Page 23 - Alueviesti_28_2007

23 Keskiviikko heinäkuun 11. 2007
Huutokaupat
Työtarjouksia
Palvelukseen halutaan
Sekalaista
Kuulutuksia
Kokoukset Vuokralle tarjotaan
Maksuhäiriöiden määrä
jatkaa kasvuaan
Maksuhäiriöt lisääntyivät
Suomen Asiakastieto Oy:
n ylläpitämässä luottotie-
torekisterissä tämän vuo-
den tammi-kesäkuussa
jopa 20,8 %.
Yksityishenkilöiden osalta
kasvu oli 23,1 % ja yritysten
osalta 5,2 %. Kaikkiaan mak-
suhäiriömerkintöjä rekiste-
röitiin alkuvuonna 328 700
kappaletta, joista suurimman
osan muodostivat ulosoton
esteet (218 500) ja yksipuoliset
velkomustuomiot (71 500).
Yksityishenkilöiden mak-
suhäiriöiden kasvu koostuu
pääasiassa ulosottoviran-
omaisten antamista varatto-
muusmerkinnöistä. Niitä re-
kisteröitiin alkuvuonna 40
000 kappaletta viime vuoden
vastaavaa aikaa enemmän.
Yksityishenkilöiden velko-
mustuomiot lisääntyivät sa-
maan aikaan 15 500 kappa-
leella. Velkomustuomioiden
lisääntyminen selittyy suurilta
osin tili- ja kertaluottojen (ku-
lutusluotot) ja teleliittymistä
johtuvien maksuhäiriöiden
määrän kasvusta.
Uusien häiriöiden lisäänty-
misestä huolimatta maksuhäi-
riöisiä henkilöitä ei kesäkuun
lopussa ollut kuin 0,9 % vuo-
den takaista enemmän.
Loppuvuoden osalta Suo-
men Asiakastieto Oy ennus-
taa uusien maksuhäiriöiden
määrän jatkavan alkuvuoden
kaltaista kasvua. Uudet mer-
kinnät saattavat myös heijas-
tua maksuhäiriöisten henki-
löiden määrän rivakampana
lisääntymisenä.
Kaalikoi valtasi
pellot viikonloppuna
Tutkatiedot paljastivat
viikonloppuna kaalikoin
massamuuton Suomeen.
Muutto liittyi idästä tul-
leeseen saderintamaan.
Suuria määriä kaiunaihe-
uttajia havaittiin tutkassa
muun muassa aamupäi-
vällä 7. heinäkuuta.
Massamuutto todettiin MTT:
n (Maa- ja elintarviketalou-
den tutkimuskeskus), Ilma-
tieteen laitoksen ja Helsingin
yliopiston uuden, yhteisen
tutkimushankkeen yhteydes-
sä. Hankkeessa on tarkoitus
kehittää tutkatekniikan käyt-
töä kasvintuhoojien havaitse-
misessa.
Kaalikoin toukka on 8 - 12
mm:n pituinen ja väriltään
harmaa tai vihreä. Aikuinen
kaalikoi on 8 - 10 mm:n pitui-
nen, ja lepoasennossa sen se-
lässä näkyy aaltomainen val-
kea juova, muutoin perhonen
on harmaa. Kaalikoin toukat
syövät lehtiin ikkunamaisia
kuvioita.
Koit valtasivat erityisesti
rypsien ja kaalikasvien kas-
vustot. Myös kaikki ristikuk-
kaiset rikkakasvit vetivät koit
haistelemaan lisääntymis-
paikkoja.
Ongelmaksi koit voivat
muodostua kaaliviljeljelmillä,
jos uusien toukkien kehitystä
ei estetä.
Toukat kalvavat lehtiä ja
kaivautuvat kaalien sisään
koteloitumaan. Kaalipeltojen
koitarkkailu on syytä aloittaa
heti.
Tutkakuvien jatkoanalyysit
voivat paljastaa hyönteisten
lähtöpaikat ja myös muiden
hyönteisten vaelluksen. Eri-
tyisen huolellisesti kannattaa
tarkistaa jo nyt perunapellot
koloradonkuoriaisen leviä-
misriskin takia.
Ramona Tuominen on
valmistunut Tampe-
reen yliopistosta kasva-
tustieteen maisteriksi
13.6.2007.
Reijo Mäkinen on
valmistunut 29.6. Tam-
pereen Ammattikor-
keakoulusta insinöö-
riksi (AMK) Kone- ja
tuotantotekniikan kou-
lutusohjelmassa suun-
tautumisvaihtoehtona
modernit tuotantojär-
jestelmät.
Valmistuneet
Tutkimus
vahvistaa:
Pujojen
hävittäminen
kannattaa
Pujo on ainoa merkittä-
vä allergiakasvi, jonka
esiintymiseen voidaan
vaikuttaa erilaisin hoito-
toimin. Siitepöly leviää
heikosti, joten pujojen
poistaminen asuntojen
läheisyydestä vähentää
siitepölymääriä.
Etelä-Karjalan Allergia- ja
Ympäristöinstituutti tutkii
(2006-2007) pujon merki-
tystä taajamien allergiahait-
tana. Hankkeessa tutkitaan
pujon yleisyyttä ja sen sii-
tepölymääriä Imatralla sekä
siitepölyn leviämistä ja vuo-
rokausivaihteluja.
Tutkimuksen mukaan
juurineen repiminen on
selvästi niittämistä tehok-
kaampi tapa vähentää pu-
jon versomäärää. Repimällä
päästään eroon 60-70 % pu-
joista, kun taas niittämällä
versomäärä ei juuri vähene.
-Tosin niitto ennen ku-
kintaa vähentää siitepöly-
määrää, koska pujot eivät
yleensä ehdi kasvattaa uusia
kukkaversoja syksyn aikana,
toteaa tutkija Juha Jantunen
Etelä-Karjalan Allergia- ja
Ympäristöinstituutista.
Revi pujot ennen
kukintaa
Nyt on juuri oikea aika pois-
taa pujot, sillä kukinta alkaa
heinäkuun puolivälissä ja
kestää syyskuulle saakka.
Pienistä pujon kukista va-
pautuu paljon siitepölyä.
Keskikokoisessa versossa
kehittyy 500 miljoonaa ja
suurimmissa jopa miljardi
siitepölyhiukkasta. Vaati-
mattoman näköiset kukat
sijaitsevat puolen sentin
mittaisissa mykeröissä, joita
suurimmissa versoissa on yli
kymmenen tuhatta.
Siitepölyn levimistä tutkit-
tiin tarkemmin pujokasvus-
tojen tuntumassa tehdyillä
mittauksilla. Allergisten on-
neksi pujon siitepöly leviää
heikosti. Kasvuston reunalla
pitoisuus laskee puoleen jo
10 metrin matkalla. Pujopai-
kalla havaittiin pahimmil-
laan 3000 hiukkasta ilma-
kuutiossa, kun kauempana
pitoisuudet jäävät tavallisesti
vain joihinkin kymmeniin.
Vältä pujoa aamuisin
Pujoallergisten kannattaa
välttää pujokasvustoja erityi-
sesti aamupäivisin. -Siitepö-
ly vapautuu kukista aamulla.
Suurimmat pitoisuudet mi-
tattiin kello 9-10, toteaa Juha
Jantunen.
Asutuksen tuntumassa
viihtyvä pujo on Euroopan
yleisin marunalaji ja suvun
merkittävin allergiakasvi.
Tutkimus vahvistaa pujon
yleiseksi taajama-alueilla.
Imatralla sitä löytyi jokaisel-
ta tutkimusruudulta keski-
määrin 2,5 neliömetriä heh-
taaria kohden.
Myös pujon sukulaista ke-
tomarunaa kasvoi joka toi-
sella ruudulla.
Vasta syyskuussa kukki-
va ketomaruna voi jatkaa
pujoallergisen oireilua, sillä
marunoiden siitepölyt ovat
samankaltaisia.
Uhanalainen
harjusinisiipi
on lisääntynyt
Säkylänharjulla
Uhanalaiset harjusinisiivet
ovat lisääntyneet runsaasti Sä-
kylänharjulla Säkylässä. Met-
sähallituksen seurannassa on
havaittu, että alueella on har-
vinaisia päiväperhosia eniten
kymmeneen vuoteen.
Suomen ainoa harjusinisii-
piesiintymä koostuu useista
sadoista yksilöistä, jotka elävät
armeijan ampuma-alueella.
Kovapanosammunnat ovat
pitäneet maaston tarpeeksi
avoimena paahteisilla ja hiek-
kaisilla rinteillä viihtyville
perhosille.
Aluetta on myös laajennet-
tu ja hoidettu talkootöinä.
Avoimet
työpaikat
HUITTINEN
Kuorma-autonkuljettaja
Luokanopettajan sijaisuus
Aluepalomestarin virka
Piirinuohooja
Yrittäjä/Piirinuohooja
Kahvilamyyjä
Oikeustieteen opettaja/tutor
Isännöitsijä
Maanrakennustyöntekijä
Parturi-kampaaja
Hitsaaja/hitsaaja-asentaja
Grillimyyjä
Kokoonpanija
Autonasentaja
Lämpöpumppuasentaja/Pir-
kanmaa
Kokki
Yrittäjä
Kirjanpitäjä
Säiliöautonkuljettaja
Metallityöntekijä
Teollisuuden sähköasentaja
VAMPULA
Piirinuohooja
Lasten kotihoidon tuen kuntalisät yleistyvät
Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä on käytössä
joka kolmannessa kunnassa. Lisäksi lasten kotihoidon
tuen kuntalisää maksaa noin kuudennes Manner-Suo-
men kunnista. Kunnat asettavat ehtoja yksityisen hoi-
don tuen kuntalisän maksamiselle harvemmin kuin ko-
tihoidon tuen kuntalisälle.
Kunnat kannustavat lasten
kotihoitoon kotihoidon tuel-
la. Yksityisen hoidon tuella
kunta korvaa yksityisessä hoi-
dossa olevien lasten päivähoi-
tomaksuja.
Yksityisen hoidon tuen
kuntalisää maksetaan eten-
kin suurissa kaupungeissa.
Nämä myös tukevat muita
kuntia suuremmilla summil-
la lasten yksityistä hoitoa.
Tiedot lasten kotihoidon
ja yksityisen hoidon tuen
kuntalisistä selviävät Kunta-
liiton kyselystä. Siihen vas-
tasi Manner-Suomesta 366
kuntaa alkuvuodesta 2007.
Vastausprosentti oli 92.
Asiaa selvitettiin nyt ensim-
mäistä kertaa.
Tukien suuruus vaihtelee
Kotihoidon tuen kuntalisän
määrä vaihtelee 67 eurosta
252 euroon ja sitä maksetaan
lähinnä alle 3-vuotiaista lap-
sista.
Lasten kotihoidon tuen
kuntalisän suuruus perhettä
kohden on keskimäärin 136
euroa kuukaudessa. Kotihoi-
don tuen sisaruslisä ei ole
kovin yleinen ja sitä maksaa
reilut 20 kuntaa.
Sisaruslisän suuruus on
keskimäärin 65 euroa lap-
selta.
Yksityisen hoidon kunta-
lisät vaihtelevat 50 eurosta
600 euroon ja myös tuetta-
vat hoitomuodot vaihtelevat
kunnittain.
Yksityisen hoidon tuen
kuntalisät ovat alle 3-vuoti-
aalle suurempia kuin yli kol-
mevuotiaille.
Perhepäivähoidon tuki
on käytössä laajimmin yk-
sityisen hoidon tuista ja se
on keskimäärin 155 euroa
lapselta.
Työsuhteisen hoitajan
kotiin palkkaamista tuetaan
kuntalisällä keskimäärin 150
euroa lapselta.
Yksityisessä päiväkoti-
hoidossa kuntalisän suuruus
on keskimäärin 230 euroa
lapselta ja yksityisen ryhmä-
perhepäivähoidon tuen 175
euroa lapselta.
Lähes kaikilla
kunnilla ehtoja tuen
myöntämiselle
Lähes kaikki kotihoitoa tu-
kevat kunnat ovat asettaneet
joitakin ehtoja kuntalisän
maksamiselle.
Kolme neljästä edellyttää,
että vanhempi hoitaa itse
lasta.
Yli puolet kunnista edel-
lyttää, että perheen kaikki
lapset hoidetaan kotona.
Edellytyksenä voivat olla
myös työn tai opiskelun kes-
keyttäminen tai minimikoti-
hoitoaika.
Kolme neljästä kunnasta
on asettanut ehtoja yksityi-
sen hoidon kuntalisälle.
Yli puolet kunnista edel-
lyttää, että hoito on yli 5 tun-
tia kestävää kokopäiväistä
hoitoa.
Vajaa kolmannes edellyt-
tää vanhempien työssäkäyn-
tiä tai opiskelua.
Kyselyn perusteella viides-
sä kunnassa oli suunnitteilla
kotihoidon tuen kuntalisän
käyttöönotto, samoin viisi
kuntaa suunnitteli yksityi-
sen hoidon tuen kuntalisän
maksamista.