Page 10 - Alueviesti_24_2007

10 Keskiviikko kesäkuun 13. 2007
Jäätkö sinä opinkoukkuun?
Kesäkuun alussa juhlistettiin monen opiskelijan työn
päätöstä. Yhä useammalle päätösjuhla on risteysasema
elinikäisten opinpolkujen verkossa. Vammalan seudun
aikuiskoulutuksessa opinpolkujansa olivat kuluneen
kevään aikana kulkeneet mm. Nostetta tietotekniikka-
taitoihin -kurssin 9 aikuisopiskelijaa. Kurssin aikana oli
mahdollisuus suorittaa tietokoneen käyttäjän A-kort-
ti, kansalaisen @-kortti tai uusi kansainvälinen ECDL
kortti tai niiden osia.
Pieni ryhmäkoko oli kaikkien
osallistujien mielestä tärkeää.
Opetusta pystyttiin hyvin
henkilökohtaistamaan ja ilma-
piiristä muotoutui turvallinen
ja rento. Yhdessä oppiminen
oli luonteikasta.
- Juju on siinä, että ryh-
mäläiset ovat osanneet kysyä
ja tyhmiä kysymyksiä ei ole
olemassakaan, kouluttaja Sari
Yliviikari paljastaa.
- Niin, ja Sarilta on aina
voinut kysyä, Sisko Terttu
Saarinen korosti.
- Kaikki menivät kokeesta
heittäen läpi, huikkasee Sari
-ope iloisen ja helpottuneen
puheenpulputuksen väliin.
Aikuisopiskelijalla työn ja
koulutuksen yhteensovitta-
minen täytyy olla mutkatonta
ja koulutuskustannukset koh-
tuullisia.
Kaikki kurssilaiset olivat
tyytyväisiä koulutuksen aika-
tauluun. Opiskelu ei vaatinut
työmaalla erityisjärjestelyjä.
Aikuiskoulutuksesta
suora hyöty niin itselle
kuin työhönkin
Vammalan kirjastossa työs-
kentelevä Sisko Terttu kertoo
osaavansa nyt paremmin aut-
taa asiakkaita ja innostui jopa
hankkimaan kotiin kannetta-
van.
Vexve Oy:ssä työskentele-
vän Anitan Leivon mielestä
kurssi on ollut mukavaa vasta-
painoa arjelle ja samalla hyö-
dyllistä.
Uudet opit tulevat vähitel-
len osaksi omaa arkipäivää ja
koulutuksen annista ammen-
netaan vielä pitkään sekä työ-
hön, että yksityiselämään.
Mitäs nyt tiistaisin
tehdään, osaako sitä olla
tulematta?
Kouluttaja listasi välittömästi
uusia koulutushaasteita, joita
tuleva syksy tuo tullessaan.
Kansalaisen @- korttia ja tie-
tokoneen käyttäjän A-korttia
pääsee suorittamaan aamu-
päivä- ja iltaryhmissä.
Uuden suositun kansainvä-
lisen ECDL kortin tai sen osia
voi opiskella joko itsenäisesti
tai ryhmissä, kokeet pidetään
Vammalan seudun Aikuis-
koulutuksessa.
- Jaaa. ..toisaalta kyllä hou-
kuttelisi, Anita Leivo tuumii.
Anita Leivo suoritti kurssin
aikana ECDL -perustutkin-
non ja jatkotutkinnot kiin-
nostavat.
Ohittamattomat
koulutusmahdollisuudet
esillä juhannusviikolla
– Torikeskuksessa
ongitaan
Teemalla ”Pysy pinnalla, han-
ki tutkinto” Vammalan seu-
dun aikuiskoulutus kannustaa
ja ohjaa seutukunnan asuk-
kaita elinikäisten opinpolku-
jen teille.
TUTKA hankkeen puitteis-
sa järjestetään toiminnallinen
tapahtuma Torikeskuksessa
ke 20.6.2007 klo 9 -15.
Tapahtumassa saa tietoa
aikuiskoulutuksen monista
mahdollisuuksista.
Anna-Stiina Boström
koulutussuunnittelija,
kouluttaja
Vammalan seudun
aikuiskoulutus
Kuvassa vasemmalta kouluttaja Sari Yliviikari, Anita Leivo, Sisko-Terttu Saarinen, Mailis Vilkkula ja Tarja Viha-
kas.
OP-sijoittajabarometri:
Puolet suomalaisista poistaisi
perintöverotuksen kokonaan
Puolet suomalaisista poistaisi perintöverotuksen koko-
naan ja yli 30 % haluaa sen alentamista. Kotitalouksilla
jää kulutuksen jälkeen rahaa säästöön suunnilleen yhtä
paljon kuin ennenkin, paitsi pääkaupunkiseudulla, jos-
sa säästöön jää aiempaa vähemmän. Suomalaisten usko
sekä oman että maan talouden kehitykseen on vahva.
Mm. nämä tiedot käyvät ilmi
nyt yhdeksännen kerran jul-
kaistavasta OP-sijoittajabaro-
metristä. Taloustutkimus Oy
haastatteli tutkimusta varten
huhti-toukokuussa yhteensä
2 002 iältään 15–74-vuotiasta
suomalaista, jotka kotitalouk-
sissaan vastaavat talous- ja $-
nanssiasioista.
Tutkimuksessa kysyttiin
suomalaisten suhtautumista
perintöverotukseen kysymällä
“Pitäisikö perintöverotusta ko-
rottaa – pitää ennallaan – alen-
taa – poistaa kokonaan – joku
muuvaihtoehto”?Vastaajista 50
% oli sitä mieltä, että perintöve-
rotus pitäisi poistaa kokonaan,
34 % kannatti sen alentamista,
7 % halusi pitää verotuksen
ennallaan ja vain 1 % kannatti
korottamista (muu vaihtoehto
9 %). Suuria sukupuoli- tai ikä-
ryhmien välisiä eroja ei mieli-
piteissä ollut. Miehistä poistoa
kannatti hivenen suurempi osa
(52 %) kuin naisista (49 %).
Kotitalouksista 72 % ilmoit-
taa säästävänsä tai sijoittavansa
varojaan. Osuus on pysynyt
käytännössä samana viimeksi
kuluneen vuoden aikana, mut-
ta kolmen vuoden takaiseen ai-
kaan nähden säästävien osuus
on kasvanut (64 % vuonna
2004).
Kotitalouksista reilusti yli
puolet sanoo, että rahaa jää
kulutuksen jälkeen säästöön
suunnilleen saman verran kuin
ennenkin. Reilu neljännes on
sitä mieltä, että rahaa jää sääs-
töön aiempaa vähemmän ja 17
%:n mielestä aiempaa enem-
män. Pääkaupunkiseudulla
asuvista aiempaa suurempi osa
on sitä mieltä, että rahaa jää
säästöön aiempaa vähemmän.
Selvästi yleisin säästämis-
tavoite on edelleen “pahan
päivän varalle”, jonka ilmoittaa
tavoitteekseen 53 % vastaajis-
ta. Keskimääräistä yleisempää
tämä on yli 55-vuotiaiden kes-
kuudessa. Yleisimmin tällöin
varaudutaan omaan tai asuin-
kumppanin sairastumiseen,
eläke- tai sosiaaliturvan riittä-
mättömyyteen tai työttömyy-
teen. Naiset ilmoittavat omaan
tai asuinkumppanin sairastu-
miseen varautumisen säästä-
missyyksi miehiä useammin
– miehet puolestaan varautu-
misen eläketurvan riittämät-
tömyyteen. Hyvätuloisimmat
mainitsevat muita harvemmin
jonkin tietyn yksittäisen tavoit-
teen säästämiselleen.
Lähes kuusi kymmenestä
pitää turvallisuutta tärkeimpä-
nä sijoituksen valintakriteeri-
nä. Tuottoa korostavat miehet,
suurituloiset ja yrittäjät. Länsi-
Suomen läänissä tuottoa pide-
tään keskimääräistä useammin
erittäin tärkeänä, kun esimer-
kiksi pääkaupunkiseudulla ko-
rostuu turvallisuushakuisuus.
Miehille tuotto on viime syksyn
tapaan turvallisuutta tärkeäm-
pi kriteeri, vielä vuosi sitten
ne painoivat valintakriteereinä
yhtä paljon.
Suomalaisetarvostavatmyös
sijoittamisen toteutuksen ja ra-
haksi muuttamisen helppoutta.
Sen sijaan eettisyyden merkitys
sijoituksen valintakriteerinä on
selvässälaskussa.Turvallisuutta
pitävät ykköskriteerinä kaikki
ikäryhmät, mutta sen merkitys
korostuu vanhimpien (55–74-
vuotiaat) vastauksissa. Myös
nuorimmat vastaajat (15–24-
vuotiaat) arvostavat turvalli-
suutta aiempaa enemmän.
Sijoituskohteen turvalli-
suutta lisäävät palveluntarjo-
ajan tunnettuus, oman pankin
valikoimista valitseminen,
helppo rahaksi muutettavuus
ja sijoituskohteen kotimaisuus.
Kotimaisuutta painottavat nai-
set, eläkeläiset, työväestö ja yli
55-vuotiaat.
Säästämis- ja sijoituskoh-
teiden tietolähteissä on tapah-
tunut puolessa vuodessa selvä
muutos. Nyt peräti 52% ilmoit-
taa tietolähteekseen pankin
sijoitusneuvojan, kun syksyllä
luku oli 31 %. Sanomalehtien ja
television merkitys tietolähtee-
nä on pudonnut selvästi.
Asennoitumisessa eri si-
joituskohteisiin ei ole suuria
muutoksia. Myönteisimmin
suhtaudutaan edelleen maa- ja
metsäomaisuuteen, sitten mää-
räaikais- ja sijoitustileihin, si-
joitusrahastoihin sekä sijoitus-
asuntoihin ja -kiinteistöihin.
Negatiivisimmin suhtaudutaan
yhä joukkovelkakirjoihin, obli-
gaatioihin ja suoriin osakesijoi-
tuksiin.
Käytännössä lähes jokaisella
vastaajalla on käyttötili. Var-
sinaisista säästämismuodoista
määräaikais- ja sijoitustilit ja
sijoitusrahastot ovat liki yhtä
suosittuja – kumpaankin on
sijoittanut noin viidennes vas-
taajista:. Määräaikais- tai si-
joitustilille säästämisen aikoo
kuitenkin aloittaa selvästi use-
ampi kuin sijoitusrahastoihin
sijoittamisen.
Rahastosijoituksia on noin
35 %:lla kotitalouksista, kuten
viime syksynäkin. Suosituim-
pia ovat yhdistelmärahastot,
mutta korkorahastojen suosio
on selvästi nousussa. Tärkeim-
pinä kriteereinä valinnassa
pidetään yhä hyvää tuottoa ja
turvallisuutta. Pienten mer-
kintä- ja hallinnointikulujen
merkitys on kriteerinä hivenen
nousussa.
Suorien osakesijoitusten
suosio on laskenut hieman.
Nyt 22 %:lla kotitalouksista on
suoria osakesijoituksia. Suo-
malaiset sijoittavat osakkeisiin
kuitenkin pitkäjänteisesti. Vas-
taajista 69 % ilmoittaa lisäksi,
ettei kurssien mahdollisesti
laskiessa myy tai osta osakkei-
ta. Useiden yhtiöiden osakkeita
omistavista selvästi muita suu-
rempi osa ostaisi kurssilaskun
sattuessa paljon tai jonkin ver-
ran lisää osakkeita.
Ensimmäistä kertaa yli
puolet haastatelluista uskoo
asuntojen hintojen omalla
paikkakunnallaan nousevan.
Hintojen nousuun uskotaan
vahvasti koko maassa, etenkin
pääkaupunkiseudulla. Eniten
asuntojen hintojen nousuun
uskovat nuorimmat ikäluokat.
Suomalaisten usko oman
talouden kehittymiseen on säi-
lynyt liki ennallaan eli hyvällä
tasolla. Neljännes vastaajista
kokee, että oma talous paranee.
Lähes 70 % uskoo sen pysyvän
suunnilleen ennallaan.
Työttömyyden kehityksen
osalta odotukset ovat aiempaa
positiivisemmat. Luottavaisim-
pia ollaan pääkaupunkiseudul-
la. Usko Suomen kansantalou-
den kehitykseen on edelleen
hyvällä tasolla. Nyt myös usko
maailmantaloudenkehitykseen
on aiempaa positiivisempaa.
Kotitaloudet uskovat sa-
manaikaisesti sekä korkojen
nousuun että osakekurssien
positiiviseen kehitykseen. Nyt
jo lähes kolme neljästä enna-
koi korkojen nousevan. Kol-
mannes uskoo osakekurssien
nousevan, ja 54 % arvioi niiden
pysyvän suunnilleen ennallaan.
Miehet suhtautuvat osakekurs-
sien kehitykseen naisia positii-
visemmin.
Länsi-Suomen läänissä ko-
rostetaan muuta maata enem-
män tuottoa sijoituskohteen
valintakriteerinä. Tuoton va-
litsee tärkeimmäksi kriteeriksi
37 % vastaajista ja turvallisuu-
den 33 %, kun koko maassa
vastaava luku tuoton osalta on
30 % ja turvallisuuden 39 %.
Myös kotimaisuus ja veroedut
korostuvat kriteereinä Länsi-
Suomessa.
Länsi-Suomen läänissä us-
kotaan myös muuta maata
enemmän osakekurssien nou-
suun. Sijoitusasuntoihin tai
–kiinteistöihin suhtaudutaan
Länsi-Suomen läänissä aiem-
paa varovaisemmin. Määrä-
aikais- tai sijoitustalletuksen
aikoo valita sijoituskohteeksi
seuraavan 6 kuukauden aika-
na Länsi-Suomessa 28 %, kun
koko maan luku on 24 %. Kor-
korahastojen suosio on myös
kasvussa.
Perintöveron poistaisi koko-
naan 53 % Länsi-Suomen lää-
nin vastaajista ja veroa alentaisi
31 %. Tulos on samansuuntai-
nen kuin koko maassa, jossa 50
% poistaisi veron.
Länsi-Suomen kotitalouk-
sista 73 % säästää tai sijoittaa
varojaan. Luku on noussut
hieman. Yleisin säästökohde
on koko maan tavoin “pahan
päivän varalle säästäminen”.
Länsi-Suomessa sen suosio
on edelleen kasvanut. Länsi-
Suomessa se tarkoittaa muuta
maata useammin varautumista
eläketurvan riittämättömyy-
teen ja harvemmin varautu-
mista työttömyyteen.
Kesän varhaisvihanneskausi
on nyt parhaimmillaan
Ensimmäiset varhaisperunat tuovat kesän kielelle. Var-
haisperunaa ja avomaan ensivihanneksia nostetaankin
jo täydellä teholla.
Kotimaiset Kasvikset ry:n
mukaan varhaisperunaa alet-
tiin juhlia Lounais-Suomen
rannikkokaupungeissa 1960-
luvulla. Perunasesonki osui
samaan aikaan sillilaivojen
paluun kanssa, minkä vuoksi
uudesta perunasta ja islannin-
sillistä tuli erottamaton pari.
Maalaistaloissa ensimmäis-
ten varhaisperunoiden saami-
nen pöytään on ollut tärkeä
tapaus, mutta muuta yhteisöl-
listä varhaisperunan juhlintaa
ei ole ollut.
- Joko olisi aika sorvata var-
haisperunalle oma festivaalin-
sa Suomen 90-vuotisjuhlan
kunniaksi, Kotimaiset Kas-
vikset ry:n viestintäpäällikkö
Pirjo Toikkanen kysyy.
Varhaisvihannesten
valikoima runsas
Avomaa tuottaa jo varhais-
kaalia, jäävuorisalaattia ja
kiinankaalia. Nippuina varsi-
neen myydään kesän sipulit,
porkkanat, retiisit ja nauriit.
Varhaisvihanneksille tyypil-
lisen herkän maun tunnistaa
myös kesän ensimmäisistä
kukka- ja parsakaaleista.
Muutama kymmenen vil-
jelijää Suomessa tuottaa eri-
tyisherkuksi vihreää parsaa.
Ja kauden jälkiruoat tehdään
raparperista.
-Kaikkia ensisadon kasvik-
sia ja perunoita on käsiteltävä
hellästi ja kunnioittaen, kuin
kananmunia. Kolhuja ja liial-
lista valoa ne eivät kestä. Uu-
sien kasvisten rakenne on niin
rapea, että pikkuporkkanatkin
rapsahtavat herkästi poikki.
Kuiva-ainepitoisuus on
alhainen ja kuori ohut. Herk-
kähipiäiset tuotteet on suojat-
tava haihtumiselta.
Naatit kannattaa poistaa,
koska kosteus haihtuu tehok-
kaimmin juuri naattien kaut-
ta.
Uudet perunat
kypsyvät varttitunnissa
Kotimaisista Kasviksista an-
netaan ohjeet perunan keittoa
varten. Uudet perunat keite-
tään vedessä tai höyrykattilas-
sa. Pese ja raaputa perunat ja
lisää lisää kiehuvaan veteen,
jonka voi maustaa suolalla.
Joskus kannattaa kokeilla
myös keitinveden maustamis-
ta voinokareella. Voit lisätä
päälle tillinvarsia ja tarkista,
että vettä on vain peitoksi
asti.
Uusien perunoiden keitto-
ajaksi riittää 10 – 15 minuut-
tia perunoiden koon mukaan.
Höyryssä kypsentäminen vie
hieman enemmän aikaa. Kun
olet kaatanut keitinveden pois,
kuivata perunat kuumassa
kattilassa talouspaperilla pei-
tettyinä.
Tarjoa perunat heti. Jääh-
dytä ylimääräiset salaattia
varten tai ruisleivän päällä
nautittaviksi. Höyrykypsen-
nys sopii hellävaraisuutensa
ansiosta myös varhaisvihan-
neksille.
Pirjo Toikkanen kehottaa
kokeilemaan perunasadon
kyytipojaksi sillin lisäksi myös
graavattua siikaa, lahnaa tai
lohta. Marinoidut sienet, kyl-
mäsavustetut silakka$leet tai
marinoidut silakkapihvit tuo-
vat vaihtelua.
- Lämminsavustetut kalat
liittoutuvat kesäperunoiden
kanssa – savumuikut yhtenä
parhaista. Ruohosipuli, nip-
pusipulit ja tuoreet yrtit
sitruunamehun kera anta-
vat lisämakua.
Varhaisvihanneksia
vokkiin ja grilliin
Varhaisvihanneksiin saa
parhaan tuntuman rouskut-
tamalla niitä ensin raakoina,
Toikkanen vinkkaa. Esimer-
kiksi grillimakkaran ehdoton
kaveri on varhaiskaalisalaatti.
Kukkakaalikin on herkkua
sellaisenaan, nupuiksi lohkot-
tuna.
Kiinankaalin voit nopeasti
kuumentaa muurinpohja- tai
vokkipannulla ja maustaa aa-
sialaisittain lisäämällä varo-
vasti chiliä, inkivääriä, limet-
timehua tai korianteria.
Pikapaistettaviksi sopivat tie-
tysti muutkin kasvikset ja pe-
runa.
Grillin äärellä perunat ja
kasvikset on kätevää kääräistä
folioon. Lohko pestyt ainekset
ensin, mausta ja lisää nyyttiin
mukaan tilkka öljyä ja muu-
tama yrtinoksa, esimerkiksi
salviaa.
Josgrillaatperunatvartaisiin
pujotettuina, keitä ne ensin lä-
hes kypsiksi ja voitele kevyesti
yrttiöljyllä. Grilliperunoiden
kanssa maistuu sitruunatimja-
milla ryyditetty grillihaukipa-
la tai pekoniin kietaistu ku-
ha$lee.
Ensi viikolla vietetään Ko-
timaiset Kasvikset ry:n ni-
meämää varhaisperuna- ja
-vihannesviikkoa. Mauri Heinonen on val-
mistunut 22.5. $loso$an
maisteriksi Joensuun yli-
opistosta.
Jaakko Te-
ronen on
valmistu-
nu kone-
tekniikan
diplomi-in-
sinööriksi 6.6.
Tampereen teknilli-
sestä yliopistosta.
Vammalalainen
Johanna Lemmetyi-
nen on valmistunut 4.6.
kirkkomuusikoksi Turun
konservatoriosta.
Sairaanhoitaja San-
na Ranne Kokemäeltä
on vihitty diakonissan
virkaan Pieksämäen
Diakonia-ammatti-
korkeakoulusta.
Valmistuneita