Page 13 - Alueviesti_24

13

Keskiviikko kesäkuun 13. 2007

Lukuvuoden toiseksi vii-

meisenä päivänä Vam-

malan lukiossa vietettiin

kehitysyhteistyöpäivää,

jonka tarkoituksena oli

johdattaa opiskelijat pin-

taa syvemmällä afrikka-

laisen kulttuurin saloihin.

Tapahtumaa järjestämässä

olivat koulun opettajia ja

oppilaskunta sekä Äetsän

kehitysmaaseura.

Kulttuuri on ollut Vamma-

lan lukiossa opiskeluvuoden

2006–2007 yhtenä opetus-

suunnitelman

mukaisena

aihekokonaisuutena. Lukion

opiskelijat ovat lukuvuoden

aikana tutustuneet niin suo-

malaiseen kulttuuriin kuin

ulkomaalaisiin kulttuureihin.

Lukiossa on pidetty kulttuu-

riaiheisia

päivänavauksia,

vietetty Agricolan päivää, tu-

tustuttu Akseli Gallen-Kalle-

lan Nuori Suomi -näyttelyyn

Tampereella ja käyty tutki-

massa rautakautisia kalmistoja

professori Unto Salon johdol-

la Kaukolassa. Lukukauden

alussa lukiolla vieraillut tans-

si- ja musiikkiryhmä Stilimba

tutustutti opiskelijat etniseen

musiikkiin ja tanssiin. Af-

rikkalaisella kulttuurilla oli

kunnia päättää onnistunut

kulttuurivuosi. Niinpä per-

jantai 1.6. kului lukiolla varsin

värikkäissä tunnelmissa.

Päivä alkoi oppilaskunnan

ohjelmalla, vuorossa oli kara-

okea. Idea tähän oli saatu ka-

raokesta innostuneilta koulun

toisen vuosiasteen oppilailta.

Vaikkei ohjelma liittynytkään

Afrikka-teemaan, oli se silti

varsin kehityskelpoista kult-

tuuria. Tunnin aikana opiske-

lijat tarjosivat tuhdin paketin

eri tyylisuuntia, niin tanssilli-

sesti kuin musiikillisesti. Taisi

myös muutama opettaja kun-

nostautua karaokelaulajana.

Vammalan lukio, 12 points!

Oppilaskunnan ohjelman

jälkeen varsinaisen kehitysyh-

teistyöpäivän avasi Vammalan

lukion biologian ja maantie-

teen lehtori Timo Niemimaa.

Niemimaa kertoi Vammalan

lukion ja Tansanian Moro-

gorossa sijaitsevan Kilakalan

tyttöjen

sisäoppilaitoksen

yhteistyöstä. Oppilaskunnan

keräämillä päivätyörahoilla

on osallistuttu Kilakalan kou-

lun opintovälineiden ostoon

ja sairastuvan saneeraukseen.

Niemimaa kertoi myös kaksi

vuotta sitten tehdystä Opetus-

hallituksen avustamasta mat-

kasta Tansaniaan.

Seuraavaksi ohjelmassa oli

ulkoasianministeriön kehitys-

politiikanosaston kansalaisjär-

jestöyksiköstä saapuneen ant-

ropologi, tutkija Suvi Turusen

luento Afrikasta. Turunen ker-

toi erityisesti Länsi-Afrikas-

ta ja kokemuksistaan alueen

kulttuurista. Turusen mukaan

suurimmat erot afrikkalaises-

sa ajattelussa verrattuna länsi-

maalaiseen ovat vahvat perhe-

siteet ja suuret perheet, joissa

käsitettä ydinperhe ei tunneta.

Turunen muistutti myös,

että afrikkalaiset kulttuurit

ovat hyvin vanhoja ja että Af-

rikan alueella on niin paljon

erilaisia kulttuuriyhteisöjä, et-

tei yhtenäisestä Afrikan kult-

tuurista voida puhua. Myös

maiden sisäiset kulttuurierot

ovat niin suuria, ettei voi-

da puhua edes yhden maan

omasta yhtenäisestä kulttuu-

rista vaan heimokulttuureista.

Tehdessään graduaan Sene-

galissa Turunen, kuten moni

muukin afrikkalaisten parissa

työskennellyt, oli huomannut,

että ongelmat ovat samanlaisia

niin Afrikassa kuin Suomessa.

Koulutuksen saanti, rahan

saanti ja perheen elättäminen

ovat perusongelmia.

Luennoiden jälkeen opis-

kelijat jakautuivat erilaisiin

Afrikka-henkisiin työpajoi-

hin, joihin saivat osallistua

niin oppilaat kuin opettajat-

kin. Oppilaiden oli mahdol-

lista tutustua afrikkalaiseen

kulttuuriin monelta eri kantil-

ta, toiset tanssimalla ja toiset

kädentaitoja kehittäen.

Kivutonta tatuointia

Ehkä kaikkein mielenkiin-

toisin paja oli hennatatuoin-

tipaja, joka tutustutti osan

opiskelijoista afrikkalaiseen

kehonmaalaamistapaan. Työ-

pajaa vetänyt lukion kuvatai-

teen lehtori Teresa Galenius

kertoi, että hennatatuointeja

tehdään etenkin Pohjois-Afri-

kassa, jossa se on mahdollista

vaalean ihon takia, muualla

Afrikassa ihot koristellaan

mitä erilaisimmilla tavoilla.

Hennatatuoinnin valmis-

taminen on hyvin yksinker-

taista, sillä tatuointiaineena

käytetään haudutettua henna-

kasvia, eikä mitään erikoisia

laitteita tarvita. Hennakasvi

vain haudutetaan sakeaksi

puuroksi, jolla sitten tehdään

pursottaen kuvioita ihon pin-

nalle. Tämän jälkeen henna-

puuron pitää vaikuttaa iholla

noin kuusi tuntia, jonka jäl-

keen se voidaan pyyhkiä pois.

Iholle on jäänyt punertavan-

ruskea kuvio, joka kestää usei-

ta viikkoja.

Tanssia ja musiikkia

Lukion oppilaiden oli myös

mahdollisuus valita tanssi-

työpajoja. Lukiolla oli kak-

si tanssityöpajaa, toinen oli

guinealaista tanssia ja toinen

nuubialaista tanssia. Guine-

alaista tanssia oli ohjaamassa

tanssinopettaja Pauliina Dial-

lo, ja afrikkalaisia rytmejä loi

muusikko Juha Peltonen. Op-

pilaille opetettiin työpajassa

länsiafrikkalaisen tanssin al-

keita sekä rummuttamista.

Lukion venäjän ja eng-

lannin kielen lehtori Minna

Koskinen veti nuubialaisen

tanssin työpajaa. Nuubialai-

nen tanssi koostuu erilaisista

tulisista hypyistä ja laahus-

tavan keinuvista askeleista.

Musiikki, jonka tahdissa nuu-

bialaista tanssia tanssitaan, on

hyvin iloista ja rytmikästä,

kuten muukin afrikkalainen

musiikki.

Värjäystä

Timo Niemimaa ja Outileena

Uotila olivat tulleet opetta-

maan lukiolle solmuvärjäystä.

He molemmat olivat käyneet

Afrikassa, ja Uotila oli ollut

opettamassa paikallisille vär-

jäystä. Uotila kertoo, että Af-

rikassa on kyllä kouluja, joissa

opetetaan värjäystä, mutta

köyhimmillä ei ole varaa men-

nä opiskelemaan niihin. Sol-

muvärjäys alkaa sananmukai-

sesti kankaan solmimisesta,

jonka jälkeen solmittu kangas

upotetaan väriliemeen, johon

lisätään suolaa ja ruokasoo-

daa. Kankaat ovat värjäykses-

sä vähintään tunnin, jonka

jälkeen irtoväri pestään pois

pesukoneessa.

Ruuanlaittoa

Afrikka-päivänä tutustuttiin

myös afrikkalaiseen ruoka-

kulttuuriin. Ruuan valmista-

mista varten oli myös työpaja,

jossa osa opiskelijoista valmis-

ti Äetsän kehitysmaaseuran

puheenjohtajan Sirkka Nylun-

din kanssa yhdessä afrikkalai-

sen aterian, josta sai nauttia

koko lukion väki.

Aterialla tarjottiin Afri-

kalle tyypillistä papu-pähki-

nämuhennosta kardemum-

malla maustetun riisin kera.

Salaattina oli haudutettu kaa-

li-kurkku-tomaattisalaatti, ja

jälkiruuaksi tarjoiltiin reilun-

kaupan banaaneja.

- Afrikkalaiseen ruokakult-

tuuriin kuuluisi myös käsillä

syönti mutta sitä ei lukiolla

toteuteta, myöntää Nylund.

- Afrikkalaisilla pöydällä

on yksi kulhollinen riisiä, jos-

ta jokainen ottaa käteensä rii-

siä ja muovaa siitä käsissään

pallon ja kastaa sen muhen-

nokseen, kertoo Nylund.

Ruuanteon ohella lukion

ruokala koristeltiin Afrikka-

teeman mukaisesti. Ruokalas-

sa oli siis paljon kasveja sekä

afrikkalaisia patsaita. Lisäksi

pöydillä oli afrikkalaisia kan-

kaita, ja seinille oli heijastettu

kuvia Afrikasta. Tunnelma ja

ruoka olivat täydellisiä.

Niille opiskelijoille, jotka

eivät halunneet tahria käsiään

tai vatkata lantiota, oli järjes-

tetty Afrikasta kertovien do-

kumenttien työpaja.

Ja kauppa käy

Äetsän kehitysmaakauppa vie-

raili koko päivän lukion Pro-

Patria aulassa. Myynnissä oli

kuivattuja hedelmiä, suklaata,

teetä, koriste-esineitä, koruja

ynnä muuta. Kaikkia tavaroita

yhdisti kuitenkin se, että tuot-

teet oli tuotettu kehitysmaissa

ja tuotto niistä menisi varmas-

ti oikeaan osoitteeseen. Mo-

nille tarttui mukaan etenkin

kuivattuja hedelmiä. Tuotteita

on myynnissä Kiikassa sijait-

sevassa Äetsän kehitysmaa-

seuran myymälässä.

Lukion päivä päättyi pe-

rinteiseen ensimmäisen vuo-

siasteen ja toisen vuosiasteen

väliseen

kirkkovenesoutu-

kilpailuun, jonka kakkoset

voittivat ykkösten oikaisusta

huolimatta. Kaiken kaikkiaan

Afrikka-päivä oli hyvin on-

nistunut, ja oppilailla näytti

olevan mukavaa.

- Afrikka ei ole pelkkää ne-

gatiivisuutta, kuten tiedotus-

välineissä muodostunut kuva

antaa ymmärtää, vaan elämä

Afrikassa on hyvin rikasta ja

värikästä, vaikkakin köyhyy-

den varjossa. Antropologi

Suvi Turusen sanat osoittau-

tuivat teemapäivän myötä

todeksi ainakin kulttuurisen

ilotulituksen osalta.

Terveiset lukiolle Afrikasta!

Antropologi, tutkija Suvi Turunen piti luennon kokemuksistaan

Afrikassa

Saara Sillanpään huikea hämähäkkihenna

Tanssinopettaja Pauliina Diallo perehdytti lukiolaiset

länsiafrikkalaisen tanssin saloihin.

Tekstiilitaiteilija Outileena Uotila johdatteli opiskelijat afrikka-

laisten kankaiden maailmaan.

Pojat värkkäävät solmuja.

Sirkka Nylund (vas.) opastaa Peppi Salmista (kesk.) ja Sanni Koti-

lahtea haudutetun kaali-kurkku-tomaattisalaatin valmistuksessa.

Pyöreiden vuosien näyttely

160 Vammalan Jaatsilla

Vammalan Jaatsilla on

avoinna kolmen taiteili-

jan yhteisnäyttely, Pyörei-

den vuosien näyttely 160.

Näyttely avattiin viime

sunnuntaina ja se on auki

21.6 asti.

Näyttelyssä katsoja pääsee tu-

tustumaan monilla eri tavoilla

toteutettuihin töihin. Esillä on

mm. öljyväri- akvarelli- lyijy-

kynä- sekä hiilitöitä. Näyttelyn

on tarkoitus kiertää kaikkien

taiteilijoiden kotipaikkakun-

nilla. Kuressaaressa näyttely

ollaan jo nähty ja syyskuussa

näyttely siirtyy Jankkalaan.

Työt ovat parhaimmillaan

jopa 25 vuoden takaisia ja ne

esittelevät erityisesti luontoa

ja Saarenmaata. -Saarenmaa

on meitä kaikkia taiteilijoita

yhdistävä tekijä, yksi taiteili-

joista, Pertti Parkkinen kertoo.

Hänen mukaansa taiteilijakol-

mikko on tutustunut toisiinsa

nimenomaan Saarenmaan tai-

deleirillä. - Tänä vuonna me

kaikki kaverukset täytämme

pyöreitä, yhteensä 160 vuotta,

Parkkinen perustelee näyt-

telyn nimen valintaa. Tämä

näyttely on kaveriporukan en-

simmäinen yhteinen näyttely.

Yksi taiteilijoista on Pentti

Väänänen, jonka erityisalaa

ovat akvarellityöt. Hän itse

kertoo ihailevansa erityisesti

japanilaista ja kiinalaista tai-

detta.

-Itämaisissa maalauksissa

on jätetty paljon tyhjää, maa-

lamatonta pintaa. Mutta sillä-

kin on merkityksensä, Väänä-

nen pohtii. Pertti Parkkinen

on vammalalainen taiteilija,

joka pitää myös valokuvauk-

sesta.-Otan usein ensin kuvan

jostakin kauniista maisemasta

ja maalaan maiseman valoku-

van pohjalta, Parkkinen ker-

too. Kolmas taiteilija, Aarre

Martinson on monitaitoinen

taiteilija. Hänen erikoisalaan-

sa ovat sekä akvarellit, pas-

tellit että öljyvärit siinä missä

keramiikkakin.

Marianna Langenoja

Rannanmäellä-maalaus on Aarre Martinsonin taidonnnäyte.

Page 13 - Alueviesti_24_2007