Page 9 - Alueviesti_22_2007

9 Keskiviikko toukokuun 30. 2007
Henri Nurminen kirjoitti uskomattomat 8 laudaturia
Tämän kevään kirjoituk-
sissa kuusi ylioppilasta
sai maksimituloksen, eli
8 laudaturia. Yksi heistä
on vammalainen Henri
Nurminen. Vammalan lu-
kiosta loistaviin tuloksiin
ylsi myös Juulia Virtanen
kuuden ällän papereilla.
- Eihän minulla varsinaisesti
tavoitteena kahdeksaa ällää
ollut, Henri hymähtää. Hän
kuitenkin jatkaa, että tiesi kir-
joitusten jälkeen sen olevan
mahdollista.
- Mutta eihän sitä nyt voi-
nut ääneen sanoa, että sieltä
saattaa laudatureja paukah-
taa!
Henri sai tietää hyvistä
tuloksistaan opinto-ohjaa-
jaltaan. Yllätykseksi opolta
tuli viesti jossa hän onnitteli
Henriä ja kehui hyviä tulok-
sia. Vasta seuraavana aamuna
Henri pääsi itse näkemään
tulokset.
- Kyllä se oli hieno tunne
nähdä ne kaikki ällät siinä pa-
perilla, Henri naureskelee.
Myös Juulia Virtanen iloit-
see omista tuloksistaan. Hän
toteaa, että siinä oli pieni juh-
lan paikka, kun sai kuuden
ällän paperit käteensä. Mo-
lempien ylioppilaiden mu-
kaan työtä piti tehdä paljon.
Se ei heidän mukaansa riitä,
että pänttää vain kirjoituksiin,
vaan pitää tietää etukäteen
perustiedot kaikesta opiske-
lemastaan ja kirjoitusten alla
tietämystä vain yksityiskoh-
taistetaan. Henrin mukaan
lukuinnostuksen täytyy alkaa
jo yläasteella.
- Siellähän ne ihan perus-
tiedot opiskellaan. Lukiossa
on sitten kovin vaikeaa, jos
yläasteella ei ole keskittynyt
tarpeeksi. Kumpin ylioppilas
kertoo hyvien tulosten avai-
men olevan keskittyminen lu-
kutilanteessa. Juulia vinkkaa
tuleville abeille, että heidän
tulisi löytää oma oppimistyy-
linsä. Juulia tiesi jo ala-asteella
oman oppimistyylinsä, eli asi-
oiden muistiin laittamisen.
- Äiti opetti minulle oman
tapansa oppia. Huomasin het-
ken päästä, että se tapa sovel-
tui minullekin täydellisesti.
Henrin mukaan kirjoitta-
mastaan aineesta pitää olla
oikeasti kiinnostunut. Hän
muistuttaa ihmisiä unohta-
maan kellon päntätessä.
- Ei kannata lukea kellon
kanssa. Kannattaa ennem-
min ottaa sellainen tyyli, että
tänään opin tämän asian ja
huomenna tuon asian. Ulkoa
ei saa opetella asioita, jotka
voisi oikeasti sisäistää. Silloin
pärjää.
Molemmat ylioppilaat ovat
yhtä mieltä siitä, että välillä on
hyvä pitää taukoa lukemises-
ta. Vaikka Henrin lukuhetket
venyivät helposti päivässä yli
kuusituntisiksi, hän silti ehti
ulkoilla, ja kehoittaakin tu-
levia abeja pitämään taukoa
nimenomaan lenkkellen. Juu-
lia taas painottaa, että on ter-
veydelle hyväksi tavata muita
ihmisiä.
Matematiikka
nautinnollista aivotyötä
Henri kertoo, että hänen lem-
piaineensa on matematiikka.
Hän perustelee lemppariaan
sillä, että on itse hyvin jär-
jestelmällinen ihminen. On
myös myönteistä, että mati-
kassa ei tarvitse muistaa asi-
oita ulkoa, vaan saa käyttää
omaa päätänsä.
- Se on sellaista aivotyös-
kenteleyä, joka on nautin-
nollista, pitkän matematiikan
kirjoittanut Henri naurahtaa.
Äidinkielen, pitkän englan-
nin, ruotsin, lyhyen saksan,
pitkän matematiikan, fysii-
kan, kemian ja historian lisäk-
si Henri olisi halunnut kir-
joittaa vielä maantiedon. Hän
harmittelee, kun aika ei siihen
riittänyt. Hänen mielestään
onkin positiivista, että viime
keväänä reaalikoe muuttui
reaaliaineeksi. Se tarkoittaa
sitä, että saa kirjoittaa useam-
man reaalin. Jokatapaukses-
sa Henri on nyt saavuttanut
sen minkä halusikin. Hänelle
nimittäin tuli viime viikolla
kutsu Tampereen Teknisluon-
nontieteelliseen kouluun.
- Noo, minä nyt ensin käyn
tuon armeijan ja menen sitten
vasta opiskelemaan diplomi-
insinööriksi.
Juulialle seitsemästä
kuusi napakymppiä
Juulian on vaikea sanoa lem-
piainettaan, mutta kertoo
kuitenkin pitäneensä paljon
kielistä. Juulia kirjoitti eng-
lannin, ruotsin, saksan, lyhy-
en matematiikan, psykologi-
an, uskonnon ja äidinkielen.
Äidinkielestä tuli ainoa E.
- Juuri tuo äidinkieli minua
pelottikin. Muutenkaan en
ollut varma mitä tuloksia sai-
sin. Onneksi tuli myönteinen
yllätys. Ainahan sitä pahinta
pelkää, vaikka tekeekin par-
haansa, Juulia kertoo.
Juulian tulevaisuus ei ole
ihan yhtä selvä, sillä mahdol-
lisuuksia on niin mahdotto-
masti: - Toisaalta kiinnostaa
psykologia. Periaatteessa olisi
kiva toimia myös luokanopet-
tajana. Haavena olisi myös
eläinlääkärin ammatti. Tiedä
sitten minkä niistä valitsisin.
Marianna Langenoja
Juulia Virtanen kertoo pitävänsä välivuoden ja pohdis-
kelevansa töiden tai työharjottelun ohella tulevaisuut-
taan. - Kyllä minä jo vuoden päästä tiedän tarkkaan,
mitä haluan, hän kuittaa.
Henri Nurminen kertoo, että hänen lempiaineensa on matematiikka. Hän perustelee
lemppariaan sillä, että on itse hyvin järjestelmällinen ihminen. On myös myönteistä,
että matikassa ei tarvitse muistaa asioita ulkoa, vaan saa käyttää omaa päätänsä.
Sairaanhoito ja
huolenpito
Erkkilä Tarja, Eura
Lintunen Kirsi, Säkylä
Mäkinen Mira, Kokemäki
Nurmi Nina, Säkylä
Tatti Minna, Huittinen
Lasten ja nuorten hoito
ja kasvatus
Laaksonen Anu, Huittinen
Samaletdin Tarja, Huittinen
Vanhustyö
Järvinen Sanna-Riitta, Kokemäki
Kankare Essi, Kokemäki
Laaksonen Anne-Mari, Eura
Lähteenmäki So!a, Säkylä
Kuntoutus
Heino Hannele, Säkylä
Yli-luoma Jenni, Huittinen
Mielenterveys- ja
päihdetyö
Kuitti Sara-Maria, Kokemäki
Valmentava ja
kuntouttava
opetus ja ohjaus
Hyörä Esa, Eura
Salonen Mari, Eura
Vuorinen Jarno, Kokemäki
Valmistuneita
Vammalalainen Antti Puta-
ja on valmistunut !loso!an
maisteriksi Turun yliopistosta
aiheenaan teoreettinen fysiik-
ka.
• • • • •
Sanni Välimäki on valmistu-
nut farmaseutiksi Helsingin
yliopistosta 22.5.
• • • • •
Johanna Pääkkönen on val-
mistunut tradenomiksi Mik-
kelin Ammattikorkeakoulusta
25.5.
• • • • •
Eija-Riina Riipinen on val-
mistunut kauppatieteiden
maisteriksi Vaasan yliopistos-
ta 25.5. 2007 pääaineenaan
markkinointi.
• • • • •
Sakari Hosike Huittisista on
valmistunut teologian maiste-
riksi Helsingin yliopistossa.
• • • • •
Marika Suoniemi on val-
mistunut 21.5.2007 !loso-
!an maisteriksi Helsingin
yliopiston matemaattis-
luonnontieteellisestä tie-
dekunnasta pääaineenaan
maantiede.
• • • • •
Ida Kursi on valmistunut yli-
oppilaaksi Helsingin Itäkes-
kuksen lukiosta.
• • • • •
Maarit Jokinen Vammalasta,
Johanna Marku Huittisista,
Sinikka Orjala Porista ja
Merja Sinikka Huhtal a Rau-
malta ovat suorittaneet jalko-
jenhoidon ammattitutkinnon
Porin ammattiopistolla.
31.5. valmistuvat lähihoitajat
Perhepäivähoitajan
ammattitutkinto
31.5.2007
Helminen Krista, Säkylä
Kranni Henna, Huittinen
14.6.2007 valmistuvat
Lasten ja nuorten erityis-
ohjaajan ammattitutkinto
Nemeschansky Ann-Monica,
Kokemäki
Ronkainen Satu, Eura
Vanhustyön
erikoisammattitutkinto
Isotalo Jaana, Vampula
Lindroos Seija, Köyliö
Saarela Maarit, Vammala
Harjavallan sosiaali- ja
terveysalan oppilaitos
Ammatillinen lisäkoulutus
Peruskoulun päättää tänä
keväänä 63 000 yhdeksäs-
luokkalaista. Lukion op-
pimäärän suorittaa Ope-
tushallituksen arvioiden
mukaan 33 000 opiskelijaa.
Ylioppilastutkinnon suorit-
tajia on 29 500. Ammatilli-
sen tutkinnon ja ylioppilas-
tutkinnon samanaikaisesti
suorittavia opiskelijoita on
1 800.
Ammatillisen perustutkin-
non suorittaneiden määrä
on kasvanut hieman edel-
lisvuosista. Tänä keväänä
ammattiin valmistuu 32
000 henkilöä.
Oppisopimuskoulutuk-
sen suosio on kasvanut.
Oppisopimuksella am-
mattitutkinnon suorittaa
noin 11 000 opiskelijaa,
mikä on tuhat enemmän
kuin viime vuonna.
Peruskoulujen, lukioi-
den ja ammatillisten oppi-
laitosten lukuvuosi päättyy
kaikkialla Suomessa 2. ke-
säkuuta.
Peruskoulun päättäviä on 63 000
!ermiSol Oy:n Ele-
mentti-tulosyksikössä
on tehty seuraavat ni-
mitykset:
Markkinointipäällikkö
Seppo Tuominen on ni-
mitetty myynti- ja mark-
kinointipäälliköksi. Hän
vastaa THERMISOL-ele-
menttien myynnistä ja
markkinoinnista Suomes-
sa.
Ilmari Korpilauri on
nimitetty aluemyyntipääl-
liköksi vastuualueenaan
Etelä-Suomi ja Sakari Vää-
nänen on nimitetty alue-
myyntipäälliköksi vastuu-
alueenaan Pohjois-Suomi.
He raportoivat Seppo Tuo-
miselle.
Jörgen Fenevall on ni-
mitetty myynti- ja mark-
kinointipäälliköksi ase-
mapaikkanaan Göteborg.
Hän vastaa THERMISOL-
elementtien myynnistä ja
markkinoinnista Ruotsissa
ja Norjassa.
Martin Eliasson on
nimitetty aluemyyntipääl-
liköksi ja hän raportoi Jör-
gen Fenevallille.
Seppo Tuominen ja Jör-
gen Fenevall raportoivat
tulosyksikön johtaja Jouko
Putkoselle.
ThermiSol
Elementti
Nimityksiä
Sakari Väänänen.
Ilmari Korpilauri.
Seppo Tuominen.
Ilmatieteen laitoksen mu-
kaan kesän ensimmäiset
helteet mitattiin maanan-
taina Kaakkois-Suomessa.
Lämpötila kohosi hellelu-
kemiin neljällä havainto-
asemalla. Lämmin ja kos-
tea ilma on ollut suotuisa
myös ukkosten muodostu-
miselle.
Lämpimin paikka maanantai-
na oli Joutsenon Konnunsuo,
jossa mitattiin 26,8 astetta.
Myös Lappeenrannan ja Utin
lentokentillä sekä Anjalankos-
kella lämpötila nousi yli 25
asteen.
Toukokuun viimeisellä vii-
kolla helteitä on Etelä- ja Kes-
ki-Suomessa keskimäärin ker-
ran kolmessa vuodessa.
Ukkosia oli maanantaina
lähinnä maan itäosassa. Suo-
messa paikannettiin yli tuhat
salamaa, joista suurin osa il-
lan aikana Pohjois-Karjalan ja
Pohjois-Savon alueella.
Suurin toukokuussa Hel-
sinki Kaisaniemessä mitattu
yhden vuorokauden sademää-
rä, 37,5 mm sattui 28.5.1930.
Nyt mitattu 34,3 mm sijoittuu
kolmannelle sijalle suuruus-
järjestyksessä. Kaisaniemen
mittausasemalla on touko-
kuussa ylitetty 30 millimetrin
sademääriä vuorokaudessa
vain neljä kertaa aiemmin vii-
meisten 160 vuoden aikana.
Pääkaupunkiseudulla ja sen
lähiympäristössä salamointi
oli melko vilkasta, noin 150
salamaa kahdessa tunnissa.
Muualla Etelä-Suomessa ei sa-
lamoinut juuri lainkaan. Vas-
taavia keskikesälle tyypillisiä
ukkoskuuroja rankkasateineen
sattuu toukokuussa hyvin har-
voin. Viimeksi samankaltaisia
ukkosia ja sadekuuroja oli tou-
kokuussa vuonna 1995.
Viime päivinä
kesän ensimmäiset
helteet ja ukkoskuurot
Suomi ei säästy sinileväl-
tä tänäkään kesänä. Levää
tuskin tulee yhtä paljon
kuin pahempina kesinä,
mutta kuitenkin selvästi
viimevuotista enemmän.
Leväkesää luonnehditaan-
kin normaaliksi.
Suomen ympäristökeskuksen
ja Merentutkimuslaitoksen
maanantaina julkaiseman en-
nusteen mukaan sinilevätilan-
ne on vaikein Suomenlahdella
ja Saaristomerellä.
Näille merialueille muodos-
tunee levälauttoja heinäkuus-
sa. Selkämerellä ja Perämerellä
pintalauttojenmuodostumisen
riski on vähäinen. Suomenlah-
den heikko tilanne johtuu siitä,
että itäisellä Suomenlahdella
on levää ruokkivaa fosforia sel-
västi enemmän kuin kahtena
viime vuonna. Syken johtavan
tutkijan Heikki Pitkäsen mu-
kaan fosforipitoisuuden kasvu
johtuu Suomenlahden vettä
myllertäneistä talvimyrskyistä.
Myrskyt sekoittivat lahden ve-
den, mikä helpotti syvänteiden
happitilannetta. Samalla poh-
jasta vapautuneet ravinteet,
kuten fosfori, nousivat pinta-
veteen levien ravinnoksi.
Vaikka myrskyt antoivatkin
syvänteille tekohengitystä, län-
tisen Suomenlahden happiti-
lanne on heikentynyt nopeasti.
Sen sijaan lahden itäpäässä
syvänteissä on vielä happea.
Pitkäsen mukaan syvänteiden
happitilanne ratkaisee pitkälti
myös sinilevän määrän. Jos
myös Itä-Suomenlahden sy-
vänteet hiutuvat hapettomiksi,
erittäin paha sinileväkesä on
todennäköinen lähivuosina.
Leväkesästä tulee
viimevuotista pahempi
Perjantaina vietetään seitse-
männen kerran maailman
maitopäivää. Päivä on YK:
n elintarvike- ja maatalous-
järjestö FAO:n alullepanema
juhla, jota vietetään eri puolil-
la maailmaa.
Suomessa maito kuuluu
jokapäiväiseen ruokapöytään,
mutta monissa muissa maissa
maito ei ole itsestäänselvyys
muun muassa kuljetus- ja säi-
lytysolosuhteiden takia.
Maitoa kuitenkin arvos-
tetaan ympäri maailmaa ra-
vintoaineiden lähteenä. Siksi
maidon merkitys ravitsemuk-
selle ansaitsee kansainvälisen
merkkipäivän, Maito ja Ter-
veys ry muistuttaa.
Perjantaina vietetään
maailman maitopäivää