Page 13 - Alueviesti_23_2007

13 Keskiviikko kesäkuun 6. 2007
Jos Karkussa sijannut Wii-
karin vaneritehdas jätetään
laskuista pois, ensimmäinen
lamppu nykyisen Vammalan
alueella syttyi Kaukolan Juve-
lassa vuoden 1906 lopulla.
Alueen ensimmäiset säh-
kölamput olivat syttyneet kui-
tenkin jo yli kymmenen vuotta
aiemmin Wiikarin Oy:n vane-
ritehtaassa Karkun Kiuralassa,
jonne valot oli saatu todennä-
köisesti syksyllä 1894.
Sastamalan historian kir-
joittaneen professori Juhani
Piilosen mukaan myöhempi
muistitieto ja yhtiön konkurs-
sipesään sisältyneet sähkö-
lamput osoittavat, että tehtaal-
la oli ennen sen lopettamista
ollut sähkövalaistus. Sähkö oli
tuotettu höyrykoneen käyttä-
mällä dynamolla.
-Palovaarallisessa puun-
jalostusalan tehtaassa, jossa
työskenneltiin kahdessa vuo-
rossa, tämä valaistusratkaisu
oli ilman muuta ollut edulli-
sin, Piilonen kirjoittaa.
Sähköstä kokous 1900
Piilosen mukaan on hämärän
peitossa, kuka Tyrväässä ensiksi
tuli ajatelleeksi paikallisten kos-
kien valjastamista sähköntuo-
tantoon. Kirkkoherra Johannes
Bäck on yksi mahdollinen hen-
kilö. Ainakin Tyrvään pappilas-
sa pidettiin marraskuun lopulla
1900 kokous, jossa päätettiin
kutsua Tampereelta insinööri
tutkimaan seudun koskien so-
veltuvuus sähköntuotantoon.
Insinööri kävikin vielä sa-
maisen marraskuun aikana
mittaamassa Vammaskosken,
Kaukolankosken ja Harto-
lankosken putouskorkeudet.
Häneltä tilattiin myös kustan-
nusarvio.
-Joko hinta hinta kohosi
liian korkeaksi tai sitten han-
ke oli ratkaisevasti kirkkoher-
ra Bäckin varassa, sillä hänen
kuoltuaan tammikuussa 1901
koko asia hautautui viideksi
vuodeksi, Piilonen päättelee.
Näinä vuosina myös säh-
köntuotannon lainsäädäntö
kehittyi. Senaatin esityksessä
sähkön tuottaminen tehtiin
riippuvaksi läänin kuveer-
nöörin luvasta. Tarvittaessa
viimeisen sanan sanoi kenraa-
likuvernööri. Valtiopäivät kä-
sitteli esityksen keväällä 1900.
Laki ja asetus tulivat keisarin
vahvistamina voimaan ke-
väällä 1901.
Insinööri Horstman
tutkimaan koskia
Kului siis viisi vuotta, ja vesi
virtasi edelleen vapaana Koke-
mäenjoen koskissa. Insinööri
Horstman saksalaisesta säh-
köyhtiöstä saapui eversti Al-
bin Savoniuksen opastamana
tutkimaan koskien soveltu-
vuutta sähköntuotantoon jou-
lukuun puolivälissä 1905.
Horstmanninmukaan Vam-
maskoski riitti antamaan valoa
tulevalle Vammalan kauppa-
lalle lähiympäristöineen, mut-
ta kaksi muuta koskea olivat
kuitenkin selvästi parempia.
Etenkin Hartolankoskesta voi-
tiin pelkän valaistuksen lisäksi
saada voimaa puimakoneisiin,
myllyihin ja meijereihin. Horst-
mann tarjosi Kaukolankosken
myllystä koskiosuuksineen heti
10 000 markkaa.
Entinen kruununvouti
Edvin Savonius järjesti hel-
mikuussa 1906 Tyrvään yh-
teiskoululla kokouksen, jossa
kaksikin henkilöä tarjoutui
rakennuttamaan sähköjohdon
Kaukolasta Vinkkilän ja Nuu-
palan kautta Vammalaan sekä
edelleen Roismalaan. Piilosen
mukaan tältä alueelta laskettiin
saatavan ne 350 sähköntilaa-
jaa, jotka olivat tarpeen, jotta
yrityksestä tulisi kannattava.
Esille nousi myös ajatus
sähköntuotannon ja -jakelun
toteuttamisesta osuuskunta-
periaatteella. Sähkölaitoksen
suunnittelu ja rakentaminen
jäivät kuitenkin ulkopuolisten
liikemiesten tehtäväksi.
Voima-asema ja
sähkölinja jouluksi 1907
Koskiosuudet liittyivät maan-
omistukseen, mutta niitä voi-
tiin ostaa, myydä ja vuokrata.
Lahtelainen liikemies Pertti
Routio hankki Kaukolankos-
ken rannalla sijainneen Juve-
lan myllyn sekä siihen liitty-
neet koskiosuudet. Tekniseksi
asiantuntijaksi ja liikekump-
paniksi tuli Saksassa tutkin-
tonsa suorittanut insinööri
Ilmari Mellin Helsingistä.
Mellininvanhallemyllynpai-
kalle suunnittelema voima-ase-
ma sekä sähkölinja Vinkkilän ja
Nuupalan kautta Vammalaan
olivat rakenteilla syksyllä 1906.
Valmista alkoi olla joulun alla
1907, jolloin Vammalassa olivat
johdot ja lamput asennettuina
jo monessa taloudessa.
Menestyvä liikemies, kaup-
pias Frans Lehtonen oli varan-
nut johdot 26 lampulle. Vasta-
perustettu kauppala sai tällöin
myös ensimmäisen katuva-
laistuksensa. Sen muodostivat
viisi tai kuusi pienitehoista
lamppua, jotka oli ripustettu
harvakseltaan pääkadun ylle
Vammaskosken sillan ja Se-
pänahteen välille.
Lamput eivät tietenkään
palaneet tasaisesti. Vesirat-
taan pyörittämä generaattori
kehitti sähköä arviolta 40-50
hevosvoiman verran. Virran
voimakkuus vaihteli sen mu-
kaan, kuinka paljon Kauko-
lankoskessa oli vettä.
Kaupungeissa sähköntuo-
tantoa oli harjoitettu jo neljän-
nesvuosisata, mutta maaseu-
dulla Roution ja Mellinin laitos
oli ensimmäinen. Tyrvään seu-
tu kulki edellä maaseudun
sähköistyksessä. Perässä seura-
sivat Lapua 1910 sekä Kurikka
ja Salon ympäristö 1912.
Sähköä myös
Karkkuun ja Huittisiin
Routio ja Mellin myivät Tyr-
vään Sähkötehtaan keväällä
1908 osakeyhtiölle, johon hei-
dän itsenä lisäksi tuli kolme
lahtelaista liikemiestä, Artturi
Routio, Pekka Kuivalainen ja
Akseli Vaskiperä. Ostajana oli
myös helsinkiläinen maisteri
Riku Stigell, joka oli Melli-
nin opiskelukaveri, kemisti ja
tuleva kauppakorkeakoulun
professori.
Muutoksia omistuksessa
oli pian luvassa. Kuivalainen
kokosi Tyrvään Sähkölaitos
Oy:n osakkeita, jotka hän myi
edelleen huonekaluliikkeitä
Lahdessa ja Viipurissa omis-
tavalle Akseli Vaskiperälle.
Routio ja Mellin menettivät
loputkin osakkeistaan, kun
heidän toinen yrityksensä
ajautui konkurssiin.
Sähkön kysyntä lisääntyi
voimakkaasti. Uuden ja isom-
man voima-aseman rakenta-
minen tuli ajankohtaiseksi.
Liikemiehet olivatkin hank-
kineet syksyllä 1907 alempaa
Hartolankoskesta toisen myl-
lyn koskiosuuksineen.
Koskivoiman arvo oli nous-
sut muutamassa vuodessamo-
nikertaiseksi. Myös Kaukolan
isännät alkoivat suunnitella
myllyjensä paikalle voimalai-
tosta. He tilasivat Helsingistä
Osuusliike Hankkijan sähkö-
osastolta piirustukset, mutta
hanke ei koskaan edennyt ra-
kennusvaiheeseen.
Routio, Mellin ja Kuivalai-
nen joutuivat taloudellisiin
vaikeuksiin, ja Akseli Vaski-
perä tarvitsi uusia vakava-
raisia liikekumppaneita. Saa-
tuaan mukaan turkulaisen
Konekauppa Aatran sekä
Kansallis-Osake-Pankin hän
ryhtyi rakennuttamaan uutta
voimalaa. Se valmistui vanhan
myllyn paikalle keväällä 1913.
Uuden voima-aseman valmis-
tuminen mahdollisti Karkun
ja Huittisten sähköistämisen
aloittamisen. Karkussa Hei-
noon ja Aluskoulun kansa-
kouluissa voitti lukea ja laskea
sähkövalossa jo lukuvuonnaa
1913-14.
Laitokseen asennettiin
aluksi yksi 200 hevosvoiman
turbiini sekä 160 kilovoltti-
ampeerin generaattori, mutta
näiden teho osoittauti kohta
riittämättömäksi. Jo seuraa-
vana vuonna ensimmäisen
rinnalle oli hankittava toinen
250 hevosvoiman turbiini
sekä 200 kilovolttiampeerin
generaattori.
Myllyn yläpuolelle raken-
nettua syöttöuomaa jatkamalla
generaattoreista saatiin sähköä
niin, että sen laskettiin riittä-
vän Tyrvään, Kiikan, Karkun
ja Huittisten tarpeisiin.
Piilosen mukaan suunni-
telmat oli laadittu nopeasti
kasvavan sähkönkäytön va-
raan, mutta ensimmäisen
maailmansodan vuosina ku-
lutus pikemminkin pieneni.
Tyrvään Sähkölaitos ajautui
vaikeuksiin. Konekauppa Aat-
ra oli lopulta valmis myymään
osuutensa.
Seudun omat liike- ja virka-
miehet yhdistivät voimansa ja
lunastivat tarjolla olleet osak-
keet joulukuussa 1916. Toimi-
tusjohtaja Vaskiperä luopui
sairauden takia osuudestaan,
ja yrityksen koko omistus tuli
paikallisiin käsiin. Suurim-
miksi osakkeenomistajiksi tu-
livat pankinjohtaja Taave Jun-
nila, liikemiehet Frans Sipi ja
Herman Salli sekä apteekkari
O.A. Bäckman.
Hannu Virtanen
Keskeisinä lähteinä ovat olleet
Juhani Piilosen teos Sasta-
malan historia 3 sekä Jukka
Koiviston historiikki Porin
Voimasta. Kuvat ovat Tyrvään
seudun museon kokoelmista.
Vammala sai sähkövalot 100 vuotta sitten
Vastaperustettu Vammalan kauppala sai sähkövalot
kuin syntymälahjakseen sata vuotta sitten, joulun alla
1907. Myös ensimmäiset katuvalot alkoivat valaista
osaa kauppalasta Vammaskosken sillalta Sepänahteel-
le joulukuun alkupäivistä lähtien. Sähkövalot syttyivät
pian myös Roismalassa ja Kiikassa.
Sähkömiehiä Vammalassa kirkonpuoleisessa sillanpielessä olleen muuntajan luona
1920-luvun puolivälissä.
Turbiinihuone.
FAKTAA
!omas Alva Edison
kehitteli hehkulampun
Yhdysvalloissa 1879.
Sähkövalaistus otettiin
ensiksi käyttöön teh-
taissa.
Tampereen ja samalla
Suomen ensimmäinen
sähkövalaistus asen-
nettiin Finlaysonin
puuvillatehtaalle maa-
liskuussa 1882.
Tyrvään ensimmäinen
sähkölamppu syttyi
Kaukolan Juvelassa
loppuvuonna 1906.
Vammalan kauppala
sai sähköt ja ensim-
mäiset katuvalonsa
joulun alla 1907.
"
"
"
"
"
Hullujussi oli näyttävä työkone voimalaitostyömaalla.
Porari Vainiomäki Hartolankosken perkaustyömaalla.
Voimalaitos koneineen ja mittareineen on edustanut uutta aikakautta keskellä maaseutua. Tyrvään sähkölaitos oli aikoinaan vaatimaton ulkomitoiltaan.