Page 4 - Alueviesti_31_2007

4 Keskiviikko elokuun 1. 2007
Nro 31. 25. vuosikerta. Keskiviikkona 1.8.2007www.alueviesti.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNATalv0%
Etusivu ! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu ! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut ! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS 03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman 0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva 050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen 050-5633424
Pauliina Parto 040-7636021
JormaWesterholm 03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg 050-593 0620
Eeva Rasinperä 050-593 0621
Heli Suominen 050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen 0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen 0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
Ensio Simonen on vuosia ak-
tiivisesti toiminut ja paljon
tekevä alan mies, joka tarjoaa
tienkäyttäjille ammattimaista
apua pitkien välimatkojen La-
pissa joskus hyvin vaativissa-
kin sääoloissa.
Autot ovat aina olleet Si-
mosen työ ja harrastus. Huol-
topäällikkönä ja autoasentaji-
en kouluttajana elämäntyönsä
tehnyt Simonen kiinnostui
tiepalvelutoiminnasta kave-
rin innostamana vuosituhan-
nen vaihteessa. Työkiireet
hellittivät ja Simosella alkoi
tuolloin olla aikaa kurkistella
konepellin alle omaksi ilok-
seen. Vapaaehtoiseen tiepal-
velutoimintaan häntä motivoi
auttamisen halun lisäksi ute-
liaisuus, itsekäs tarve pysyä
mukana autojen kehityksessä.
Simonen on palveluihmi-
nen sielultaan. Hänen mat-
kapuhelimensa on aina auki
ja mies on pulaan jääneiden
tavoitettavissa 24 tuntia vuo-
rokaudessa. Jos matka avun
tarvitsijan luokse on pitkä,
yrittää Simonen auttaa puhe-
limitse tai järjestää nopeam-
paa apua lähempää.
Tällä mentaliteetilla pal-
velukilometrejä kertyy vuo-
sittain paljon. Viime vuonna
Simonen laskee ajaneensa
noin 10 000 kilometriä tiepal-
veluajoja. Näillä matkoillaan
hän pelasti 70 pahaan pulaan
joutunutta autoilijaa, joiden
matka ilman hänen apuaan
olisi katkennut. Pienempiä
auttamistapauksia oli satoja.
Erityiseksi vuoden tiepal-
velumiehen Ensio Simosen
työn tekee se, että sitä tehdään
Lapissa ajoittain arktisissa
olosuhteissa. Suurten hiihto-
keskusten asiakkaat eivät aina
ole varustautuneet äkilliseen
matkanteon katkeamiseen
kovassa pakkasessa. - Näis-
sä tapauksissa ensisijaiseksi
tehtäväksi tulee matkustajien
tieltä pelastaminen, sillä auto
on vartissa yhtä kylmä kuin
ulkoilma, hän sanoo.
Vuosien mittaan Simonen
on kuitenkin pannut merkil-
le, että tiellä liikkujien avun
tarve varsinkin talvisaikaan
on laskemaan päin. Hänen
näppituntumansa mukaan
autojen hyytymisiä paukku-
pakkasilla on selvästi aiempaa
vähemmän.
Kokeneena tiepalvelu-
miehenä Simoselle ei tuota
vaikeuksia ryhmitellä avun
tarvetta. Hyvin tyypillisesti
Tiepalvelun asiakkaan matka
uhkaa katketa rengasrikon,
polttoaineen loppumisen tai
akun tyhjenemisen vuoksi.
Auttamisen halustaan
huolimatta Simonen on mie-
lissään suuntauksesta, sillä se
kertoo sujuvasta matkanteos-
ta. - Polttoaineet, autot ja niis-
tä huolenpito on parantunut.
Suomalaiset ajelevat nykyisin
aiempaa paremmilla autoilla,
Simonen arvioi.
”Valtion kamreerimainen
säästölinja näkyy tiellä”
Autoliiton puheenjohtaja,
vammalalainen asianajaja
Risto Tuori sanoi Autoliiton
Tiepalvelupäivien avajaisissa,
että valtion kamreerimainen
säästölinja näkyy nyt liiken-
teessä. - Liikenneturvalli-
suutta on yritetty parantaa
halvimmalla mahdollisella
tavalla eli säätämällä lakeja ja
rajoituksia välittämättä siitä,
noudatetaanko niitä vai ei,
Tuori sanoi.
Tuori totesi, että tielii-
kennekuolemat ovat kuvuvan
vuoden aikana huomatta-
vasti lisääntyneet erityisesti
kohtaamisonnettomuuksien
vuoksi. - Osasyy näihin on-
nettomuuksiin on suurissa
ylinopeuksissa, jotka osoit-
tavat, ettei poliisin valvonta
pysty riittävän tehokkaasti
vastaamaan tiukentuneita no-
peusrajoituksia. Ylinopeuksi-
en ja alkoholin yhdistelmä on
oma ongelmaryhmänsä, jon-
ka juuret ovat yleisessä yhteis-
kunnallisessa kehityksessä.
Liikenneturvallisuutta ei
voida parantaa panostamatta
liikenneympäristöön, tähden-
si puheenjohtaja. - Tiehallin-
non rahoitus tulisi järjestää
pitkäjänteisesti niin, että ties-
tö saadaan vastaamaan lisään-
tyneen liikenteen tarpeita.
Rahasta ei ole puutetta. Valtio
kerää tieliikenteeltä lähes 7
miljardia euroa pelkkiä vero-
tuloja, joista alle miljardi käy-
tetään teiden rakentamiseen
ja kunnossapitoon.
Liittoon toivotaan
uutta väkeä
Suomen Autojärjestön histo-
ria alkaa vuodesta 1919, jol-
loin perustettiin Autoklubi.
Sitä kutsuttiin herrain klubik-
si, koska suurin osa jäsenistä
puhui äidinkielenään ruotsia.
Sen jälkeen perustettiin suo-
mea puhuvien Autoliitto ja
erinäköisiä järjestöjä matkan
varrella oli. Nykyinen Auto-
liitto sai muotonsa vuonna
1972, ja sen jälkeen olemme
tätä lyhennettä AL käyttäneet
ja sillä nimellä meidät tunne-
taan nykyään ulkomaillakin.
Jokaisessa EU-maassa on
vähintään yksi autojärjestö
ja maailman kattojärjestelmä
nykyään on FIA, joka myös
tunnetaan formula-ajoista ja
ralleista. FIA:n autourheilu-
osasto kuuluu Suomesta AKK
Motorsport ry. Autoliitto ja
SF Caravan ry ovat järjestön
motoring- ja touring-osastos-
sa. Euroopan alueen toimisto
sijaitsee Brysselissä, mistä me
pyrimme vaikuttamaan EU-
lainsäädäntöön.
Puheenjohtaja Tuori sa-
noo, että kun tarkastellaan
niitä etuja ja palveluja, joiden
perusteella Autoliittoon liity-
tään, tulee selvästi esiin neljän
kärki: tiepalvelu, automat-
kailupalvelut, Moottori-lehti
sekä tekniset ja lainopilliset
palvelut. Niiden lisäksi on
monia muita syitä. - Voisi sa-
noa, että aatteellinen edunval-
vonta-ajatus ei liittymissyynä
valitettavasti ole kovin ylei-
nen. Jos ajatellaan takavuosia,
me keräsimme yli 400 000 ni-
meä adressiin, jossa vaadittiin
polttoaineveron alentamista,
mutta ne 400 000 eivät ikävä
kyllä liittyneet Autoliittoon
siinä vaiheessa. Jos meillä oli-
si 400 000 jäsentä, me voisim-
me saada tässä maassa vielä
suuremman painoarvon, kuin
olemme tällä hetkellä saam-
me. Meillä on noin 85 000 jä-
sentä, ja tavoitteena on kasvaa
jatkuvasti, sanoo Tuori.
Hän sanoo myös, ettei tie-
dä onko vika siinä, että autoi-
lu on todellakin niin kallista,
ettei enää ihmisillä ole varaa
maksaa meidän jäsenmak-
suamme, vai onko se siinä,
että ihmiset ajattelevat, että
me hoidamme sen työn kui-
tenkin, vaikken juuri minä
olekaan Autoliiton jäsen. -
Niinhän me tietysti teemme-
kin, mutta painoarvoa lisäisi
huomattavasti se, että meidän
järjestäytymisasteemme olisi
sama kuin Norjassa. Siellä on
viisi miljoonaa asukasta ja yli
400 000 jäsentä Norjan Auto-
liitossa.
Autoliiton perusjäsenmak-
su Suomessa on varsinaiselta
jäseneltä 45 euroa, joka sisäl-
tää Moottorilehden. Jos halu-
aa lisäksi liiton tiepalveluedun
eli AL-turvan, pitää maksaa
lisää 42 euroa.
Harrastuksesta
tulikin ammatti
Lauri Lindroos on Autoliiton
tiepalvelupäällikkö. Hänelle
harrastuksesta tuli hiljalleen
työ. Ulvilassa asuva Lindroos
on ollut tiepalvelussa jo 41
vuotta, ja sanookin näin: - Ol-
laan lähdetty suurin piirtein
sieltä puupyöräajasta, jolloin
ei ollut pakkasnesteitä eikä
talvirenkaita, puhumattakaan
nastoista. Tänä päivänä ele-
tään maailmassa, jossa kaikki
toimii sähköisesti. On ollut
äärimmäisen hienoa seurata
tätä kehitystä.
Ammatiksi tiepalvelu
muuttui Lindroosille vuonna
1999, jolloin liittoon perus-
tettiin tiepalvelupäällikön
toimi. - Perusideana oli se,
että luomme 24 tuntia kat-
tavan tiepalvelujärjestelmän,
sekä vapaaehtoisen että am-
mattimaisen, ja ne sovitetaan
yhteen. Nyt siihen on liittynyt
Suomi ja kaiken kaikkiaan 42
Euroopan maata.
- Tieltä pelastaminen on se
sana, jota tänä päivänä käyte-
tään. Voisi puhua uusavutto-
muudesta, mutta tämä ei ole
ollenkaan moite autoilijoille.
Auton käsikirja voi olla yli
500-sivuinen. Kukaan ei voi
osata sitä ulkoa, se on päivän-
selvää, sanoo Lindroos.
Ihmisille syntyy hätäti-
lanteita tien päällä. Laitteet
eivät vain toimi, ja jonnekin
pitää soittaa. Sitä varten on
olemassa meidän päivystys-
numeromme. Sieltä saa aina
henkilökohtaista palvelua.
Ensiksi ruvetaan pohtimaan,
mitä apua tarvitaan, sillä mat-
kan jatkaminen on kaikille se
a ja o. Tarkoituksena on, että
auto pystyy omin voimin kul-
kemaan liikenneturvallisesti.
Ellei näin käy, täytyy järjestää
jotain muuta. Matkan pitää
kuitenkin jatkua. Ja tämä on
se tiepalvelun tämän päivän
tehtävä.
Jatkuu sivulla 7
Autoliitto on valinnut vuoden tiepalvelumieheksi Ensio
Simosen Rovaniemeltä. Valinta julkistettiin lauantai-
na Vammalassa, minne tiepalvelumiehet kokoontuivat
valtakunnalliseen, kaksipäiväiseen tapaamiseen Hotelli
Ellivuoreen. Ensi vuonna päivät pidetään Sotkamossa.
Ensio Simonen on Vuoden Tiepalvelumies
Avajaiset pidettiin kaupungintalon pihalla, mistä tiepalveluväki ajoi saattueena Ellivuoreen.
Viime vuonna Ensio Simonen laskee ajaneensa noin 10 000 kilometriä tiepalvelu-
ajoja. Näillä matkoillaan hän pelasti 70 pahaan pulaan joutunutta autoilijaa, joiden
matka ilmanvuoden tiepalvelumiehen apua olisi katkennut. Pienempiä auttamista-
pauksia oli satoja.
Kattavaa ja
kiitettävää apua
Autoliiton tiepalvelumiehet kokoontuivat Vam-
malaan viikonvaihteessa. Tuttuihin oransseihin
haalareihin pukeutuneet teiden ritarit vaihtoivat
kokemuksia ja rentoutuivat yhdessä. Yksi heistä
nousi, kuten joka vuosi yksi nousee, vuoden tiepal-
velumieheksi. Nyt hän oli rovaniemeläinen Ensio
Simonen.
Ennen autot hajosivat matkalle huonouttaan,
nyt lähinnä hienouttaan. Nykyaikaisen auton ko-
nepellin alle ei ole tavallisilla pulliaisilla asiaa. Eikä
tilaa, niin täyteen ne on pakattu tekniikkaa.
Ei tiepalvelumieskään välttämättä pellin alle su-
kella. Hänellä on nykyisin käytössään laite, joka au-
ton verkkoon kytkettynä kertoo, missä päin autoa
vika on ja minkä laatuinen. Ja ellei tiepalvelumies
saa menopeliä käymään, hän pystyy kertomaan,
missä lähin huoltamo on, minne voi majoittua ja
kuka vetää auton korjaamolle.
Avun välitys on nopeata. Suomalaisilla on kän-
nyköitä lähes jokaisella. Enää ei tarvitse kävellä
kilometritolkulla etsimään taloa, jossa olisi puhe-
lin. Tiepalvelumieskään ei aja määrätöntä reittiä
viikonloppuisin tai juhlapyhinä. Hänellä on oma
alueensa, jonka Autoliiton tiepalvelun keskus tie-
tää. Soitto avun tarvitsijalta menee keskukseen
Loimaalle, josta saadaan ensi ohjeet, sitten etsitään
haveripaikkaa lähin tiepalvelumies. Apu voi olla
paikalla muutamassa minuutissa.
Autoliiton tiepalvelu on vapaaehtoistyötä, joskin
liitto on kehittänyt myös ammattimaisen 24 tunnin
palvelun. Nämä yhdessä takaavat, että suomalainen
autoilija ei ole yksin yössä vaikka siltä näyttäisi.
Tiepalvelumies ansaitsee suurkiitoksen!
Erkki Petman
Ensio Simonen, vuoden tiepalvelumies.
Kuva: Studio Saraste.