13
Keskiviikko huhtikuun 25. 2007
Vuoden nuoreksi yrittä-
jäksi Satakunnassa on va-
littu toimitusjohtaja Tino
Nurmi. Hän johtaa perus-
tamaansa Casatino Oy:tä,
jonka tuotantolaitokset si-
jaitsevat Kankaanpäässä.
Vuonna 2001 perustettu
yritys tuottaa teollisesti
taloja sekä omaan tuotan-
toon että KVR-urakkana
muille rakennuttajayhtei-
söille.
Casatino Oy:ssä työskentelee
hieman yli 40 työntekijää. Ali-
hankkijoiden kautta yrityksen
arvioidaan työllistävän lisäksi
noin 40 henkeä. Vuoden Nuo-
ren Yrittäjän valitsee Satakun-
nan Yrittäjät ry.
Viime aikoina Casatino Oy
on panostanut voimakkaasti
palvelurakentamiseen. Mo-
nissa kunnissa on jo yritysten
rakentama päiväkoti tai van-
husten hoivakoti.
- Uskomme, että olemme
Suomen johtava päiväkoti-
rakentaja viimeistään ensi
vuonna, sanoo Nurmi.
Yritys on kasvanut nopeas-
ti ja määrätietoisesti. Tämän
vuoden myynnin arvoksi on
ennakoitu 11 - 12 miljoonaa
euroa.
Koulun penkiltä
yrittäjäksi
Tino Nurmi on melkein syn-
nynnäinen yrittäjä. Hän muis-
telee tienanneensa ensimmäi-
set omat rahat kuusivuotiaana
myymällä joulukortteja.
Syntyjään hän on kankaan-
pääläisiä. Vuonna 1994 tie vei
Tampereen teknilliseen kou-
luun.
- Koulu jäi kuitenkin 1998,
kun ryhdyin yrittäjäksi. Ensin
perustin parin kaverin kans-
sa rakennustoimisto Tolpan,
mikä jatkaa edelleen. Myin
osuuteni siitä 2001 ja perus-
tin Casatinon, kertoo Nurmi.
Lähtiessään koulunpenkiltä
yrittäjäksi hän oli 24-vuotias.
Vuonna 2003 aloitettiin
oma talotuotanto Kankaan-
päässä Pansian alueella. En-
simmäisinä vuosina valmistui
20 - 30 taloa vuodessa.
Alussa rakennettiin kah-
ta omakotitalotyyppiä, jotka
pystytettiin lähinnä yrityksen
hankkimille tonteille. Nyt
tuotannon painotukset ovat
muuttuneet.
Talotuotantoa
on enää neljännes. Loppu 75
prosenttia koostuu palvelura-
kentamisesta kuten päiväko-
deista, kouluista ja vanhus-
tenasunnoista.
Vuodessa valmistuu nyt
noin 10 000 neliötä valmiita
rakennuksia. Talot tehdään
kahdessa hallissa. Uusi halli
valmistui viime vuonna Hal-
meen alueelle.
- Emme ole kuitenkaan
talotehdas, koska emme myy
tuotteita lainkaan yksityisille
henkilöille. Asiakkainamme
ovat kunnat, yhteisöt ja yk-
sityiset palvelujen tuottajat
koko Suomen alueella, Nurmi
kertoo.
- Meillä on tuotannossa 25
modulia, joista yhdistelemällä
saadaan erilaisia tiloja ja eri-
kokoisia päiväkoteja, Nurmi
kertoo.
Yritys on kasvanut muuta-
massa vuodessa merkittäväksi
työllistäjäksi. Parhaillaan on
menossa toinen kymmenen
henkilön yhteishankintakou-
lutus. Valmistuneille on luvas-
sa työpaikka.
Yrityksen myynti oli toissa
vuonna 5 miljoonaa euroa,
viime vuonna 8 miljoonaa ja
tänä vuonna päästään 11 -12
miljoonaan.
Tilauksia on tällä hetkellä
pitkälle syksyyn.
Lahjoitusvaroista tukea psykiatrian avohoitotyölle
Puuhyrkki nyt nuorten päivätoiminnan tyyssijana
Lippu ajatukselle -hyvän-
tekeväisyyskampanjaan
Vammalassa osallistunei-
den yritysten lahjoittamil-
la varoilla on voitu tukea
Vammalan aluesairaalan
Hyrkin osastoryhmän ti-
loissa aloitettua nuorten
päivätoimintaa. Toiminta
järjestetään
Puuhyrkin
tiloissa kolmena päivänä
viikossa, ja mukana on
viisi nuorta.
Nuorten intensiivisen avohoi-
tomallin kehittämisprojektia
vetävä osastonhoitaja Kirsti
Kivelä-Hurnanen kertoo, että
nuorten
päivätoiminnassa
tarjotaan 15-25 -vuotiaille
nuorille nuoruusiän kehitys-
teoriaan pohjautuvaa hoito- ja
kuntoutusmuotoa. Tavoittee-
na on tukea sosiaalisten tai-
tojen kehittymistä, vuorokau-
sirytmin normalisoitumista,
vastuullisuuden lisääntymis-
tä, sitoutumista, itsenäisty-
mistä, ehkäistä syrjäytymistä,
tehostaa avohoitoa sekä auttaa
nuorta osastohoidon ja avo-
hoidon välivaiheessa.
Nuoruusiän kehitykselle
uusi alku
Kohderyhmän nuorilla ja
nuorilla aikuisilla on erikois-
lääkärin diagnosoima psy-
kiatrinen sairaus tai häiriö ja
sen hoidoksi on laadittu hoi-
tosuunnitelma. He ovat Vam-
malan aluesairaalan psykiat-
rian vastuuryhmän hoidossa
olevia potilaita.
Menetelminä
käytetään
toiminnallisia, ryhmämuo-
toisia keinoja, jotta nuori ky-
kenisi hahmottamaan parem-
min itseään ja ympäristöään.
Ohjaajien lisäksi kuvataidete-
rapeutti, toimintaterapeutti,
liikunnanohjaaja ja mahdolli-
sesti muutkin työntekijät voi-
vat ohjata omia ryhmiään.
Kohderyhmään eivät kuulu
vakavasti päihdeongelmaiset,
asosiaalisen persoonallisuus-
häiriön omaavat, tahdosta
riippumattoman hoidon tar-
peessa olevat tai sellaiset nuo-
ret, jotka eivät kykene sitoutu-
maan tähän hoitomuotoon tai
sen sääntöihin.
Hoitojakso suunnitellaan
nuoren, omahoitajan, hoita-
van lääkärin ja päivätoimin-
nan sairaanhoitajien kanssa.
Nuori allekirjoittaa hoitosopi-
muksen.
-Hoidon tavoitteena on
auttaa nuoria saamaan uu-
delleen käyntiin keskeytynyt
nuoruusiän kehitys, Kirsti Ki-
velä-Hurnanen sanoo.
Psykososiaalinen
kehi-
tys alkaa fyysisen murrosiän
käynnistymisestä ja päättyy
aikuisuuden saavuttamiseen.
Keskeisiä osa-alueita ovat
nuoren suhde omaan muut-
tuvaan kehoonsa sekä suhde
ikätovereihin ja vanhempiin.
Masennus ja muu psyykkinen
oireilu saattavat hidastaa tai
pysäyttää nuoruusiän kehi-
tyksen.
Arjen taitoihin ja toimin-
nallisuuteen liittyy viikko-
ohjelma, joka tekee päivästä
ennustettavan.
Selkeät vaatimukset ja vas-
tuut, arjen jäsentäminen ja
vuorokausirytmi kuuluvat ke-
vään ohjelmaan. Tietoisuuden
lisääminen itsestä, elämän
hallinta sekä tulevaisuuden
suunnittelu ovat myös osana
ohjelmaa.
Päivätoimintaa
vetävät
sairaanhoitajat Leena Kukko-
nen-Lahtinen ja Kai Harjula
sanovat, että toimintaa on
kehitetty nuorten tarpeista
lähtien.
-Kevään aikana nuoret ovat
saaneet niitä tärkeitä korvaa-
via kokemuksia, Leena Kuk-
konen-Lahtinen sanoo.
Hanke alkoi tammikuun
puolivälissä ja jatkuu touko-
kuun puoliväliin. Päivätoi-
minta alkoi 6. helmikuuta.
Projektin kuluessa pyritään
selvittämään se, onko tällai-
sesta toiminnasta erikoissai-
raanhoidon tuotteeksi. Avo-
hoitotyö on joka tapauksessa
huomattavasti edullisempaa
kuin hoito sairaalassa, jossa
hinta nousee 500 euroon hoi-
topäivältä.
Kirsi Laakson pyyntö
kasvoi kampanjaksi
Vammalan keskustassa Kymp-
pikorttelin tontilla liehuu yk-
sitoista paikallisten yritysten
logoilla varustettua lippua.
Lippu ajatukselle -hyvänteke-
väisyyskampanja alkoi siitä,
kun psykiatrian poliklinikalla
lasten ja nuorten parissa työs-
kennellyt sairaanhoitaja Kirsi
Laakso alkoi miettiä, miten
voisi hankkia odotustiloihin
television.
Ajatus television saami-
sesta lahjoituksena eteni JPS-
mainoksen
toimitusjohtaja
Jari-Pekka Sundgrénille, joka
kehitteli idean kampanjak-
si asti ja houkutteli yritykset
mukaan tukemaan asiaa.
Jokainen yritys tuli mukaan
2 000 eurolla. Kun summasta
vähennettiin kulut, lapsi- ja
nuorisopotilaiden
hyväk-
si kertyi noin 13 500 euroa.
Vammalan aluesairaalan las-
ten- ja nuortenpsykiatrinen
avohoito sai lahjoituksen vii-
me vuoden syyskuussa.
Rahoilla ostettiin kaivattu
televisio, mutta varoja riitti
muuhunkin.
Lastenpsykiatri Kristiina
Hyttisen mukaan lisää han-
kintoja tehdään vielä kevään
aikana.
Johtava ylihoitaja Tuula
Syvänen viittasi kiitoksissaan
lastenpsykiatrian
professo-
ri Tuula Tammisen perään-
kuuluttamiin
uudenlaisiin
sosiaalisiin innovaatioihin ja
tuoreisiin yhteiskunnallisiin
ajattelutapoihin.
-Monien toimijoiden, tut-
kimusryhmien, yhdistysten ja
järjestöjen työpanoiksella nii-
tä voidaan saavuttaa, mikäli
yhteistyö toimii.
Sairaanhoitajat Leena Kukkonen-Lahtinen ja Kai Harjula vastaavat nuorten päivätoi-
minnasta Puuhyrkin tiloissa.
Projektia vetävä Kirsti Kivelä-Hurnanen ja johtava ylihoitaja Tuula Syvänen esittele-
vät musiikkitiloja Vammalan Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Jyrki Rantalalle.
Tino Nurmi
Vuoden Nuori Yrittäjä
Satakunnassa
Tuohon kysymykseen voidaan
vastata kielteisesti. Ihminen ei
voi hallita elämäänsä siinä mie-
lessä, että hän voisi olla turvalli-
sella mielellä siitä, ettei hänelle
voi sattua mitään pahaa, koska
hän pystyy omalla toiminnallaan
estämään pahan.
Elämän hallintaa voidaan käyttää
myös eri merkityksessä. Sosiologi
Antonowski on luonut teorian
elämänhallinnasta ja todennut,
että ihminen, jolla kolme eri asi-
aa oli hallinnassa, selvisi epäinhi-
millisistäkin olosuhteista.
Ensimmäinen selviämisen edel-
lytys oli, että ihminen koki elä-
mänsä mielekkäänä. Hän koki,
että hän eli jotain varten. Häntä
ei ollut heitetty maailmaan sattu-
malta, vaan hänen elämällään oli
tehtävä, joka teki elämän mielek-
kääksi.
Voimme kysyä itseltämme, onko
minulla täällä maailmassa teh-
tävä, joka tekee elämän minulle
tärkeäksi ja mielekkääksi.
Toinen edellytys oli, että elämä
oli hallittavissa. Tällä Antonewski
tarkoitti sitä, että ihmisen voima-
varat ja elämän asettamat vaati-
mukset olivat sopusoinnussa kes-
kenää. Ihmiseltä ei vaadittu liikaa
eikä liian vähän.
Nykyaikana varsin usein tuntuu
siltä, että työelämä vaatii teki-
jältään liikaa. Omalle elämälle ja
perheelle ei jää aikaa. On myös
niin, että moni ihminen tuntee,
että hänellä olisi voimaa, tietoa ja
elämänkokemusta, jolla hän voi-
si hyödyttää yhteiskuntaa, mutta
kukaan ei anna hänelle siihen
mahdollisuutta Siis vaatimukset
ja voimavarat eivät ole sopusoin-
nussa keskenään.
Ikäihmisten kohdalla tilanne
saattaa olla tämä.
Kolmas näkökulma oli, että ihmi-
nen koki, että hänen elämällään
oli jokin tarkoitus. Jos kyseessä
on pienten lasten vanhempi, on
helppo vastata, että elämän tar-
koitus on kasvattaa lapset yhteis-
kunnan kelpo kansalaisiksi.
Mikä on elämän tarkoitus, jos ih-
minen on kasvattanut jo lapsensa
tai perhettä ei ole ollutkaan, mikä
silloin on elämän tarkoitus? Tätä
kysymystä on ehkä hyvä jokaisen
miettiä omassa mielessään. Kysy-
mykseen ei ole helppo vastata.
Voimme vastata, että elämän tar-
koitus on olla tukena sellaiselle,
joka tarvitsee tukea, olla siis lä-
himmäinen.
Toiselle elämän tarkoitus on saa-
da ainellisesti ja henkisesti turval-
linen olo.
Elämän tarkoituksen etsiminen
ja löytäminen riippuu itsekunkin
elämänkatsomuksesta.
Edesmennyt eetikko Martti Lind-
qvist sanoi, että hänen elämänsä
tarkoitus oli päästä kotiin, jolla
hän tarkoitti sitä, että joka päi-
vä hänen elämänsä tarkoitus oli
päästä kodin turvaan ja lepoon
ja ehkäpä sitten elämän lopussa
päästä taivaan kotiin.
Voimme
kysyä
itseltämme:
”Onko minun elämänhallintani
kunnossa?”
Pirkko Lahtinen
Voivatko
ihmiset
hallita
elämäänsä?
ALUEVIESTILLÄ TAVOITAT KAIKKI!
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...40