Page 7 - Alueviesti_23

7

Keskiviikko kesäkuun 6. 2007

www.alueviesti

.!

Mommolan Motelli sijaitsee

valtatie 12:n ja 2:n sekä kan-

tatie 41:n risteyksessä parisen

kilometriä Huittisten keskus-

tasta. Yritys työllistää Grön-

lundin ja hänen perheensä

lisäksi noin seitsemän työn-

tekijää.

Kotipizza Oyj on suomalai-

nen, vuonna 1987 perustettu

pizzaketju, jolla on tällä het-

kellä 230 myymälää yli 130

paikkakunnalla

Suomessa.

Kotipizza-ketjun myymälöi-

den myynti vuonna 2006 oli

56,9 miljoonaa euroa. Yli 95

prosenttia Suomen Kotipizza-

myymälöistäon franchisingpe-

riaatteella toimivia itsenäisten

franchisingyrittäjien johtamia

myymälöitä.Franchisingyrittä-

jyydessä yrittäjä saa käyttöönsä

testatun ja kannattavan liike-

idean sekä valmiin tuotteen

ja tuotemerkin, tietotaidon ja

muut yhteistyön edut.

Mommolan Motelliin Kotipizza

Huittisiin avattiin Kotipizza-myymälä kesäkuun en-

simmäisenä päivänä. Mommolan Motellin yhteydessä

olevan myymälän franchisingyrittäjänä toimii Hannu

Grönlund. Mommolan Motellin yrittäjänä hän on ollut

vuodesta 2000. Mommolan Motellin Kotipizza on paik-

kakunnan ainoa.

Ukkoskuurot kasvattivat

toukokuun sademääriä

Ilmatieteen laitoksen mu-

kaan toukokuun sade-

määrät olivat lähes koko

maassa tavanomaista suu-

remmat. Ne olivat paikoin

yli kaksi kertaa pitkän ajan

keskiarvoja suurempia.

Suurimmat sademäärät ker-

tyivät kuukauden viimeisellä

viikolla maan etelä- ja keski-

osassa paikoin hyvin rajuiksi

yltyneiden ukkoskuurojen yh-

teydessä. Myös ilman suhteel-

linen kosteus oli maan etelä-

ja keskiosassa useina päivinä

poikkeuksellisen suuri, kun

se pysyi vuorokauden ympäri

90 % yläpuolella. Toukokuus-

sa tyypillinen iltapäivän suh-

teellinen kosteus on alle 50

%:n. Toukokuussa salamoita

esiintyi noin 10 000 kappalet-

ta, mikä oli hieman keskimää-

räistä suurempi lukumäärä.

Ukkoskuurot olivat sup-

peilla alueilla hyvin rankkoja,

ja paikoin lyhyessä ajassa satoi

jopa yli 40 millimetriä. Kaa-

tosade aiheutti paikallisesti

vahinkoja mm. maastoon

maa-aineksen huuhtoutuessa

pois ja kertyessä ympäristöön.

Vastaava säätila on tyypilli-

sempi keskikesällä.

Kuukauden

sademäärät

vaihtelivat koko maassa 20

ja 120 millimetrin välillä. Yli

100 mm sadekertymät olivat

paikoin ennätyksellisen suu-

ria ja niitä mitattiin pääasiassa

Itä-Suomessa ja Etelä-Pohjan-

maalla. Suurin kuukauden sa-

demäärä, 120 mm, kertyi Sot-

kamon Saviahossa. Kuitenkin

toukokuun

kuukausisade-

määrän ennätys koko maassa

on Viitasaaren Huopanassa

vuonna 2003 mitattu 137 mil-

limetriä.

Terminen kesä katsotaan

alkaneeksi, kun vuorokauden

keskilämpötila nousee pysy-

västi yli 10 asteen. Näin tapah-

tui maan etelä- ja keskiosassa

sekä Oulun läänissä 14.–20.5.

ja Etelä- ja Keski-Lapissa 27.–

28.5. Etelässä terminen kesä

alkoi muutaman päivän ja

pohjoisessa paikoin jopa lähes

kaksi viikkoa tavanomaista ai-

kaisemmin.

Kesän ensimmäiset helle-

päivät sattuivat toukokuun

loppupuolelle. Kesän toistai-

seksi korkein lämpötila, 28,2

astetta, mitattiin Helsinki-

Vantaan lentoasemalla 29.

toukokuuta.

Toukokuun

viimeisellä

viikolla helteitä on Etelä- ja

Keski-Suomessa keskimäärin

kerran kolmessa vuodessa.

Kevätkuukaudet,

maalis-

toukokuu, olivat suurimmassa

osassa maassa viiden lämpi-

mimmän joukossa 1900-luvul-

ta lähtien. Tämä johtui pääosin

maaliskuun ennätyksellisestä

lämmöstä, mutta myös muut

kevätkuukaudet olivat keski-

määräistä lämpimämpiä. Tou-

kokuun keskilämpötilat olivat

maan etelä- ja keskiosassa

8…11 astetta, Oulun läänissä

6…8 astetta ja Lapissa 2…6

astetta ja ne olivat hieman ver-

tailukauden 1971–2000 keski-

arvoja korkeammat.

Viljatiloilla pahoja

sähköpaloriskejä

Turvatekniikan keskus (TUKES) on selvittänyt viljati-

lojen tuotantorakennusten sähkö- ja paloturvallisuutta.

Tiloilta löytyi paljon turvallisuuspuutteita niin sähkö-

asennusten suunnittelusta, toteutuksesta kuin doku-

mentoinnistakin. Myös kunnossapidon suunnitelmal-

lisuus on huolestuttavan heikkoa. Sähköturvallisuuden

puutteista koituu ilmiselviä sähköiskuvaaroja ja tulipa-

loriskejä.

Tutkimus toteutettiin teke-

mällä sähkötarkastus 26:lla

satakuntalaiselle viljatilalle. Se

oli jatkoa vuosi sitten eläinti-

loilla tehdylle tutkimukselle.

Tutkimuksella haluttiin sel-

vittää millaisia sähköturvalli-

suusriskejä piilee viljatiloilla

ja miten niiden erityisolosuh-

teet vaikuttavat sähköturvalli-

suuteen.

Tarkastuskäynneillä ilme-

ni, että viljatilojen puutteet

sähköturvallisuudessa olivat

hyvin samankaltaisia kuin

aiemmassa eläintilojen säh-

köturvallisuustutkimuksessa.

Tiloilla ei ollut eläintilojen ta-

paan mitään tietoa tilan säh-

kötöiden tekijöiden pätevyy-

destä tai urakointioikeuksista.

Isäntäväellä ei ollut myöskään

tiedossa miten tehdyt asen-

nukset todetaan turvallisiksi.

Pääsääntöisesti viljelijät silti

luottivat saamansa työn laa-

tuun ja pitivät sitä turvallisena

dokumenttipuutteista huoli-

matta.

Käyttöönottotarkastus

puuttuu usein

Sähköurakoitsijan käyttöön-

ottotarkastus puuttui miltei

kaikilta tiloilta. Sähkölaitteis-

toa ei lain mukaan saa ottaa

käyttöön ilman käyttöönot-

totarkastusta. Tarkastuksessa

todetaan, että laitteisto täyttää

vaadittavan turvallisuustason,

ja että se voidaan ottaa käyt-

töön ilman hengen, terveyden

tai omaisuuden vaaraa.

Tutkittujen tilojen säh-

kölaitteistot olivat osittain

erittäin huonossa kunnossa.

Sähköpääkeskuksista löytyi

paljon löysiä liitoksia sekä ir-

tonaisia johtimen päitä, jotka

voivat aiheuttaa valokaarioi-

kosulun ja siten palon. Osas-

ta keskuksia puuttui myös

sulakekansia tai kannet olivat

rikkoontuneita, jolloin jännit-

teiset osat ovat kosketeltavissa

aiheuttaen sähköiskuvaaran.

Yhdestäkään keskuksesta ei

löytynyt ajantasaisia keskus-

piirroksia eikä kaavioita.

Pöly kiusaa

Tiloilla käytettävät moottorit

ja suurin osa keskuksista oli

yleisesti pölyn peitossa. Tuk-

keutuneet ilmanottoaukot es-

tivät moottorien jäähtymisen,

jolloin moottori kuumenee

liikaa ja voi aiheuttaa palon.

Tiloilta löytyi kiinnittämät-

tömiä jako- ja pistorasioita,

paljaita johtimia sekä mekaa-

nisesti vaurioituneita ja pölyn

peitossa olevia pistorasioita,

jotka aiheuttavat sekä henkilö-

turvallisuus- että palovaaran.

Tuotantotilojen valaistukseen

käytettiin hehku- ja loisteva-

laisimia, joiden kotelointiluo-

kitus ei yleensä vastannut ti-

laluokitusta. Joillain tiloilla oli

kuivaamoon asennettu väärän

kotelointiluokan mukaisia va-

laisimia, jotka olivat osittain

pölyn täyttämiä.

Keskuksissa oli yleisesti

puutteita kaapelointien suo-

jaamisessa. Kaapelin vaipan

ja vaihejohtimien eristeen rik-

koutuminen voi aiheuttaa voi-

makkaan valokaarioikosulun.

Suunnitelmallisuutta

maatilojen

sähkölaitteistojen

kunnossapitoon

Viljatilojen haltijoille tulisi

antaa toimintamalleja säh-

köisten paloriskien hallintaan

ja motivoida heitä toimimaan

palojen välttämiseksi. Tutkijat

esittävät, että kaikki maata-

louden tuotantotilat olisi hyvä

saada säännöllisen sähkölait-

teistojen määräaikaistarkas-

tuksen piiriin sulakekoosta

riippumatta.

Myös maatiloilla tehtävät säh-

kötyöt tulisi saada pakollisen

varmennustarkastuksen pii-

riin.

Maatilojen sähkölaitteisto-

jen kunnossapitoon tarvitaan

suunnitelmallisuutta. Tuotan-

totilojen tekniikka ja laitteis-

tot edellyttävät säännöllistä

kunnonvalvontaa.

Yleisen

siisteyden ansiosta paloriskit

pienenevät ja työturvallisuus-

kin paranee.

Sähkölaitteistojen

aihe-

uttamat maatilojen tulipalot

aiheuttavat mittavia omai-

suusvahinkoja. Finanssialan

Keskusliiton tilastojen mu-

kaan lähes 70% maatalouden

palovahingoista syttyy säh-

köasennuksista tai -laitteis-

ta korvausmenon noustessa

kymmeniin miljooniin euroi-

hin vuosittain.

Tutkimuksen kenttätyön

teki sähköpaloasioihin eri-

koistunut valtuutettu sähkö-

tarkastaja Pertti Granqvist ja

tutkimus toteutettiin osana

TUKESin sähkö- ja palotur-

vallisuuden

tutkimusohjel-

maa.

Page 7 - Alueviesti_23_2007