Page 13 - Alueviesti_18_2007

13 Torstai toukokuun 3. 2007
Sarjasta ensimmäisenä ilmes-
tynyt kirja, Sastamalan histo-
rian kolmas osa julkistettiin
Vanhan kirjallisuuden päivillä
kesällä 1997. Professori Unto
Salon laatima esihistoriaa
käsittelevä ensimmäinen osa
julkistettiin kirjapäivillä 2004.
Lähes neljännesvuosisata
sitten, vuonna 1983, Vamma-
lan ja Nokian kaupungit sekä
Kiikoisten, Lavian, Mouhijär-
ven, Suodenniemen ja Äetsän
kunnat allekirjoittivat 9. jou-
lukuuta sopimuksen Sastama-
lan historian kirjoittamisesta.
Tuolloin myös sovittiin, että
kirjoittajina ovat Unto Salo ja
Juhani Piilonen.
Satavuotinen
tutkimushanke
Sastamalan historiaa on suun-
niteltu ja valmisteltu pienin
keskeytyksin vuodesta 1899
lähtien. Kertomus Tyrvään
pitäjästä 1853 -teoksellaan
Antero Varelius oli jo las-
kenut työlle perustan. Hän
siirsi vuonna 1899 vastuun
tutkimustensa jatkamisesta
maisteri Heikki Ojansuun ja
varttuvan polven harteille.
Maisteri Väinö Heikin-
heimon johtama Tyrvään
Kotiseutuyhdistys työskente-
li historiahankkeen hyväksi
1910-luvulla, karkkulainen
Kalle Hannu ja muut nuori-
soseuramiehet 1920-luvulla,
Tyrvään Sanomien päätoimit-
taja Hannes Prusi 1930-luvul-
la, hänen seuraajansa Antti
Prusi sekä kirjastonhoitaja
Veikko Koivu 1960-luvulla.
Kiitokset valmistuneesta
työstä puki sanoiksi historia-
toimikunnassa toisen osan
kirjoittamisen aikana puheen-
johtajana ollut sosiaalineuvos
Rauno Laitinen.
-Olet tehnyt uskomatto-
man suuren kirjoitustyön.
Yhdessä kymmenen vuotta
sitten julkaistun Sastamalan
historian kolmannen osan
kanssa olet antanut meille
1457 sivua arvokasta tositie-
toa Sastamalan historiallisen
ajan alusta kunnallishallin-
toon, Laitinen sanoi.
-Arvoisat professorit. Tu-
hannet kiitokset Sastamalan
historian kirjoittamisesta.
Olette yhdessä antaneet meil-
le noin 2 352 sivua tietoa
Sastamalan seudun rikkaasta
historiasta. Toimestanne ovat
vanhan rovastin testamentista
toteuteneet kaikki kolme osaa,
Laitinen jatkoi.
Juhani Piilonen myös jakoi
kiitosta Unto Salolle.
-Kun omia aikaansaannok-
sia on Satakunnassa vallan
sopimatonta kehua, sanotta-
koon tässä professori Unto
Salon laatimasta ykkösosasta,
että se on kaikkea muuta kuin
tavanomainen suoritus.
-Paikallishistorioihin sisäl-
tyy yleensä lyhyehkö katsaus
alueen esihistoriaan, mutta
Salon esitys on Suomen esi-
historian rohkea ja persoo-
nallinen yleisesitys, joka tällä
kertaa on - ymmärrettävästi
- luotu käyttäen esimerkkinä
ja todistusaineistona vanhan
Sastamalan aluetta ja sen ylen
runsaita löytöjä.
Ainutlaatuiset
Kallialan kirkontilit
-Käsillä olevassa historian
kakkososassa lähestymista-
pa on suunnilleen sama kuin
aiemmin valmistuneessa kol-
mososassa. Periaatetta kaikki
kaikesta en ole mitenkään
voinut soveltaa, sillä siihen
eivät nämäkään sivut olisi lä-
heskään riittäneet, Piilonen
sanoi.
-Periaatetta vähäsen kai-
kesta en taas ole halunnut
soveltaa. Olen sen sijaan hah-
mottanut tapahtumien ääret-
tömästä paljoudesta joitakin
kehityskulkuja ja käyttänyt
melkoisen osan tilasta niiden
käsittelemiseen.
-Sastamala hallinnollisena
yksikkönä katosi kartalta jo
1500-luvun jälkipuolella. Se
on valistuneellekin nykyluki-
jalle käsitteenä outo tai tun-
tematon. Oli mielestäni syytä
jollakin tavoin esitellä se ja
samalla ikään kuin perustella,
miksi juuri tämä alue on otet-
tu kerralla tarkasteltavaksi.
Historiallisen ajan alkaessa
Sastamalaan kuuluivat nyky-
kunnista Vammalan kaupun-
ki, Kiikoinen, Mouhijärvi ja
Lavia, Äetsästä Kiikka, No-
kian kaupunkiin yhdistetty
Suoniemi sekä Punkalaitu-
meen sisältyvä Liitsola, aiem-
min keskiajalla vielä suuret
osat Pomarkkua, Siikaista ja
Merikarviaa.
-Kun ongelmana myöhem-
min on lähteiden ylenpaltti-
nen runsaus, niin keskiajan
niukoistalähteistäonpyrittävä
puristamaan kaikki, mitä niis-
tä irtoaa. Sastamalan alueelta
on onneksi olemassa aivan ai-
nutlaatuinen aineisto, joka va-
laisee keskiajan loppukauden
tapahtumia ja yhteiskuntaa,
nimittäin Kallialan kirkontilit
vuosilta 1469-1524.
-Epäilemättä papisto mo-
nessa muussakin seurakun-
nassa laati muistinsa tueksi ja
tilintarkastuksen mahdollis-
tamiseksi samanlaisia tilejä,
mutta Suomessa vain Kallia-
lan tilit ovat säilyneet. Olen
omistanut Kallialan kirkonti-
leille kokonaisen luvun.
Painopisteenä
yhteiskunnan kehitys
-Painopiste, sikäli kuin sel-
laisesta voidaan paikallishis-
toriassa puhua, on kuitenkin
yhteiskunnan rakenteellisessa
kehityksessä. Tätä kehitystä
kuvaavat eri suunnista kap-
paleet, jotka koskettelevat
asutusta keskiajan päättyessä,
sääty-yhteiskunnan syntyä ja
rakennetta, suurtilojen muo-
dostumista, maataloutta ja
maanomistusoloja, torppari-
laitoksen alkuvaiheita ja sota-
laitoksen vakinaistamista.
-Kehityksen tuloksena ta-
sarakeisesta talonpoikaisyh-
teiskunnasta kehkeytyi täällä
kuten muuallakin selvästi
kerroksinen sääty-yhteiskun-
ta. Autonomian ajalla ovat sit-
ten jo näkyvissä ensimmäiset
merkit sääty-yhteiskunnan
hajoamisesta.
-Kunkin aihepiirin alkuun
olen yleensä liittänyt lyhyen
yleisluonteisen johdannon.
Näin siksi, ettei esitystä ole
tarkoitettu yksistään historian
ammattilaisille.
-Toivomukseni on, että
seudun menneisyydestä tällä
tavoin, muutamiin kehitys-
kulkuihin keskittymällä, syn-
tyisi havainnollisempi kuva
kuin tarjoamalla suuri määrä
yhteyksistään irrotettua pik-
kutietoa.
Loppuun liitetty kirjalli-
suusluettelo kattaa historiate-
oksen kakkos- ja kolmososan.
-Sen lisäksi, että luettelo
mahdollisti lähdeviitteiden
tuntuvan lyhentämisen, se
voinee jatkossa palvella jon-
kinlaisena Sastamalan histori-
an bibliogra!ana.
-Harras toiveeni on, että
me, Unto Salo ja minä, olem-
me ainakin auttavasti kyen-
neet täyttämään satavuotiset
odotukset, Piilonen sanoi.
Hannu Virtanen
Piilosen ja Salon suurtyö valmis
Sastamalan historian II osa ilmestyi
Teossarja on kahden professorin kirjoittama. Vasemmalla kirjoittajista on Juhani Piilonen, oikealla Unto Salo. Sosiaalineuvos Rauno Laitinen on johtanut puhetta historia-
toimikunnassa, jonka sihteerinä on ollut Hannu Nikkilä.
Professori, !loso!an tohtori Juhani Piilonen on kirjoit-
tanut kaksi paksua kirjaa Sastamalan historiasta.
Piilosen omistuskirjoituksen uuteen kirjaan tässä saa historiatoimikunnan jäsenistä
kotiseutuneuvos Pekka Pitkäjärvi Laviasta.
Historiatoimikunnassa on ollut jäseniä Sastamalan alueen kunnista. Heikki Knuuti-
la Kiikoisista tiedustelee tässä, vieläkö yhdistyksille ja historian harrastajille jäi tilaa
auttaa historiantutkimusta. Piilosen vastaus oli myönteinen.
Sastamalan historian kirjoitustyö on nyt kokonaisuu-
dessaan valmis. Professori, !loso!an tohtori Juhani
Piilosen kirjoittama teossarjan toinen osa käsittää ai-
kakauden 1300-luvulta vuoteen 1860. Kirja julkistettiin
Vammalan satavuotisjuhlan yhteydessä.