Page 14 - Alueviesti_23_2007

14 Keskiviikko kesäkuun 6. 2007
Uudet lastenhoitajat
valmiina palveluun
Iloinen puheensorina
kuuluu Säästöpankin ker-
hohuoneelta Kiikoisissa.
Kuusi tyttöä odottelee
kurssin alkamista. He ovat
viime syksystä lähtien
osallistuneet Mannerhei-
min Lastensuojeluliiton
lastenhoitokurssille.
Kurssilla on annettu opetus-
ta 1,5 ov (60h). Kurssikertoja
on ollut 7, pääosin viikonlop-
puisin. Kurssiin kuului myös
harjoittelu perheessä, jonka
jokainen kurssilainen sopi it-
senäisesti.
Kurssin kouluttajina toimi-
vat MLL:n Satakunnan piirin
lastenhoitotoiminnan koordi-
naattori Tuija Mäntylä, Kii-
koisten osaston johtokunnan
jäsenet Päivi Lindfors, Terhik-
ki Supponen ja Elise Kaasa-
lainen sekä terveydenhoitaja
Leena Ojala.
Kurssilla on opittu erilai-
sia lauluja, loruja ja leikkejä
ja tekemään ruokaa. Kurssil-
la pohdittiin kasvatuksen eri
merkityksiä, huomasimme
myös sen, että asioista voi olla
eri mieltä.
Pohdimme myös lasten
hyvinvointia, hoitoa ja päi-
värytmiä, eri-ikäisten lasten
kehitysvaiheita, vuorovaiku-
tustaitoja, perheiden kohtaa-
mista, itsetuntemusta ja lapsen
ravitsemusta. Kurssilla käytiin
läpi myös lasten tavallisimpia
sairauksia ja niiden hoitoa ja
tapaturmien ennaltaehkäisyä.
Viimeinen kurssikerta on
edessä. Kurssivastaava Päivi
Lindfors jakaa meille täytettä-
väksi hoitajan lupaus -pape-
rin ja muitakin papereita.
Saamme todistukset ja
olemme iloisia uusia lasten-
hoitajia.
Meitä voi tilata lastenhoi-
tajiksi Päivi Lindforsin kautta
puh. 040-5765439 tai soitta-
malla suoraan meille. Hoita-
jan palkkio on 6,20#/tunti.
Hoidon vähimmäispituus on
kaksi tuntia.
Laura Supponen
Uudet iloiset lastenhoitajat Laura Supponen, Peninna Laurén, Venla Kokko, Anna
Koskinen ja Eerica Isonokari.
Auto- ja traktorimuseol-
la Vammalassa oli viime
lauantaina vanhojen Vol-
vojen kokoontuminen,
joka liittyi Nokialla vii-
konvaihteessa pidettyyn
tapaamiseen. Autoja riitti
Vammalaankin muutama
kymmenen.
Museon omistaja Seppo Ko-
tajärvi kertoo, että vieraita oli
eri puolilta maata. - Kysees-
sä oli Suomen Volvo-kerhon
vuotuinen tapahtuma.
Museolla on nyt kahdes-
toista kesä menossa. - Sana
paikasta on kulkenut hyvin, ja
väkeä käy kautta maan ja ul-
komailtakin tasaisesti pitkin
kesää. Talvisin museo on auki
ainoastaan sopimuksesta.
Museon traktorikanta on
erittäin laaja ja monipuolinen.
- Monien mielestä jopa Suo-
men paras lajissaan, kiittelevät
kävijät Kotajärveä. Traktoreita
on peräti 72 ja niistä vanhin
on amerikkalainen Fordson
vuodelta 1923. Siitä lähtien
ovat edustettuina lähes kaik-
ki merkit, joita Suomeen on
tuotu tai täällä valmistettu.
Harvinaisiin kotimaisiin kuu-
luu 1950-luvun alussa Tampe-
reella valmistetty Takra, joita
valmistettiin 880 kappaletta.
Yhtenä osakkaanayrityksessä
oli ainakin tamperelainen lii-
kennöitsijä Väinö Paunu. Mui-
ta harvinaisuuksia museossa
on hollantilainen Pink Horst
vuodelta 1957. Se lienee ai-
noa kappale Suomessa. Muita
harvinaisuuksia on englanti-
lainen President, ranskalainen
Bauche, joka sekin on ainoa
Suomessa. Harvinaisia ovat
myös Ritcher ja Holder, saksa-
laisia molemmat.
Kannattaa mainita, että
museossa on myös uudempia
traktoreita. Jokainen vuosi-
kymmen 90-luvulle asti on
edustettuna. Uusin traktori
on vuodelta 1991, Ukrainassa
Harkovin tehtailla tehtu Vladi-
mirets, jolla on ajettu vain 34
tuntia.
Museon autot ovat ihan ta-
vallisia ns. jokamiehen autoja
40-luvulta 70-luvulle, sellaisia
joilla suuri yleisö ajoi, kertoo
Kotajärvi. - Monet haluavat
nähdä juuri sellaisia autoja
joilla ovat itse ajaneet. - Minä-
kin vein Karkun rovasti K.E.
Rinnettä vanhalla lehmi-Sko-
dalla kun olin kanttori-urkuri-
na Karkussa 1964.
Kotajärvi aloitti itse keräi-
lyn vuonna 1980. Ensimmäi-
nen oli harmaa Ferguson,
bensavehje. Traktoreita on
kertynyt tähän mennssä noin
200 kappaletta, joista Kotajärvi
lahjoitti 55 traktoria Suomen
maatalousmuseoon Sarkaan
Loimaalle viime syksynä. Lah-
joitus on kaikkien aikojen Suo-
men suurin alan yksityinen
lahjoitus. - Varastoissani on
vielä niin monta traktoria, että
kyllä niistä yksi museo vielä
syntyisi, kertoo Kotajärvi.
Syyksi keräilyyn hän ker-
too, että on halunnut tallen-
taa menneisyyttä. - Museolla
on myös merkitystä ihmisen
mielenrauhaan. - Nykyajan
kiireinen rytmi on mitä on.
Museossa käynti rauhoittaa
nykyajan kiireistä ihmistä.
Monet katsovat vanhoja ajok-
keja kyynel silmissä tai sitten
hymy huulilla. Muistelu ja rau-
hoittuminen on tärkeää, tuu-
mii museonomistaja.
Auto- ja traktorimuseo on
avoinna kesäaikaan päivittäin
alkaen klo 11. Se sijaitsee aivan
Punkalaitumen tien varressa
Vinkin teollisuusalueella.
Volvot kokoontuivat
Auto- ja traktorimuseo
Volvot tyyppiä PV444 50-luvun alusta. Seppo Kotajärven hallissa on täyttä mutta mielenkiintoista.
Legendaarinen Pyhimys-Volvo lauantain tapaamisessa.