Page 10 - Alueviesti_33_2007

Basic HTML Version

Keskiviikko elokuun 15. 2007

Kahden kuukauden mit-

tainen kumialan rekry-

tointikoulutus sai onnel-

lisen lopun, kun kurssin

päätteeksi lähes kaikki

osanottajat työllistyivät

Teknikumille tai Kumi-

jalosteelle.

Teknikum-Yhtiöt Oy:n hal-

lintopäällikkö Jukka Tuomi-

nen kertoi koulutuksen pää-

töstilaisuudessa, että vastaa-

via rekrytointikoulutuksia

on järjestetty työvoimatoi-

miston kanssa yhdentoista

vuoden aikana kaiken kaik-

kiaan 17. Hyvää palautetta

keränneelle eri tahojen kou-

lutusyhteistyölle seuraa jat-

koa syksyn aikana.

- Kun koulutus lähtee yri-

tyksen tarpeesta, opetuksen

sisällöstä tulee oikean tyyp-

pinen ja ihmiset työllistyvät,

toteaa Tuominen.

Koulutuksen teoriaosuus

on jätetty mahdollisimman

niukaksi ja painotettu enem-

män käytännönläheistä työs-

sä oppimista. Tänä päivänä

uudestaan pinnalle pyrkivää

kisälli-oppipoikakäytän-

töä on kumialan koulutuk-

sissa noudatettu jo pitkään

eli kokeneemmat työntekijät

opastavat untuvikkoja.

- Olen iloisesti yllätty-

nyt siitä, miten kannusta-

van myönteisesti vakituiset

työntekijät ovat suhtautuneet

työssä oppijoihin, kiittelee

Tuominen ja toteaa samaan

syssyyn, että koulutuksesta

valmistuneiden oppiminen

jatkuu työpaikoilla.

Kumin käsittelyssä

omat niksinsä

Työnantajapuolen kiitokset

saa myös Vammalan Seudun

Yrityspalvelu Oy:n Kumilla-

hankkeen vetäjä Aino-Riitta

Joutsen, joka yhdessä Vam-

malan seudun aikuiskoulu-

tuksen kanssa kantoi pää-

vastuun koulutuksen toteu-

tuksesta.

Pitkän linjan kumialan

ammattilainen Aino-Riitta

Joutsen evästi uusia kumi-

työntekijöitä tähän tapaan:

- Tulette huomaamaan,

että vaikka kumi ja merkin-

nät ovat samat, niin jokainen

päivä on erilainen. Kumin

käsittelyyn ei välttämättä pä-

de samat niksit tänään kuin

eilen, sillä kumi ”käytös” on

ennalta arvaamatonta.

Yksi koulutuksen myötä

työllistyneistä on äetsäläi-

nenVeijo Rautu, jolle kumi-

ala oli ennestään tuntema-

ton alue.

- Luulen, että kumin kä-

sittelyn oppii parhaiten ko-

kemuksen ja tekemisen

myötä. Koin koulutuksen

erittäin hyvänä, varsinkin

kun se poiki työpaikan, sa-

noo Rautu.

Uutta kumialan

koulutusta tulossa

Vaikka koulutuksesta val-

mistui nyt kymmenen uutta

työntekijää, lisää työvoimaa

tarvitaan kumialalle yhä.

Lokakuun alussa käyn-

nistyy uusi kumialan rekry-

tointikoulutus, jonka tarkoi-

tuksena on työllistää 15 hen-

kilöä. Koulutuksen jälkeen

opiskelijoilla on mahdolli-

suus työllistyä matkatöinä

tehtäviin kumiointitehtä-

viin, kumituotteiden valmis-

tukseen ja kumityöntekijäksi

letkuosastolle.

Koulutukseen voi hakeu-

tua elokuun loppuun asti jo-

ko työvoimatoimiston kaut-

ta tai työministeriön sivuilla

sähköisesti.

Kumialan koulutus

työllisti hyvin

Mitä on

rekrytointikoulutus?

Rekrytointikoulutus on yrityksel-

le räätälöityä työvoimakoulutusta,

jonka yritys ja työhallinto suunnit-

televat, rahoittavat ja toteuttavat

yhdessä valitun kouluttajan kanssa.

Koulutusohjelma suunnitellaan yri-

tyksen tarpeiden pohjalta ja toteu-

tetaan joustavasti yrityksen tilantee-

seen sopivalla tavalla.

Lisätietoja: Vammalan seudun työ-

voimatoimiston palvelupäällikkö

Irene Impiö, 050 396 1296.

Kumilla-hankkeen vetäjä Aino-Riitta Joutsen ojenta-

massa kurssitodistusta Veijo Rautulle.

Kumiala työllistää Vammalan seudulla tällä hetkellä hyvin ja alalle koulutetaan väkeä lisää syksyn aikana.

Äetsän

kunnanjohtaja

Eero Mäki-Tanila kan-

nattaa uuden mahdolli-

sen kaupungin nimeksi

Rautavettä

Sastamalan

sijaan. - Miksi Rautavesi

mieluummin kuin Sasta-

mala uuden kaupungin

nimeksi, sitä hän peruste-

lee seuraavassa kirjoituk-

sessaan nimien taustoista

ja arvoista:

- Rautavesi -nimi kuuluu

Rautavedelle, uuden perustet-

tavan kaupungin keskuksen

Vammalan keskeiselle järvel-

le. Rautaveden ja sen ranta-

alueiden kulttuuriympäris-

tön maisema on nimetty jär-

ven mukaan Rautaveden kan-

sallismaisemaksi. Valinta on

tehty ympäristöministeriössä

Suomen itsenäisyyden 75 juh-

lavuoden merkeissä. Kansal-

lismaisema kuvastaa kansal-

lista identiteettiämme.

Rautavesi kulttuuriympä-

ristönä, ihmisen jälkinä luon-

nossa ja maisemassa ulottuu

ajassa kauas menneisyyteen

asutushistoriamme alkuaikoi-

hin, kun maaperä nousi jää-

kauden jälkeen vedenpinnan

yläpuolelle tuhansia vuosia

sitten ja ensimmäiset uudis-

asukkaat asettuivat tänne ve-

sistön rannalle asumaan jää-

kauden jälkeisen meren ran-

nan paettua lännemmäksi.

Alueemme mantereen, järvi-

en ja jokien kuroutuminen

merestä tapahtui tämän kirjoi-

tuksen taustalla olevia kuntia

ajatellen suunnilleen samaan

aikaan niin Mouhijärvellä,

Punkalaitumella, Vammalas-

sa kuin Äetsässäkin. Rautave-

si ja kulttuurimaisema yleen-

sä alkoi muotoutua vesistöjen

rannoille, tuhansia vuosia en-

nen Sastamala-nimisen hal-

linto- ja kirkkopitäjän syntyä.

Kansallismaisemamme juuret

ovat kestävät ja ne ulottuvat

hyvin kauas menneisyyteen.

Rautaveden kansallismaise-

man voi kuvitella alueemme

kuntien kulttuurimaisemien

symbolina yleensä.

Kulttuurimaisemamme,

Saikkalanjoen, Tupurlan- ja

Mätikköjärvien maisemat

Mouhijärvellä, Punkalaitu-

menjokilaakson ja Maisema-

tien kulttuuriympäristöt Pun-

kalaitumella, Kokemäenjo-

en valtakunnallisesti arvokas

maisema Äetsässä ja Rautave-

den kansallismaisema Vam-

malassa tarjoavat ihailtavak-

semme niitä toisista alueis-

ta poikkeavia kauneusarvoja,

joilla alueemme erottuu muis-

ta, vahvaa omaa identiteet-

tiämme. Rautaveden, näiden

kulttuurimaisemien helmen,

identiteetti on vahva, koska se

perustuu Suomen 27 huolel-

la valitun kansallismaiseman

poikkeukselliseen symboliar-

voon. Täältä voi löytää ihmi-

sen asumisen jälkiä kivi- ja

rautakautisilta ja sitä nuorem-

milta asuinpaikoilta tai varus-

tuksia, joilla asukkaat ovat ol-

leet valmiita puolustamaan

hienoja asuinsijojaan ulko-

puolisilta tunkeilijoilta, kuten

linnavuoria Karkussa ja Kärp-

pälässä tai kauniita rakennuk-

sia, maiseman helmiä, kirk-

koja, voimalaitoksia, vanhoja

teitä tai kivisiltoja. Nämä ih-

misen jäljet kaukaa mennei-

syydestä ovat meitä yhdistä-

viä tunnuksia, joiden kaut-

ta me kiinnitämme itsemme

alueeseen.

Kulttuuriympäristö, kuten

Rautavesi, on vuosituhanti-

sen kestävän kehityksen tulos

ja samalla haaste nykyisille ja

tuleville sukupolville varjella

yhteisen ympäristön kauneus-

arvoja ajasta aikaan. Rautave-

si nimenä symbolisoi kestäviä

arvoja, ja kantaa viestiä vuo-

sisadasta toiseen, sukupolvel-

ta toiselle, ihmisen työstä ja

elosta tässä maisemassa. Tääl-

tä tunnistamme pyhät paikat,

rantapuistot ja -lehdot sekä

kukkakedot, joissa on vaih-

dettu ensisuudelmat tai lau-

suttu kestävän rakkauden lu-

paukset. Täällä ovat ne paikat,

joissa olemme yhdessä koke-

neet mieliinpainuvat tapah-

tumat ja jakaneet yhteiset ko-

kemukset, ilon ja riemun tai

surun hetket.

Rautavesi nimenä edustaa

identiteettimme kaikkein kes-

tävintä olemusta, vuosisadasta

toiseen ympärillämme nähtä-

vissä olevaa maisemaa, ihmi-

sen jälkiä luonnossa, mieltäm-

me elävöittävää ja innostavaa

kauneutta.

Sastamala

Sastamala edustaa nimenä

hallintorakennetta, maallis-

ta ja kirkollista yhteisöä, jol-

la on kulttuurimaisemaamme

verrattuna hyvin lyhyt histo-

riallinen perspektiivi. Histo-

riallisena hallintorakentee-

na se ei edusta yhtenäisyyttä,

identiteettiämme tänä päivä-

nä vahvistavaa arvopohjaa.

Se on vain nimi kuntiemme

aluetta paljon laajemmankin

alueen hallintorakenteen ke-

hitysvaiheesta, joka ei osoit-

tautunut kestäväksi, vaan ha-

joavaksi, mahtavuudestaan ja

suuruudestaan huolimatta. Se

edustaa myös sellaista hallin-

tomallia ja mahtia, jolle nyky-

aikainen kansanvalta oli vielä

vierasta. Sastamala on viesti

myös alueesta, joka ei ollut yh-

tenäinen ja toimiva. Entinen

suuri hallinto- ja kirkkopitäjä

jakautuu nyt ainakin kolmeen

maakuntaan, Satakuntaan,

Pirkanmaahan ja Etelä-Poh-

janmaahan, ja entisen suurpi-

täjän kunnat suuntautuvat eri

tahoilleen omine poikkeavine

identiteetteineen.

Sastamala nimenä viestii

hajaannuksesta, kestämättö-

mästä rakenteesta, josta ei ole

löydettävissä mitään innosta-

vaa, uutta kaupunkia ja sen

identiteettiä vahvistavaa stra-

tegista haastetta. Nimi tarjoaa

vain loistokkaan menneisyy-

den, historiasta luettavan ker-

tomuksen Sastamalan ja Tyr-

vään kirkkojen keskiaikaisesta

mahdista ja hajoamisesta pie-

niin osiin, mikä minkin syyn

vuoksi, kuten Kiikan seura-

kunnan synty lähinnä ylipit-

kän ja vaarallisen kirkkotien

vuoksi. Jokihan monine kos-

kineen oli myös kirkkotienä.

Sastamala, kun se on tie-

tyn rajoiltaan määrätyn hal-

lintoalueen nimi, ei kaiken

muun lisäksi koske lainkaan

laajuudestaan

huolimatta

Punkalaidunta Liitsolan kylää

lukuun ottamatta eikä Äetsän

toista puolta eli Keikyää, jossa

on merkittäviä ihmisen työstä

kertovia symboleja Kokemä-

enjoen kulttuurimaisemassa,

kuten Kokemäenjoen ensim-

mäinen voimalaitos ja var-

haisimmat tehdasrakennuk-

set alueellamme. Sastamala

nimenä jakaa uuden kaupun-

gin kunnat historiallisesti ja

erottaa aluetta eikä yhdistä si-

tä. Vaikka Sastamalan vanhat

kirkot ovat sinänsä kaunii-

ta helmiä maisemassa, ne tu-

levat kauniina rakennuksina

esiin paremmin Rautaveden

kansallismaiseman arvokoh-

teina kuin Sastamalan hajon-

neen kirkkopitäjän tyyssijoina

ja symboleina.

Johtopäätös

Uuden kaupungin perustami-

nen tasavertaiselta pohjalta on

lähtenyt käyntiin Äetsän kun-

nan aloitteesta. Kunta haluaa

varata itselleen oikeuden ar-

vioida valmistelun etenemis-

tä tästä näkökulmasta. Perus-

taminen on lähtenyt käyntiin

todella hyvässä yhteishenges-

sä. Työnimeksi uuden kau-

pungin perustamisasiakirjaan

otettiin Rautavesi, joka sai

paljon myös myönteisiä arvi-

oita. Sen jälkeen alkoi kieltei-

nen keskustelu, jossa viisastel-

tiin mm. vesi-nimen taivutus-

muodoilla. Suomessa on kym-

meniä, varmasti satoja vesi

–loppuisia paikannimiä, joista

ei yleensä kuuluu tällaisia kiel-

teisiä vaikutuksia nimen tai-

vutusmuodosta. Nämä ilmai-

sut tuleekin ottaa huumorilla

vastaan. Työnimen vaihdolle

ei ollut painavia perusteluja,

pikemminkin vain yleisökir-

joituksia miellyttävän kosis-

kelun makua. Sen sijaan oli-

si pitänyt nopeasti paneutua

Rautavesi –nimen arvopoh-

jaan ja etsiä sieltä kestäviä pe-

rusteluja, joilla olisi ollut hel-

posti torjuttavissa kieliopin

vastaiset nimen väännökset,

joita on esitettävissä nimes-

tä kuin nimestä. Esimerkki-

nä voi näistä mainita vaikka

Saastamalan.

Äetsän kunta käsitteli työ-

valiokunnan ja ohjausryhmän

tulevaa agendaa - kokous-

rytmi tuo mieleen enemmän

varttimailin kuin maratonin,

tosin ilman mainittavaa puls-

sin nousua - ja esittää uuden

perustettavan kaupungin ni-

meksi ensisijaisesti selvitettä-

väksi Rautavettä. Työnimeä

ei olisi tullut vaihtaa yhtäkkiä

ilman perusteluja – tein siinä

itsekin harkintavirheen työ-

valiokunnassa, kun asia tuli

käsittelyyn pöydälle. Kaupun-

gin nimen tulee olla meitä yh-

distävien kokemusten, identi-

teettimme, vahvistaja. Se mitä

muut ajattelevat kaupunkim-

me nimestä, sen vaikutukses-

ta imagoomme, on suhtees-

sa omaan identiteettiimme

toissijaista. Vahva identiteet-

ti kuitenkin vain luo vahvaa

imagoa, eikä päinvastoin. Saa-

tuaan nimien taustoista ja vai-

kutuksista identiteettiimme

riittävän käsityksen ihmiset,

varsinkin nuoret tulevat vas-

tuun kantajat, kaiken loogisen

ajattelun eli järjen mukaan pi-

tävät Rautavesi –nimen kestä-

viä arvoja parhaina ja siis vai-

kutusta identiteettiimme po-

sitiivisempana kuin Sastama-

lan, uuden kaupungin nimeä

ajatellen.

Sen sijaan uuden kaupun-

gin vaakunaksi soveltuu hy-

vin Sastamalan vanhaa emä-

pitäjää symboloiva Karkun

kunnan entinen vaakuna nel-

jine palkkeineen, muta mie-

luummin Pirkanmaan maa-

kunnan tunnusvärein eli pu-

naisella pohjalla, lämpimin

värein. Vaakuna on ajattoman

kaunis.Viittaan tässä lopuksi

vain esimerkiksi alueen mui-

naishistorian parhaan tunti-

jan, professori Unto Salon ar-

vioon Rautaveden nimestä.

Hän pitää sitä käyttökelpoi-

sena neutraalina vaihtoehto-

na uuden kaupungin nimeksi.

Hän arvioi näitä nimeen liit-

tyviä arvoja historiantuntijan

näkökulmasta.

Eero Mäki-Tanila

Eero Mäki-Tanila:

Miksi Rautavesi mieluummin

kuin Sastamala?

Kirjoittaja on Äetsän kun-

nanjohtaja Eero Mäki-Ta-

nila.

Page 11

Page 9

1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32