Page 10 - Alueviesti_31_2007

10 Keskiviikko elokuun 1. 2007
Jatkoa sivulta 5
-Uskon, että meistä välit-
tyi toisaalta myös nöyryys. Ei
meillä ollut ylisuuria yöpaitoja
päällä tai kiloa kultaa kaulassa.
Ennen esiintymistä ilmenneet
tekniset ongelmat koituivat
nekin ennemmin joukon on-
neksi, sillä tekniikkaa hioessa
pojilla oli aikaa esitellä itsensä
ja pulista yleisölle.
VR kuljettaa
Vaikka rapkilpailun voitto
mieltä lämmittääkin, ei Le-
pakkotiimi aio jatkossakaan
kulkea nenä pystyssä tai an-
taa nesteen nousta päähän.
-Nöyränä jatketaan edelleen.
Tavoitteissa on, että tämän
kilpailun kautta me nousi-
simme suuremman yleisön
tietoisuuteen ja saisimme
keikkoja enemmänkin, pojat
kertovat. Tällä haavaa keikko-
ja on noin kaksi kuukaudessa
viidenkymmenen kilometrin
säteellä kotikaupungista. -
Niin paljon tehdään keikkaa,
kun vaan pystytään, kolmikko
vakuuttaa.
Suuren yleisön tietoisuu-
teen nousemista avittaa var-
masti myös rapkilpailun pal-
kinto. Lepakkotiimi nimittäin
pääsee studioon ammattilais-
ten kanssa levyttämään joko
voittoisan singlensä tai mah-
dollisesti tulevan kakkoslevyn
materiaalia laajemminkin.
-Levy on tulossa muutenkin,
mutta olisihan se uskomaton-
ta päästä katsomaan miten
ammattilaiset hommia teke-
vät.
Syksy erottaa kolmikon
Vammalasta hajalleen, sillä
Kuuma Soosi jatkaa luokan-
opettajan opintoja Raumalla,
Sheri! lähteeVirroille opiske-
lemaan musiikin tuottamista
ja PomiP on jo lehden ilmes-
tyessä siirtänyt muuttokuor-
mansa Vantaalle. Välimatka ei
kuitenkaan musiikkiharras-
tusta hidasta. -Netti on oiva
keksintö. Siellä voidaan reaa-
liajassa käydä kuuntelemassa,
jos vaikka Markus on keksinyt
jonkun loistavan biitin, Kuu-
ma Soosi naurahtaa. Hän on
jo tottunut reissaamaan vii-
konlopuiksi Vammalaan, sillä
kahden ensimmäisen opis-
keluvuoden aikana Raumalla
vietettyjä viikonloppuja on
kertynyt kolme.
Myös PomiP ja Sheri!
ovat valmistautuneet pane-
maan musiikin lopulta kaiken
muun edelle. -Kyllä VR kul-
jettaa, PomiP virnistää.
Pauliina Parto
Arto Satonen
Liikenne-
kasvatukseen
panostettava
Vammalaan kokoontuivat viikonloppuna Auto-
liiton tiepalvelumiehet ympäri maata. He ovat
juuri niitä, jotka käyttävät vapaa-aikaansa mei-
dän autoilijoiden hyväksi. He ovat myös liiken-
teen ammattilaisia, koska näkevät harrastuksen-
sa kautta liikenteen ongelmatilanteita.
Tiepalvelupäivien avausjuhlassa pääpuheenai-
heeksi nousi liikenneturvallisuus. Toisin kuin
edellinen hyvä vuosi,tämä kesä on ollut liiken-
teessä murheellinen,erityisesti kuolemaan joh-
taneiden onnettomuuksien osalta. Tammi-ke-
säkuun aikana 178 ihmistä menetti henkensä
liikenteessä, mikä oli 56 edelllistä vuotta enem-
män.
Liikenneonnettomuuksiin liittyy aina henkilö-
kohtainen tragedia. Liikenneonnettomuuksissa
menehtyy isiä, äitejä, nuoria ja jopa kokonai-
sia perheitä. Eloonjääneet puolestaan saattavat
vammautua loppuiäkseen. Yhteiskunnalla on
suuri intressi saada liikenneonnettomuuksien
määrää vähennettyä.
Usein liikenneonnettomuuksiin liitetään kysy-
mys teiden laadusta ja hoidosta. Niissä on toki
parannettavaa ja siitä asiasta keskustellaan edus-
kunnassa heti syyskuulla budjettikäsittelyn yhte-
ydessä. Asia ei ole kuitenkaan ratkaistavissa vain
rahalla. Suurinta osaa vakavista liikenneonnetto-
muuksista, kuten kohtaamisonnettomuuksista,
ei selitä huonot liikenneolosuhteet, vaan kyse
on inhimillisestä ajovirheestä. Siihen syynä on
usein mm.väsyminen.
Hyvin vakava asia on se,että monet liikenneon-
nettomuudet johtuvat rattijuopumuksesta, hur-
jasta ylinopeudesta tai muusta piittaamattomuu-
desta liikenteessä. Mukana on jopa itsetuhoista
käyttäytymistä. Näitä asioita ei korjata liikenne-
olosuhteiden, vaan asenteiden muutoksella.
Liikenneonnettomuudessa ei useinkaan aiheu-
teta ongelmia vain itselle, vaan myös muille.
Sen vuoksi erityisesti nuorten liikennekasvatuk-
seen on panostettava. Asia ei kuitenkaan ratkea
holhoamalla,vaan sillä,että itse opitaan tunte-
maan liikenteen vaarat ja asiaan liittyvä vaka-
vuus. Onkin mietittävä uusia opetustapoja ja
tarvittaessa lakimuutoksia,jotta vakavien liiken-
neonnettomuuksien määrä saadaan uudelleen
laskuun.
Huittisten Osuuspankin
kuluvan vuoden ensim-
mäistä puoliskoa leimasi
talouden korkeasuhdan-
ne ja tasaisesti kohonneet
markkinakorot. Pankki-
toiminnan kannalta ajan-
jakso on ollut erityisen
hyvää aikaa, sanoo toimi-
tusjohtaja Olli Näsi.
Näsin mukaan Huittisten
Osuuspankki on pärjännyt
suotuisissa olosuhteissa pa-
remmin kuin vuotta aiemmin.
- Kaikilla pankkitoiminnan
osa-alueilla kehitys oli vah-
vaa. Uusia asiakkaita ja omis-
tajajäseniä olemme saaneet
alkuvuonna todella hienosti,
kertoo pankin toimitusjohtaja
Olli Näsi. Korkokatteen ja lii-
kevoiton taso alkuvuonna oli
hyvää luokkaa. Varainhankin-
nan puolella talletusten suosio
on kasvanut voimakkaasti. Ko-
honnut korkotaso on tehnyt
talletuksista entistä houkutte-
levampia. Korkotason nousu
ei kuitenkaan ole säikäyttänyt
luotonottajia, vaan luotot ovat
käyneet kaupaksi entiseen
malliin.
Nykyisin korkojen nousua
vastaan on mahdollisuus ottaa
korkokattosopimus, mikä tur-
vaa luotolle määräajaksi ha-
lutun enimmäiskoron. Uusia
luottoja on alkuvuonna nostet-
tu n. 28 % enemmän kuin vii-
me vuonna vastaavana aikana,
yhteensä 17,8miljoonaa euroa.
Osuuspankin talletuskanta on
kasvanut 12 kk:n aikana yli 12
% ja luottokanta yli 10 %.
Pankki sai uusia asiakkaita
vuoden 6 ensimmäisen kuu-
kauden aikana kaikkiaan 142.
Asiakasmäärä kasvoi vuoden
takaisesta 98:lla ja omistajajä-
senten määrä 79:llä. Op-bo-
nusten määrän kasvu, tuleva
mahdollisuus käyttää bonuk-
sia Pohjolan vakuutuksiin ja
korttiyhteistyö Kesko-ryhmän
kanssa selittävät jäsenmäärän
kasvua. Huittisten Osuuspan-
kin omistajajäsenille kertyi
alkuvuodelta 97 000 euroa bo-
nuksia, mikä on n. 62 % enem-
män kuin vuotta aiemmin vas-
taavana aikana.
Toimitusjohtaja Näsin
mukaan bonukset ovat tänä
vuonna arvoltaan puolitois-
takertaiset vuoden takaiseen
verrattuna. Ensi vuonna tehoa
tulee vielä saman verran lisää,
jolloin bonusten antama asia-
kashyöty on kaksinkertainen
alkuperäiseen nähden. Ensi
vuodelta Huittisten Osuus-
pankki arvioi palauttavansa
jäsenilleen bonuksina 400 000
- 500 000 euroa.
Osuuspankin 6 kk:n kor-
kokate oli 1 375 000 euroa ja
liikevoitto 1 220 000 euroa.
Molemmat luvut ovat selvästi
suurempia kuin vuotta aikai-
semmin. Talletus- ja luotto-
volyymit ovat kasvaneet voi-
makkaasti, luottotappioita ei
vastaavasti ole kertynyt juuri
lainkaan. Nämä seikat selittä-
vät korkotason nousun ohella
parantuneita tunnuslukuja.
- Mikäli loppuvuoteen ei
osu mitään ennakoimatonta,
tulee vuodesta 2007 Huittis-
ten Osuuspankille hyvä, sanoo
toimitusjohtaja Näsi. - Tällä
vuosituhannella Huittisten
Osuuspankin luottokanta on
kaksinkertaistunut ja talletus-
kanta lähes kaksinkertaistu-
nut. On selvää, että näin voi-
makas pankkimarkkinoiden
kasvu ei voi loputtomiin jat-
kua. Ennemmin tai myöhem-
min talouteen ja sitä myötä
pankkimarkkinoillekin tulee
hiljaisemmat ajat. - Eivät puut
taivaaseen asti kasva tälläkään
kertaa, toteaa Näsi.
Ruusumaasta
myyntineuvottelija
Huittisten OP-Kiinteistökes-
kukseen nimitettiin huhti-
kuussa myyntineuvottelijaksi
rakennusinsinööri Jukka Ruu-
sumaa. Toimitusjohtaja Han-
nu Hurri siirtyi toukokuussa
Huittisten OP:n palvelukseen.
Hurri jatkaa edelleen myös
OP- Kiinteistökeskuksen joh-
tajana.
Isännöitsijänä toimii edel-
leenkin Jouni Kalliokoski ja
toimistotyöntekijänä Soile
Hara.
Huittisten OP:n bonukset
kovassa kasvussa
Tietoliikenne- ja puheli-
nalan myllerryksissä Kei-
kyän Puhelinosuuskun-
nalla on edelleen selkeä
itsenäisyyslinja. Äetsässä
toimiva maamme pienin
puhelinyhtiö haluaa säi-
lyttää työpaikat ja palvelut
omalla alueellaan. Keino-
na on itsenäisyys, jonka
selkänojana taas on osuus-
kunnan vakavaraisuus.
Puhelinosuuskunnan itse-
näistä linjaa kuvastaa myös
tuore toimitusjohtajaratkaisu.
Osa-aikaisena tehtäviä vajaat
kuusi vuotta hoitanut Timo
Järventausta saa seuraajan
omasta talosta. Puhelinyhtiön
teknisestä puolesta vastan-
nut Kimmo Savolainen tuli
osuuskunnan palvelukseen
vuonna 2000. Kuukauden
vaihteesta alkaen hän on toi-
mitusjohtaja.
-Vaikka Kimmolla on ko-
mea titteli, kyllä hän töihin
silti joutuu. Epäilen, että hän
saa tarttua ruuvimeisseliin-
kin, Järventausta veistelee
pienen yhtiön johtajan tehtä-
väkentästä.
Tänä vuonna 31 vuotta
täyttävä Savolainen on asunut
miltei koko ikänsä Huittisissa.
Vasta vajaan vuoden hän on
ehtinyt kortteerata Ikaalisissa.
-Tulevaisuus näyttää haas-
tavalta, Savolainen tunnustaa
ja sanoo kilpailun alalla kove-
nevan.
Savolaisen vetämässä pu-
helinosuuskunnassa on neljä
päätoimista työntekijää, joista
asentajia on kaksi.
Myyntivoitto sinetöi
hyvän tuloksen
Kuluvan vuoden tulok-
sen odotetaan olevan hyvä.
Osuuskunta myi Finnet-ryh-
män kahtiajaon yhteydessä
tulevan uuden DNA:n osak-
keensa, joiden myyntivoitto
kasvattaa tulosta.
-Voitto on 200 000 euron
luokkaa. Yhtiön omasta pää-
omasta on puolet ollut sijoi-
tettuna DNA:han, Järventaus-
ta sanoo.
-Pari vuotta sitten ajateltiin
kainalot hiessä sitä, saadaan-
ko sijoitusta koskaan takaisin.
Sijoitettu raha oli pitkälti pe-
räisin Radiolinjan myynnistä.
Keikyän Puhelinosuuskun-
ta on maantieteellisesti kilpai-
lijoidensa piirittämä. Huittsis-
sa on Satakunnan Puhelimen
ratkaisun myötä naapurina
uusi DNA, Vammalassa ryh-
mittymiin kuulumaton Ete-
lä-Satakunnan Puhelin Oy ja
Kauvatsan-Kokemäen suun-
nalla Telia-Sonera.
Lähin Finnet-leirin yhtiö
on Ikaalisten-Parkanon Pu-
helin Oy, jonka kanssa osuus-
kunta tekeekin läheistä yh-
teistyötä. Keikyä ostaa IPP:ltä
keskus- ja laajakaistapalvelut
ja on näin yhtiölle iso asiakas.
KPO:lla on noin 1200 lan-
kaliittymää ja noin 350 laa-
jakaistaliittymää. Lankaliit-
tymien määrä on vähentynyt
viidenprosentin vuosivauhtia.
Puhelinliikenne on vähenty-
nyt vielä liittymiä enemmän.
Aikainen uutinen
kännykkämarkkinoilta
Ylenuutiset kertoivat sunnun-
taina, että maakunnallisten
puhelinyhtiöiden Finnet-liit-
touma on tulossa kännykkä-
markkinoille.
-Vahvasti sanottu, Järven-
tausta kommentoi ja muis-
tuttaa, että asiasta ei ole vielä
päätetty.
-Voisi kysyä, kuuluuko kes-
ken olevista asioista tiedottaa.
Keikyän Puhelinosuus-
kunta sanoo jatkavansa DNA:
n matkapuhelinliittymien
myyntiä entiseen tapaan.
Yhtä kaikki, Finnet on jät-
tänyt tarjouspyynnöt verkko-
jen käytöstä muille operaatto-
reille. Ryhmä olisi merkittävä
toimija liittymämarkkinoilla.
Finnetin jäsenyritykset,
niiden joukossa Keikyän Pu-
helinosuuskunta, kattavat
suurimman osan Suomea.
Ryhmän päätöstä voidaan
odottaa syksyllä.
Hannu Virtanen
Uusi johtaja itsenäisenä pysyvälle KPO:lle
Toimitusjohtaja Timo Järventausta luovuttaa Keikyän
Puhelinosuuskunnan avaimen seuraajalleen Kimmo
Savolaiselle.
SPR:nVammalan osastoon
myymässä Marttilankatu
1:ssä sijaitsevaa toimitalo-
aan. Neljäkymmentäluvun
loppupuolella valmistunut
pieni kaksikerroksinen lii-
kerakennus sijaitsee Vam-
malan kaupungin omista-
malla vuokratontilla.
Liike rakennettiin alun perin
Satakunnan Osuusteurasta-
mon Vammalan myymälän
toimitiloiksi. Nyt rakennus
on ollut 15 vuotta SPR:n
omistuksessa ja siinä toimii
Ystävänpirtti, suosittu ko-
koontumispaikka. Osaston
puheenjohtaja Sirpa Mäkinen
kertoo, että mahdolliset tar-
joukset käsitellään osaston
hallituksen kokouksessa 8.
elokuuta.
Nykyisessä kaavassa ra-
kennuksen tontti on merkitty
paikoitusalueeksi. Sirpa Mäki-
sen mukaan rakennus on kui-
tenkin saamassa kaavamuu-
toksella oman tontin alleen.
Mäkinen kertoo, että SPR:n
hallituksessa pädyttiin myyn-
tiin, koska rakennuksen korja-
us- ja ylläpitokulut ovat suuret.
- Olemme vapaaehtoisvoimin
toimiva avustusjärjestö, jonka
tehtävä ei voi olla raskas kiin-
teistön ylläpito.
Rakennus on vaatinut jat-
kuvaa remonttia. Sanottavia
vuokratuloja siitä ei saa. Ystä-
vänpirtin kohtalosta puheen-
johtaja toteaa, että katsotaan
nyt ensin tuleeko tarjouksia. -
Voihan olla että jatkammekin
samassa paikassa. Se nähdään
sitten 8. elokuuta.
SPR Vammala
myymässä taloaan
Vanha ja huonokuntoinen kiinteistö käy SPR:n voimille. Siksi myyntiin on päädytty.
Lepakkotiimiä vahvisti myös Antti ”Miami Hiitti” Hiitti, jonka käsialaa poliittisesti kantaaottava kertosäekin on.
Kuva: Markku Teerikorpi.
Lepakkotiimin räppi puri...