Page 4 - Alueviesti_18_2007

4 Torstai toukokuun 3. 2007
Nro 18. 25. vuosikerta. Torstaina 3.5.2007www.alueviesti.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNATalv0%
Etusivu ! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu ! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut ! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS 03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman 0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva 050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen 050-5633424
Pauliina Parto 040-7636021
JormaWesterholm 03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg 050-593 0620
Mainospäällikkö
Matti Tolonen 0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen 0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
Vammalan ammattikou-
lussa alkaa ensi syksynä
räätälöitynä matkailu- ,
ravitsemus- ja talousalan
koulutusta. Koulutus on
tarkoitettu sekä työssä
oleville että työttömille
keittiöalasta kiinnostu-
neille henkilöille.
Syksyn catering-alan eri kou-
lutusvaihdoista työvoimatoi-
miston työnhakukeskuksessa
kertoivat vappuviikolla am-
mattikoulun ravintotalous-
osaston johtaja Anna-Leena
Kivipuro ja Karkun koti- ja
sosiaalialan oppilaitoksen
matkailu-, ravitsemis- ja ta-
lousalan osastonjohtaja Sirpa
Kuula.
Vammalan ammattikoulun
ravintotalousosaston johta-
jan Anna-Leena Kivipuron
mukaan kyseessä on uuden
tyyppinen koulutus, jossa
lähdetään liikkeelle kunkin
henkilön omasta koulutustar-
peesta.
- Esimerkiksi opintojen
pituus ja sisältö riippuvat täy-
sin henkilön lähtötilanteesta.
Ensimmäiseksi koulutukseen
hakeutuville tehdään osaa-
miskartoitus, jonka perus-
teella koulutus räätälöidään
kullekin sopivaksi, kertoo Ki-
vipuro.
Tilanteesta ja taustasta
riippuen opiskelija voi suorit-
taa perustutkinnon, aikuisten
ammattitutkinnon tai erikois-
ammattitutkinnon. Koulutus
voi olla lähiopetusta, etäopis-
kelua tai näiden yhdistelmä.
Osan opiskelusta voi suorittaa
myös työssäoppimisjaksoina.
Kotipalvelut työllistää
hyvin
Ammattikoulun puolelta
valmistuvat suurtalous- ra-
vintola- dieettikokit ja leipu-
ri-kondiittorit. Lisäksi siellä
voi suorittaa hotelli- ja ravin-
to-alan sekä catering-alan pe-
rustutkinnon. Karkun koti- ja
sosiaalialan oppilaitoksessa
taasen keskitytään lähinnä
kodinomaisiin palveluihin.
- Vaikka nuorten silmissä
kotipalvelut eivät ole kovin-
kaan trendikäs ala, niin tällä
saralla tulevaisuudessa työ-
tä riittää entistä enemmän,
toteaa osastonjohtaja Sirpa
Kuula Karkusta. Kotityöalan
ammattitutkinto sisältää mm.
ruoanvalmistus-, siivous- ja
asiakkaan avustamistöitä.
Koulutuksiin haku päättyy
toukokuun puolivälissä. Kou-
lutuksen taloudellinen puoli
selvitetään kunkin opiskelijan
kohdalla työvoimatoimiston ja
aikuiskoulutuksen kanssa yh-
teistyössä. Anna-Leena Kivi-
puro kokee varsinkin täyden-
nyskoulutuksen ja tietotaitojen
päivityksen erittäin tarpeelli-
seksi, sillä tänä päivänä keitti-
össä on enää hyvin vähän ns.
aputyöntekijän pestejä.
- Perinteisen ruuan laiton
lisäksi kokin on pystyttävä te-
kemään ruokalistat, tilaukset
ja on hallittava kustannuslas-
kentaakin. Näin itsenäiseen
työskentelyyn vanhentuneet
koulutukset eivät välttämättä
anna valmiuksia, sanoo Kivi-
puro.
Monitaituri pärjää
hellapoliisina
Tilaisuudessa työnantajan pu-
heenvuoron käyttänyt kokki
Niina Kömi, korosti moni-
puolisuutta ja omatoimisuut-
ta. Varsinkin pienemmissä
paikoissa kokin on hallittava
muitakin ravintolan työpis-
teitä. Kömi itse aloitti vuonna
ñ86 Vammalan Seurahuo-
neella keittiötyöntekijänä.
Vuosien varrella toimenkuva
on laajentunut hellan vierestä
salin ja toimiston puolelle.
- Tänä päivänä kokin on ol-
tava välillä taikuri, ennustaja
ja taiteilijakin. Kahta saman-
laista päivää ei tässä työssä ole
ja se tekeekin alasta mielen-
kiintoisen haastavan, kuvailee
Kömi työtään. Myös kielitaito
ja atk:n hallinta ovat keittiö-
alallakin hyödyksi.
Vammalan ammattikou-
lusta vuoden päästä suurta-
louskokiksi valmistuva Johan-
na Mäkiselle ala on ikään kuin
sukuvika, sillä vanhemmat
toimivat keittiöalalla.
Opintojen tässä vaiheessa
Johanna osoittaa jo ammatti-
laisen elkeitä. Nimittäin mie-
liruokaa kysyttäessä topakka
vastaus kuuluu näin: - Ruoka
ei ole ikinä pahaa!
Birgitta Tahvanainen
Vammalan laajeneminen
alue- ja kuntaliitoksilla on
Tyrvään seudun museossa
viime viikon tiistaina avatun
näyttelyn aiheena.
Näyttelyn esitellyt Samueli
Seljänperä viittasi Vammalan
kauppalan pöytäkirjoihin,
joiden mukaan ajatus Koti-
palstaa tuntuvasti laajemman
alueen liittämisestä kauppa-
laan oli tullut esille jo 1910-
luvun lopulla, pian Vamma-
lan itsenäistymisen jälkeen.
Asia otettiin paremmin esille
1940-luvun lopulla.
Tyrvään kunta vastusti
hanketta ja perusteli kantaan-
sa sillä, että siltä riistettäisiin
sen elinkelpoisin osa. Lopulta
kunta taipui. Uudet rajat piir-
rettiin pääasiassa siten kuin
Tyrvään kunta oli ne esittä-
nyt, mutta joitakin Vammalan
esittämiä vaatimuksia myös
toteutettiin. Alueliitos tapah-
tui vuoden 1955 alussa.
Tyrvään ja Karkun kunnat
liitettiin Vammalan kaupun-
kiin 18 vuotta myöhemmin.
Kuntaliitosvaihtoehtoja oli
ollut kaksi: Tyrvään, Karkun
ja Kiikan kuntien liittäminen
Vammalaan ja Tyrvään ja
Karkun liittäminen Vamma-
laan sekä Kiikan ja Keikyän
yhdistäminen.
Vammalan nykyisen kau-
punginjohtajan Paavo Sallin
tekemässä tutkimuksessa läh-
tökohtana oli ensimmäinen
vaihtoehto. Tyrvään ja Kar-
kun valtuustojen pöytäkir-
joista kuitenkin ilmenee, että
mainitut kunnat vastustivat
Kiikan ottamista mukaan.
-Lieneekö Kiikassa lopulta-
kaan ollut halukkuutta kunta-
liitokseen, sillä muistan, että
Kiikka vetäytyi kalkkiviivoil-
la hankkeesta, pitkän virka-
miesuran Vammalassa tehnyt
Samueli Seljänperä sanoi.
Vaikka kuntaliitoksella oli
valtion tuki takanaan, oli sel-
laiseen halukkuutta kunnis-
sakin. Tämä näkyy Karkun
kunnanvaltuuston ja -halli-
tuksen pöytäkirjoista, joissa
todetaan kunnan olevan liian
pieni selviytyäkseeen yksin.
Kunnan näkemyksen mukaan
se ei täyttänyt itsenäisen kun-
nan tunnusmerkkejä. Tyrvään
kuntakaan ei vastustanut han-
ketta.
Uuden kunnan nimi herät-
ti keskustelua. Vaihtoehtoina
esitettiin Sastamala ja Tyr-
vää. Uuden kunnan nimeksi
tuli kuitenkin Vammala. Uusi
Vammala pääsi aloittamaan
uudella valtuustolla, jonka
toimikausi alkoi 1973.
Uusin kuntaliitos toteutui
kuluvan vuoden alussa, kun
Suodenniemi liittyi Vamma-
laan.
Vammalan historiaa alue-
ja kuntaliitosten kautta tar-
kastelevan näyttelyn ovat
rakentaneet Riitta Hiljanen,
Noora Hilska, Pekka Koski-
nen ja Olli Ojansivu. Näyttely
on esillä heinäkuun alkuun
saakka.
Vammalan kasvu näyttelyn aiheena
Vammalan perustamiseen ja alueelliseen laajenemiseen
liittyvän asiakirjanäyttelyn esitteli kaupunginhallituk-
sen jäsen Samueli Seljänperä, joka on tehnyt pitkän vir-
kamiesuran Vammalassa.
Museonhoitaja Pekka Koskisen takaa seinältä katselevat
kunnallisvaikuttajat Nestori Kaasalainen ja Matti Haka-
la.
Vammalan ensimmäinen alueliitos toteutettiin vuonna
1942, kun Tyrvään kunnasta liitettiin Kotipalsta-nimi-
nen kappale Vammalan kauppalaan. Samalla oikaistiin
etelärajaa, mikä merkitsi hieman aiemmin perustetun
Vammalan sairaalan siirtymistä kauppalan alueelle.
Vammalaan räätälöityä keittiöalan koulutusta
Työvoimatoimiston työnhakukeskukseen saapui toistakymmentä keittiöalasta kiin-
nostunutta henkilöä kuulemaan catering-alan eri koulutusvaihtoehdoista.
Helinien kirjat esittelyssä kirjaillassa
Vammalan pääkirjastossa
vietetään Kirjan ja ruusun
päivänä 8.5. klo 18.30 kirjal-
lisuusilta, jossa vieraina ovat
Martti Helin ja Sirkka-Liisa
Helin. Martilta on ilmestynyt
kahdeksas runokokoelma ni-
meltään Luonnos tilinpäätök-
seksi.
Sirkka-Liisa Helin on tut-
kinut Helinien perheeksi yh-
distyneiden sukujen historiaa.
Hän myös kuvaa Helinien
perheen arkea kirjassaan Su-
vuista suvuksi - taustasta tä-
hän.
Martti Helin on monipuo-
linen kulttuuripersoona, joka
toimiessaan Tampereen kau-
pungin museotoimen johta-
jana sai lempinimen Romu.
Martti Helin on myös Vam-
malan Vanhan kirjallisuuden
päivien ”isä” eli hän on lausu-
nut päivien syntysanat.
Martti Helinin laajasta kir-
jallisesta tuotannosta mainit-
takoon taiteilijamuotokuvat
ja ruokakirja Jos et syä nin
kattele.
Sirkka-Liisa Helin on teh-
nyt elämäntyönsä Tampereen
seurakuntien palveluksessa.
Kirjan ja ruusun päivänä
klo 17.15. on pääkirjastossa
tilaisuus kuulla keväisiä säve-
liä pianolla ja huilulla Juhani
Lustigin ja Hannu Välimäen
esittämänä. Vammalan kir-
jastonystävät ry järjestää kir-
jallisuusillan yhdessä kaupun-
ginkirjaston kanssa tukenaan
kaupungin kulttuurupalvelut.
Pääsy on vapaa.
Virolaisia on
helppo ymmärtää
Venäläisiä taas vastaavasti ei, tässä
patsasasiassa meinaan. Miehitysval-
lan (Neuvostoliiton) ikeestä vuosi-
kymmeniä kärsinyt kansa ei välttä-
mättä koe neuvostosotureita, edes
kaatuneita, sankareiksi.
Venäjä on reagoinut yllättävän voi-
makkaasti ja yllättävän korkealta
taholta patsaan siirtoon. On synty-
mässä kansainvälinen kriisi, jossa
Euroopan unionia odotetaan tilan-
teen laukaisijaksi Viron Moskovan
konsulaatin piirityksessä. Tuloksia
en siltä paljon odota, sillä uutistie-
tojen mukaan lähetystöä piirittävä
nuorisojoukko on Venäjän valtioval-
lan suojeluksessa ja kantaa valtion-
päämieheen viittaavaa nimeä.
Virolaisia kuljetettiin tuhansin kyl-
mälle maalle eli Siperiaan 40-luvun
lopussa. Kun neuvostomiehitys al-
koi, virolaisen hengellä ei paljon ar-
voa ollut.
Paljon Virossa oleskelleena tunnen
henkilöitä, ikäisiäni tai vähän van-
hempia, joiden isät surmattiin esi-
merkiksi siitä syystä, että he olivat
olleet Viron valtion rajavartioston
palveluksessa.
Heidän leskiään ja lapsiaan kiellet-
tiin itkemästä. Naisten piti jo seuraa-
vana aamuna ilmoittautua kolhoo-
seihin, joita pikapikaa perustettiin.
Kyliä tuhottiin jotta kansa saataisiin
kolhooseihin.
Viroa venäläistettiin rajusti. Siitä
muistona on maan väkiluvusta noin
kolmanneksen kokoinen venäjää
puhuva vähemmistö.
Suomessa ei tietääkseni ole monta
venäläisten pystyttämää muisto-
merkkiä. Yksi on rannalla ulapalle
katsova pronssinainen tuolla pää-
kaupungissamme. Kun se (puolivä-
kisin) Helsinkiin lahjoitettiin, kansa
reagoi nimeämällä patsaan nimellä,
jota en tässä tohdi toistaa.
Mutta sitä olen räknäillyt, että mitä-
hän seuraisi, jos tuo patsas siirrettäi-
siinkin yllättäen yhtenä yönä ulko-
saaristoon?
Erkki Petman