tenkin monia neuvotteluja.
Rehtori Pynnän ja ammatti-
korkeakoulun muun johdon
tuen myötä Huittisista otettiin
yhteys oikeusministeriöön, ja
SAMK hyväksyttiin mukaan
oikeustradenomityöryhmään
12 muun ammattikorkeakou-
lun joukkoon.
Yhteistyö tuo harjoittelu- ja
työpaikkoja
SAMK tekee yhdessä oi-
keusministeriön kanssa tii-
vistä yhteistyötä, jolla otetaan
viranomaiset mukaan ja tuo-
daan koulutusta näille tutuk-
si. Tällä taataan opiskelijoille
hyviä harjoittelupaikkoja ja
autetaan opiskelijoiden sijoit-
tumista työelämään valmistu-
misen jälkeen.
Jos nyt mielii tälle tulevai-
suuden alalle Huittisissa syk-
syllä alkavaan koulutukseen,
on pidettävä kiirettä. Aikuis-
koulutushaku on alkanut 16.4.
ja päättyy 4.5.2007. Kriteerinä
opiskelun aloittamiseen on
aikaisempi opistoasteen am-
matillinen tutkinto tai muu
ammatillinen tutkinto ja li-
säksi vähintään kaksi vuotta
työkokemusta.
Anne Haikonen
tradenomiopiskelija,
Informo
SAMK, Huittisten toimipiste
Suomessa on tullut tavaksi tehdä hallitusohjel-
ma tiiviissä aikataulussa säätytalon uljaissa puit-
teissa. Viisi päivää kestäneiden neuvottelujen
jälkeen kasassa oli hallitusohjelma,joka pitkälti
noudattelee ennen vaaleja annettuja lupauksia.
Säätytalossa vallinnutta yhteistyön henkeä ke-
huttiin laajalti. Näin ensikertalaisen on vaikea
verrata tapahtumien kulkua aikaisempaan, mutta
varmasti päähallituspuolueiden toisilleen lähei-
set perustavoitteet helpottivat ohjelman nopeaa
syntyä. Hyvä yhteistyö hallitusohjelmaa tehdessä
antaa hyvän pohjan myös hallitukselle toimia.
Vaalien alla esille nousivat erityisesti opis-
kelijoiden ja eläkeläisten asema,hoitajien
palkkaus,perintövero ja ruoan arvolisävero. Näi-
hin kaikkiin asioihin hallitusohjelmassa tehtiin
vaalilupausten mukaiset linjaukset.
Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron korotus 1.1.
2008 ja työeläkkeen saajien verotus kevennetään
palkansaajien tasolle. Opintotukea korotetaan
15 prosentilla ja opiskelijoiden vapaata tulorajaa
30 prosentilla. Näin opiskelija voi työllään tie-
nata aikaisempaa enemmän ja takaisinperinnän
ongelmat pienenevät murto-osaan.
Perintöveroa helpotetaan erityisesti puolison ja
alaikäisten lasten osalta,sekä perintöveron vero-
tonta alarajaa nostetaan. Huomattavaa on myös
se,että yritysten ja maatilojen sukupolvenvaih-
doksista perintövero poistuu kokonaan.
Halllitusohjelmassa on myös erityinen kirjaus
julkisen sektorin koulutettujen naisvaltaisten
alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaa-
misesta. Tältä osin lopulliset päätökset tehdään
TUPO-neuvottelujen yhteydessä,mutta halli-
tus sitoutuu jo nyt nostamaan kuntien valti-
onosuuksia ,jos TUPO-neuvotteluissa syntyy
ratkaisu,jossa julkisen sektorin koulutetut nai-
set erityisesti huomioidaan. Hoitoalaa uhkaava
työvoimapula osaltaan tukee hoitoalan henkilö-
kunnan palkkauksen parantumista ja vakituisten
työsuhteiden määrän kasvua.
Hallituksen suurena linjana on pitää Suomi talo-
udellisen kasvun uralla,menestyä kansainvälises-
sä kilpailussa ja varautua väestön ikääntymiseen.
Tätä tavoitetta silmällä pitäen on tehty toimia
työllisyyden edistämiseksi ja on sitouduttu yli-
jäämäisiin budjetteihin eli siis rahaa kerätään tu-
levaisuuden varalle.
Hallitusten linjausten toteuttaminen alkaa hal-
litusohjelman tiedonantokeskustelulla,joka on
eduskunnan tämän viikon ohjelma. Lakiesityk-
siä alkaa valmistua kevään ja syksyn aikana. Oh-
jelma on tehty,työ sen toteuttamiseksi voi alkaa.
Arto Satonen
Hallitus-
ohjelma
vastaa
vaali-
lupauksiin
Keikyän Puhelinosuuskunnan
tulos säilyi hyvänä
Keikyän
Puhelinosuus-
kunnan osuuskuntakokous
hyväksyi vuoden 2006 tilin-
päätöksen kokouksessaan
19. huhtikuuta. Vuosi oli
78. toimintavuosi. Osuus-
kunta on erittäin vakavarai-
nen, mikä osaltaan turvaa
toiminnan heikompanakin
aikana.
Liittymiä oli vuoden lopussa
kaikkiaan yli 1400 kpl ja ko-
konaismäärässä oli vähän vä-
hennystä, mikä johtui eniten
lankaliittymien n 4 % vähen-
tymisestä. Eniten ovat lisäänty-
neet laajakaistaliittymät ja niitä
on yli 300 kappaleen. Hintataso
on pysynyt lähes vakiona vaik-
ka nopeuksiakin on nostettu.
Osuuskunnan verkko on
hyvässä kunnossa ja kytkentä-
palvelu sekä vähäisten vikojen
korjaus on pystytty hoitamaan
nopeasti, yleensä samana tai
seuraavana päivänä. DNA-
matkapuhelinliittymät
ovat
edelleen markkinoiden edulli-
simpia ja kasvattaneet markki-
naosuuttaan.
Osuuskunnan
liikevaihto
laski 1,7 % ja oli 461.000 euroa.
Lankapuhelinliikenteen liike-
vaihto laski yleisen kehityksen
mukaisesti. Muu toiminta ei
korvannut sitä kokonaisuudes-
saan. Liikevoitto oli edelliseen
vuoteen verrattuna parempi ja
voitto ennen veroja 56.191,62
ja verojen jälkeen 41.259,07 e.
Kertaeriä tulokseen ei sisälty-
nyt. Tulo on hyvä.
Kuluvan vuoden toimin-
nan kannattavuus varsinaisen
toiminnan osalta laskenee hie-
man, mutta kertaerien jälkeen
tulos edelleen paranee.
Keikyän Puhelinosuuskun-
nan hallituksen puheenjohtaja-
na toimii Jorma Ojala, varapu-
heenjohtajana Jukka Leino sekä
jäseninä Ilpo Hellman, Kari
Intonen, Teuvo Lehtonen, Pirjo
Tuominen ja Pekka Yli-Mattila.
Tilintarkastuksesta huolehtii
edelleen KHT-yhteisö KPMG
Wideri Oy.
Yrityksen henkilöstö on py-
synyt entisellään ja on 4 henki-
löä sekä yksi sivutoiminen.
Osuuskunta kuuluu Finnet-
ryhmään ja hallitus on linjan-
nut tulevaakin toimintaa niin,
että ryhmässä edelleen pysy-
tään muiden paikallisten itse-
näisten yhtiöiden kanssa.
Vilponiemi jatkaa sotaveteraanipiirin johtajana
Väinö Vilponiemi valit-
tiin edelleen Satakunnan
sotaveteraanipiirin
pu-
heenjohtajaksi Porissa pi-
detyssä vuosikokouksessa.
Kokouspäivä alkoi seppe-
lenlaskulla Porin sankari-
ristillä ennen varsinaista
vuosikokousta.
Kokouksen alussa esittivät
tervehdyksensä Satakunnan
Sotaveteraanipiiri, Porin kau-
punki ja Porin seurakunnat.
Vuosikokouksen avasi pii-
rijärjestön puheenjohtaja Väi-
nö Vilponiemi lausuen ilonsa
siitä, että auditorio oli täytty-
nyt veteraaneista ja naistoimi-
kunnan edustajista viimeistä
sijaa myöten.
Kokouksen puheenjohta-
jana toimi Risto Ruskokivi
Porista ja sihteerinä piirin
toiminnanjohtaja Armas Lin-
tula.
Piirihallituksen ja koko
Satakunnan Sotaveteraanipii-
rin puheenjohtajaksi valittiin
edelleen Väinö Vilponiemi
Porista. Hallitukseen kuulu-
vat Tauno Priia Harjavallasta,
Matti Ranne Porista, Juha-
ni Norri Huittisista, Heikki
Ajanko Kokemäeltä ja Esa
Haarala Kiukaisista. Erovuo-
roisten hallituksen jäsenten
tilalle valittiin uusina jäse-
ninä Esko Seppälä Ulvilasta,
Raimo Rautalinna Raumalta,
Reijo Orhanen Kankaanpääs-
tä, Esko Mäntyranta Säkyläs-
tä, Sulo Viitanen Siikaisista
ja Jussi Halminen Kiikoisista.
Sotilaspoikien edustajana hal-
lituksessa toimii Väinö Vill-
gren Ulvilasta.
Piirin neuvottelukuntaan
vuodeksi 2007 nimetään kun-
kin jäsenyhdistyksen puheen-
johtaja ja kaksi yhdistyksen
määräämää jäsentä, sekä nais-
jaoston puheenjohtaja.
Kokouksessa jaettiin myös
huomionosoituksia ansioitu-
neille veteraaneille. Sotavete-
raanien kultaisen ansioristin
saivat Matti Jaakkola Kiukai-
sista, Väinö Leppänen Rau-
malta ja Aili Arola Eurasta.
Sotaveteraanien Porin alueen
keräysvastaavana toimineelle
Seppo Heinolle luovutettiin
kiitosten kera Sotaveteraanien
viiri. Myös Satakunnan Sota-
veteraanien naistoimikunta
piti vuosikokouksensa Ravin-
tola Liisanpuistossa. Koko-
uksen puheenjohtajana toi-
mi Maila Lehtimäki Porista.
Satakunnan Sotaveteraanien
naistoimikunnan puheenjoh-
tajaksi valittiin edelleen Laila
Kyttä Punkalaitumelta.
Teksti ja kuvat:
Paavo Punkari
Matti Ranne, Väinö Vilponiemi ja Juhani Norri (kolmas vasemmalta) laskivat vete-
raanien seppelen Porin sankariristille.
Aikuiskoulutusta Huittisissa
Yritysjuridiikan opinnoilla oikeustradenomiksi
Varatuomari Timo Mattila vastaa yritysjuridiikan koulutuksesta Huittisissa. Opiske-
lijat ovat innostuneita ja motivoituneita. (Kuva: Jatta Salmi.)
Liikenneonnettomuudet tappavampia kuin malaria, tubi ja HIV
Maanantaina alkanut Yh-
distyneiden Kansakuntien
kansainvälinen liikenne-
turvallisuusviikko keskit-
tyy erityisesti nuoriin.
Liikenneonnettomuudet ovat
toiseksi suurin 5–25-vuotiai-
den kuolinsyy. Tässä ikäryh-
mässä nuorilla miehillä on
kolme kertaa suurempi riski
loukkaantua tai kuolla liiken-
teessä kuin naisilla.
Parhaimmat keinot selvitä
liikenteessä loukkaantumatta
ovat yksinkertaisia: turvavyö
ja kypärä ovat edelleen par-
haimpia
henkivakuutuksia
liikenteessä.
Synkkään liikenneturval-
lisuustilanteeseen
vaikutta-
miseksi kansainvälinen lii-
kenneturvallisuustyöryhmä
on käynnistänyt Make Roads
Safe -kampanjan. Sen näky-
vänä vetohahmona toimii
Formula 1:n seitsenkertainen
maailmanmestari
Michael
Schumacher.
Kansainväliseen liikenne-
turvallisuustyöhön osallistuu
myös Autoliitto, joka on mu-
kana tukemassa Make Roads
Safe -kampanjaa.
Make Roads Safe haluaa
kiinnittää huomiota liikenne-
onnettomuuksiin kulkutau-
teihin verrattavissa olevana
kuolinsyynä, ja erityisesti ke-
hittyvien maiden liikennetur-
vallisuuden tilaan. Nyt liiken-
neonnettomuuksissa kuolee
päivittäin noin 3 000 ihmistä,
näistä 5 00 lapsia.
Liikenneonnettomuudet
ovat kasvamassa maailman-
laajuisesti suurimmaksi kuo-
linsyyksi
5–14-vuotiaiden
keskuudessa.
Vuoteen 2015 mennessä ne
ohittavat malarian, tuberku-
loosin ja HIV:n.
LUE ALUEVIESTI MISSÄ VAAN
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...40