Page 12 - Alueviesti_17_2007

12 Keskiviikko huhtikuun 25. 2007
Tampereen yliopisto
vihkii ensimmäiset
riemumaisterinsators-
taina 26. huhtikuuta.
Nyt vihittävät saivat
maisterin arvon 50
vuotta sitten vuonna
1956 yliopiston edeltä-
jän, Yhteiskunnallisen
korkeakoulun, ensim-
mäisessä maisteripro-
mootiossa.
Juhlatilaisuuteen on il-
moittautunut 11 vuoden
1956 promovoitua ja li-
säksi 19 vihitään pois-
saolevina. Tampereen
yliopiston edeltäjä Yhteis-
kunnallinen Korkeakoulu
järjesti toukokuussa 1956
ma i s t e r i p r omo o t i on ,
jossa vihittiin kaikkiaan
121 kandidaattia yhteis-
kuntatieteiden maiste-
reiksi. Heistä 74 osallistui
tapahtumaan ja 47 sai
maisterin arvon poissa-
olevana. Promovoiduista
on nykyisin elossa 37.
Vuonna 1956 promo-
voitujen joukossa olivat
muun muassa myöhempi
professori Viljo Rasila ja
toimittaja Kirsti Toppari.
Rasila toimi vuodet 1976-
1989 historian professo-
rina Tampereen yliopis-
tossa ja kirjoitti muun
muassa Yhteiskunnallisen
korkeakoulun historian.
Kirsti Toppari työs-
kenteli vuodesta 1950 toi-
mittajana Sanoma Oy:ssä.
Toppari on Kansalaiskor-
keakoulun (sittemmin
Yhteiskunnallinen kor-
keakoulu ja Tampereen
yliopisto) perustamisesta
aloitteen tehneen tohtori
Leo Harmajan tytär (ja
runoilija Saima Harma-
jan sisar). Sekä Rasila että
Toppari osallistuvat rie-
mumaisterien vihkimis-
juhlaan.
Juhlaan on tulossa 50
vuoden takaisia maiste-
reita muun muassa Hel-
singistä, Vantaalta, Tam-
pereelta, Lempäälästä ja
Nurmeksesta.
Juhlapäivän ohjelmas-
sa on aluksi riemumaiste-
reiksi vihittävien lounas
klo 11. yliopiston päära-
kennuksen ravintolassa.
Sen jälkeen on vuorossa
tutustuminen yliopisto-
kampukseen klo 12.30 al-
kaen kamarineuvos Matti
Parjasen johdolla.
Riemumaisterien vih-
kiminen alkaa juhlasalis-
sa klo 15.00. Tervehdys-
sanat esittää yliopiston
rehtori Krista Varantola.
Tilaisuudessa jaetaan
aluksi yliopiston henkilö-
kunnan kunnia- ja ansio-
merkit.
Riemumaisterien dip-
lomit ja rintamerkit jakaa
sen jälkeen yhteiskun-
tatieteellisen tiedekun-
nan dekaani, professori
Heikki Paloheimo. Rie-
mumaistereiden puolesta
käyttää puheenvuoron
Kirsti Toppari.
Kisulan luonto- ja patik-
kareittien kehittämishan-
keen puitteissa laadittu
esite on nyt valmis retkei-
lijöiden käyttöön. Luonto-
ja patikkareitit sijaitsevat
Kiikoisten, Vammalan
Suodenniemen ja Lavian
alueilla.
Reitistö koostuu Kuasman
kiäppi -patikkareitistä, Suo-
denniemen retkeily- ja kalas-
tusreitistä sekäSuodenniemel-
tä Lavian Huuhkajanvuorelle
kulkevasta yhdysreitistä.
Reitistön yhteispituus on
noin 32 kilometriä, josta Ku-
asman kiäpin osuus on runsas
17 kilometriä. Suodenniemen
ja Lavian alueella kulkevien
reittien pituus on hieman alle
15 kilometriä.
Kuasman kiäpin ja Suo-
denniemen retkeily- ja kalas-
tusreitin välillä ei ole vielä voi-
tu toteuttaa yhdysreittiä, vaan
reitistöltä toiselle siirtyminen
tapahtuu paikallisteitä pitkin.
Reitistö on merkitty maas-
toon nauhoin tai maalimer-
kein sekä viitoin, ja ne kulke-
vat vaihtelevissa maisemissa.
Palveluvarustukseen kuuluu
tauko-, nuotio- ja ruuanlaitto-
paikkoja. Opastustaulut löy-
tyvät lähtöpisteistä. Polkujen
varsilla on luonnosta ja histo-
riasta kertovia opastauluja.
Kuasman kiäpillä metsää,
suota ja lintujärvi
Kuasman kiäpillä voi tutustua
järvimaisemaan sekä erilai-
siin metsä- ja suomaisemiin.
Polku kulkee pääosin valta-
kunnallisesti merkittävän lin-
tujärven, Kuorsumaanjärven
rannoilla.
Retkeilijät voivat tutustua
järven linnustoon ja kasvis-
toon joko järven pohjoispääs-
sä kohoavasta lintutornista
tai itärannalla sijaitsevalta
uimarannalta. Reitin varrella
on myös tarinoita Kiikoisten
paikallishistoriasta.
Reitti sai viime syksynä li-
säkiäpin, jonka pituus on 1,7
kilometriä. Lisäkiäpillä voi
tutustua vanhahkoon korpi-
kuusikkoon.
Lintutornin lisäksi reitis-
tön varrella levähdyspaikkoi-
na ovat Pappilankallioiden ja
Kiikanhuhdanmäen laavut
sekä Sakukota ja Pikku-Tyr-
vään taukolato. Reitin aloitus-
pisteet ovat Hepokorventien
alkupäässä sekä Sakukodalla
Lavian ja Kiikoisten rajan lä-
heisyydessä. Molemmat löy-
tyvät kantatien 44 varresta.
Suodenniemellä
kalapaikkojakin
Suodenniemen reitti vie Ali-
selta Vehkajärveltä Onkijär-
velle ja tarjoaa yhdysreitin
Lavian Kaiturilta Huuhkajan-
vuorelle. Reitin varrella on
kahdeksan kaunista pikku-
järveä sekä lukuisia kalastus-
paikkoja.
Reitistö kulkee vaihtele-
vassa maastossa. Korkeilta
kallioilta ja harjuilta avautuu
näkäaloja alapuolisille jär-
ville ja Lavian kirkonkylään.
Polkua kulkiessa voi tutustua
suoluontoon ja karuihin kal-
lioalueisiin pirunpeltoineen.
Matkan varrella on useita
levähdyspaikkoja laavuineen,
nuotiopaikkoineen, kotineen,
korsuineen ja vuokrattavine
saunoineen.
Reitti on suunniteltu siten,
että retkeilijä voi itse valita
matkan pituuden ja keston.
Reitin kokonaispituus on noin
15 kilometriä.
Kisulan luonto- ja patikka-
reittien kehittämishankkeessa
tavoitteena oli parantaa ny-
kyisten ulkoilureittien palve-
luvarustusta, yhdistää Kuas-
man kiäppi ja Suodenniemen
reitistö toisiinsa sekä luoda
uusi reitti Suodenniemeltä
Lavian Huuhkajanvuorelle.
Projektisihteeri Pasi Sal-
men junailema hanke alkoi
viime keväänä. Se sai EU-ra-
haa Satakunnan TE-keskuk-
selta Leader+ -ohjelmasta.
Hannu Perkon kolmas kirja
on kyläkoulukuvaus
Jumalan selän taakse on
vastikään ilmestynyt Han-
nu Perkon uusin omakus-
tanne. Se kertoo nuoresta
Ville Purosta sekä pienen
maalaiskoulun ja kylän
elämästä. Kirja on eloisaa
kuvausta yhdysluokka-
työstä, onhan Villellä kai-
ken aikaa luokat 3-6 ope-
tettavanaan.
Vuodet Koivikon kylässä ovat
nuorelle miehelle kypsymistä
opettajaksi. Rintamailta syrjä-
seudulle muuttava Ville arve-
lee tulevansa jonnekin Juma-
lan selän taakse. Hän löytää
kuitenkin vireän ja koulutus-
ystävällisen Pajalan kunnan
ja aktiivisen Koivikon kylän.
Siksi hän joutuukin kerta
kerralta myöntämään erehty-
neensä väheksyessään ennak-
koon uutta kotiseutuaan.
Muutamassa vuodessa syn-
tyy opettajaperheen yhteys
ja ystävyys naapureihin, ky-
läkuntaan ja Pajalan kunnan
opettajaperheisiin. Mieskvar-
tetin kautta alkavat lähes jo-
kaviikkoiset perheiden tapaa-
miset. Villen perhe kotiutuu
kylään, vaikka synnyiseutukin
mielissä muhii. Opettajakolle-
gan kanssa menee hyvin.
Pian alkaa kamppailu kou-
lusta, kun uusi, intomielinen
tarkastaja katsoo koulun elin-
kelvottomaksi, vaikka siinä on
yhä 30 oppilasta. Lopputulok-
sena on viivytystaistelu, jossa
johtokunnan, kotien ja opet-
tajien voitoksi voi laskea sen,
että koulu jää yhä vuosiksi
elämään sen jälkeenkin, kun
se radion uutisissa jo oli ilmoi-
tettu lakkaavaksi 1.8.1969.
Hannu Perkon kuvaus on
realistista. Koulun uusi op-
pilas joutuu kouluväkivallan
kohteeksi, keittäjä heittää
hiekkaa rattaisiin, koulun
vinttikaivosta nousee sangos-
sa hiiri ja kaivo kolisee tyh-
jyyttään. Kunnan rakennus-
mestari on kylmäkiskoinen
remonttia vaativan syrjäisen
koulun suhteen.
Toisaalta koulutyössä on
ensipäivästä lähtien pesäpal-
lon riemua, älykköjen rohke-
utta, joulujuhlan iloa ja hiih-
toretkien vapautta.
Iltaisin Ville tutustuu kylä-
kunnan nuorisoon.
Opettajaperheen ja kylä-
läisten yhteys on parhaimmil-
laan vierailuissa johtokunnan
puheenjohtajan sekä kylän
kirjailija-emännän kodissa.
Silloin puhutaan nuorisos-
ta, maanviljelyksestä, lapsista
ja koulun historiasta sekä tu-
levaisuudesta.
Kautta kirjan eloisat luok-
katyön kuvaukset tempaavat
lukijan mukaansa; tuntuu
kuin saisi vielä itsekin olla
vuosikymmenten takaisessa
kyläkoulussaan.
Hannu Perko on syntynyt
Keikyässä 1937. Hän työsken-
teli kotitilallaan kymmenen
vuotta ja valmistui myyöhem-
min opettajaksi.
Perko on kirjoittanut elä-
kevuosinaan kolme teosta:
Rutomäki, 2003. Painos
myyty loppuun.
Taksvärkkisilta Vuoriosta
Vitikkalaan, 2006. Painos-
ta jäljellä.
Jumalan selän taakse, 2007.
Saatavilla kirjakaupoista.
•
•
•
Keikyäläissyntyinen opettaja Hannu Perko on ollut ah-
kera kirjoittaja eläkepäivinään. Kolmas kirja, Jumalan
selän taakse, on ilmestynyt huhtikuussa.
Kisulan luonto- ja patikkareiteille esite
Uusi esite karttoineen on ulkoilmaihmisille avain Kiikoisten, Vammalan Suodenniemen sekä Lavian luonto- ja
patikkareiteille.
Tampereelle
ensimmäiset
riemumaisterit