Page 16 - Alueviesti_28

16

Keskiviikko heinäkuun 11. 2007

Henna Lehikoinen, Vantaa

-Minä ihailen ehdottomasti äitiä. Äiti on niin kiva, ja

se antaa kuukausirahaa. Muita naisidoleita minulla

ei ainakaan vielä ole, uskon kuitenkin, ettei äiti ole

minun idolini enää, kun olen vähän vanhempi.

Liisa Pellonperä, Huittinen

-Hmm, ihailisin ehkä jotakin sellaista yhtä kahelia

naista kuin olen itsekin. Jos nimiä pitää mainita, niin

sanottakoon Marita Taavitsainen. Hän on iloinen,

meneväinen, luonnollinen ja laulaa hyvin. Kaiken

lisäksi hän esiintyy juuri niin kuin kuuluu.

Seija Ojanen, Vantaa

-Maailmassa on monia hyviä idoliehdokkaita. En-

simmäisenä tulee mieleen Taimi Tellervo Koivisto.

Hän on tuonut kivalla tavalla esiin oman vaatimatto-

man taustansa. Hän ei teeskentele, vaan hän oikeasti

on vaatimaton. Myös hänen mielipiteensä ovat mi-

nua lähellä. Yksi idoli on tietenkin Elisabet Rehn.

Häntä aliarvioitiin, koska hän oli nainen, mutta hän

silti tarttui jämäkästi asioihin.

Oona Valio, Huittinen

-Minä ihailen mummua. Hän on niin ihana ihmi-

nen. Vaikkei hänen eläkkeet kovin suuret ole, hän

silti on aina niin kovin antelias. Hän myös haluaa

auttaa ihmisiä, ja se on hienoa. Toivoisin itsekin ole-

vani samanlainen persoona.

Marja-Leena Leivo, Huittinen

-Lea Laven onminun idolini. Hän on !ksu, hyvä laulaja

ja kaiken lisäksi aito ja iloinen. Omasta mielestäni ido-

lin tekevät luonteenpiirteet eikä ulkonäkö. Idolin tulee

olla hyvä esikuva fanilleen. Mainittakoon nyt vielä, että

myös Kari Tapio kuuluu minun lemppareihini.

Outi Koivumäki, Kauvatsa

-No minulla ei ole idoleita. Oikeastaan ei ole koskaan

ollutkaan. Totta kai arvostan tiettyjä piirteitä ihmisissä,

kuten sitkeyttä, iloisuutta ja avoimuutta. Mutta julkkik-

sia, joilla on tuollaisia ominaisuuksia, on niin paljon,

etten osaa nimetä yhtä tässä nyt yhtäkkiä.

Margit Tuomi, Tampere

-Ihailen äitiäni ja isoäitiäni. He ovatmolemmat pärjän-

neet kovat ajat läpi. Mummuni motto olikin: ”Vaikka

on vaikeaa, niin kyl se siit”. Sitkeys kunniaan, ehdotto-

masti. Ja sellainen tietty elämänilo, joka on mahdol-

lista saada, vaikka olisikin ankeaa. Julkkisidoleistani

voisin mainita Katri Helenan. Hänellä on hieno tyyli,

eikä hän ole ollenkaan skandaalihakuinen.

Henna Salonen, Huittinen

-Tarja Halonen on kiva tyyppi. Hän pitää hyvää

huolta ihmisistä. Minun mielestäni on hyvä, että on

naispresidentti. Naiset ovat miehiä parempia päät-

tämään asioista. Yksi idolini on myös Katri Ylander.

Hän lähinnä sen vuoksi, että asusti joskus Huittisis-

sa, mutta onhan hänellä tosi hyvä äänikin.

Myös isät lapsiperheiden

hyvinvointineuvolan asiakkaiksi

Lapsiperheiden hyvinvointia edistävää neuvolatyötä

on kehitetty useissa terveyskeskuksissa. Vastaisuudes-

sa haasteena on kiinnittää yhä enemmän huomiota

vanhempien hyvinvointiin, parisuhteeseen ja vanhem-

muuteen. Myös isä tulisi kutsua ensimmäiselle neuvo-

lakäynnille ja kirjata äidin ohella hyvinvointineuvolan

asiakkaaksi.

Tutkimusprofessori

Matti

Rimpelä Stakesista esitte-

li hyvinvointineuvolan toi-

minta-ajatusta Tampereella

toukokuussa

järjestetyssä

tiedotustilaisuudessa,

jossa

tutustuttiin myös Raumalla

kehiteltävään lapsiperheiden

hyvinvointineuvolaan.

Hyvinvointineuvolassa

tehdään jo ensimmäisillä

käynneillä isälle ja äidille

hyvinvointiarviointi,

jossa

keskustellaan parisuhteesta

ja tulevasta vanhemmuu-

desta, selvitetään toimeen-

tulon ja asumisen perusasiat

ja läheistuen saatavuus sekä

myös mielialaa ja päihteiden

käyttöä. Samalla arvioidaan

muun muassa sydäntautien ja

diabeteksen vaaratekijät. Ar-

vioinnin päätteeksi sovitaan

mahdollisista jatkotoimenpi-

teistä.

Vanhempien hyvinvointia

seurataan noin 30. raskaus-

viikolla sekä lapsen täyttäessä

noin neljä kuukautta, puoli-

toista vuotta ja kolme vuotta.

Hyvinvointineuvoloissa jär-

jestetään mahdollisuus tulla

mukaan vanhempien vertais-

ryhmiin. Ainakin yksi koti-

käynti pyritään tekemään ras-

kauden aikana ja toinen heti

synnytyksen jälkeen.

-Hyvinvointiarvioinnissa

kertyvät tiedot tallennetaan

yhteneväisesti terveysasiakir-

joihin. Näin terveyskeskus saa

ajantasaista tietoa lapsiper-

heistään ja voi järjestää niiden

tuen ja henkilöstön paikallis-

ten tarpeiden mukaan, Rim-

pelä toteaa.

Varhainen tuki viisasta

Hyvinvointineuvolassa on ter-

veydenhoitajan rinnalla per-

hetyöntekijä, jolla on riittävä

koulutus lapsiperheiden hy-

vinvoinnin edistämiseen. Hän

keskittyy tukemaan parisuh-

detta ja vanhemmuutta, jär-

jestää vertaisryhmiä ja tekee

kotikäyntejä. Neuvolatyöhön

perehtyneen lääkärin lisäksi

tukena ovat sosiaalityöntekijä

ja psykologi. Terveyskeskuk-

siin tarvitaan neuvolatyöstä

vastaavat naistentautien ja

lastentautien erikoislääkärit,

suurissa terveyskeskuksissa

päätoimisina ja pienemmissä

seudullisena yhteistyönä tai

yhteistyössä erikoissairaan-

hoidon kanssa.

Tutkimusprofessori Matti

Rimpelä korostaa, että lapsi-

perheiden tehokas varhainen

tuki vaatii välttämättä uutta

henkilöstöä. Uusi toiminta-

malli yhdessä riittävän lisä-

henkilöstön kanssa vähentää

suurella todennäköisyydellä

häiriöiden ja ongelmien hoi-

tokustannuksia 5–8 vuoden

kuluessa.

Henkilöstön lisääminen on

investointi hoitomenojen kas-

vun pysäyttämiseksi. Esimer-

kiksi noin 5 500 eniten tukea

tarvitsevan lapsen sijaishoi-

don menot ovat kasvaneet

yli 10 prosenttia vuodessa ja

nousevat 400 miljoonaa eu-

roon vuodessa. Myös erityis-

palvelumenot kasvavat sel-

västi kansantuotteen kasvua

nopeammin. Varhaisen tuen

tehostaminen on Rimpelän

mukaan jo nyt viisasta talous-

politiikka ja tuottaa aikanaan

lisäarvoa myös hyvinvoivina

uusina työntekijöinä.

Pieni päätös päivässä riittää kesälläkin

Grillimakkara ja jäätelö ovat monelle osa suomalaista

kesää. Kesällä ruokailutavat voivat muuttua epäsään-

nöllisiksi ja runsaasti energiaa sisältävien ruokien ja

juomien nauttiminen on yleisempää. Lämpimällä säällä

ruoka ei ehkä maistu päiväsaikaan ja illalla saatetaan

tankata normaalia tuhdimmin. Monenlaista kesäjuhlaa

ja illanviettoa mahtuu kolmeen kesäkuukauteen. Syk-

syn tullessa moni tuskailee kesän aikana ilmestyneitä

lisäkiloja.

Kesäkilot kertyvät usein sala-

kavalasti. Kahden grillimak-

karan syöminen kaksi kertaa

viikossa kesän aikana ylimää-

räisenä iltapalana lisää painoa

lähes kahden kilon verran.

Jäätelötuutin syöminen joka

toinen päivämerkitsee puoles-

taan reilun kilon painonlisäys-

tä. Myös sokeripitoiset juomat

kartuttavat saadun energian-

määrää varkain, esimerkiksi

1,5 litran virvoitusjuomapullo

vastaa 50 sokeripalaa. Pieni

lasi tuoremehua on C-vitamii-

nin saannin kannalta hyväksi,

mutta energiapitoisuudeltaan

se vastaa tavallista virvoitus-

juomaa eli litran purkki vastaa

37 sokeripalaa. Hedelmäsoke-

rissa on yhtä paljon energiaa

kuin tavallisessa sokerissa.

Janojuomaksi kannattaakin

valita vesi tai vähän natriumia

sisältävä kivennäisvesi.

Alkoholi tuplaa

energiamäärän helposti

Alkoholissaonenergiaaenem-

män kuin sokerissa. Ruoan

kanssa nautitut alkoholijuo-

mat saattavat tuplata aterialta

saatavan energiamäärän. Lasi

viiniä tai olut ruoan kanssa ei

tee juurikaan hallaa painon-

hallinnalle, mutta useampi

annos aterialla toistuvasti voi

jo näkyä vaa’an lukemissa ke-

sän lopussa.

Monella alkoholi kuuluu

kesällä useammin kuin muul-

loin aterian painikkeeksi ja

annosmäärätkin

saattavat

lisääntyä loma-aikaan. Isot

pakkauskoot hämärtävät hel-

posti alkoholinkulutusta. Ha-

napakkaus viiniä mielletään

pienemmäksi määräksi kuin

sama määrä viiniä pulloina.

Energiamäärältään

kolmen

litran hanapakkaus viiniä vas-

taa 350 grammaa voita. Vii-

den oluen nauttiminen vastaa

puolestaan 90 gramman voi-

määrää.

Pieni päätös päivässä kan-

taa läpi kesänkin. Kesäkilojen

kanssa tuskailu on turhaa ja

kesästä saa nauttia. Pienillä

valinnoilla voi hallita paino-

aan ilman ryppyotsaista suu-

palojen vahtimista.

Ratkaisevaa on syöty ruo-

an määrä. Kahden makkaran

sijaan voi kokeilla, riittäisikö

yksi makkara ja raikas viher-

salaattiannos ”hiukopalaksi”.

Välillä voi herkutella myös ke-

vyemmillä vaihtoehdoilla ku-

ten grillatulla kalalla ja uusilla

perunoilla sekä mansikoilla,

kirsikoilla ja herneillä.

Huviliikuntaa helposti

Liikuntavaihtoehtoja ja valin-

nanvaraa löytyy. Koko lomaa

ei kannata maata laiturilla

laineiden liplatusta kuunnel-

len, vaikka siinä mieli hyvin

lepääkin.

Kesäaika tarjoaa mukavaa

vaihtelua liikkumiseen, hyöty-

ja huviliikuntaa voi harrastaa

vaikkapa puutarhaa hoitaen

sekä lavoilla tanssien. Tunnin

tanssiminenkuluttaahuomaa-

matta energiaa yhtä paljon

kuin puolen tunnin juoksu-

lenkki. Saunapuita pilkkoessa

energiaa kuluu saman verran

kuin kuntosalilla rehkiessä.

Leppoisa puuhastelu tai käys-

kentely sekä virkistää että ku-

luttaa enemmän energiaa kuin

pelkkä löhöäminen.

Tietoa ja vinkkejä ravit-

semuksesta, liikunnasta sekä

painonhallinnasta voi hakea

pienipäätöspäivässä.! -verk-

kosivuilta. Samalla voi osallis-

tua kesäkisaan, jonka palkin-

tona on hyödyllistä ja iloista

luettavaa.

Vaihtoehto grilleihin ja

kesäkeittiöihin:

Rosmariininmakuiset nuotio-

perunat

(Ohje ja kuva: Sydämeni keit-

tiössä, Avain 2005)

8 keskikokoista perunaa

2 sipulia

3 rkl öljyä

1 rkl rosmariinia

1 tl jauhettua chiliä tai cayen-

nepippuria

mustapippuria

1 valkosipulin kynsi

Pese perunat hyvin ja leikkaa

niistä veneenmallisia lohkoja.

Lohko myös sipulit. Pane ne

isoon kulhoon ja annostele

öljy ja mausteet joukkoon.

Murskaa valkosipulin kynsi

mukaan.

Sulje kulho kannelle ja

ravistele voimakkaasti, jotta

mausteet leviävät tasaisesti.

Leikkaa foliosta neljä reilun

kokoista neliötä ja annostele

peruna-sipuliseosta neliöiden

keskelle.

Rutista folionyytit kulmista

kiinni.

Nyytit voi paistaa joko uu-

nissa 200 asteessa noin 15 mi-

nuuttia tai nuotiolla.

Peruna-sipuliseos on hyvä

tehdä valmiiksi ennen retkeä

ja koota nyytit vasta hiillosta

odoteltaessa.

IhaNaisten gallup: Idolissa tärkeintä on sitkeys

IhaNaiset selvitti minkälaisia kau-

niimman sukupuolen edustajia nai-

set ihailevat. Jonkun idoli on oma

äiti, joku taas on vannoutunut julk-

kisfani. Kaikkia idoleita yhdistää

silti sitkeys ja elämänilo.

Page 16 - Alueviesti_28_2007