Page 13 - Alueviesti_33_2007
Basic HTML Version
13
Keskiviikko elokuun 15. 2007
Pirkanmaan liitto on esit-
tämässä yhdessä Satakun-
taliiton ja Keski-Suomen
liiton kanssa liikenne- ja
v iestintäministeriöl le
Rauma / Pori - Tampere
- Jämsänjokilaakso -rata-
osan akselipainojen ko-
rottamista.
Ratayhteys Porista ja Raumal-
ta Sisä-Suomeen Pirkanmaal-
le ja Keski-Suomeen on tärkeä
poikittaisyhteys, mitä käyttää
erityisesti näiden maakun-
tien teollisuus sekä vienti- et-
tä tuontikuljetuksiin. Poikit-
taisyhteys liittyy päärataan ja
kulkee maan vilkkaimman ta-
varaliikenteen solmukohdan
Tampereen kautta.
Kuljetuskustannusten alen-
tamiseksi junakokoja on tar-
koitus suurentaa, mikä edel-
lyttää sallittujen akselipaino-
jen korottamista 25 tonniin.
Kantavuuden lisäämiseksi ja
kuljetusten sujuvuuden takaa-
miseksi akselipainojen koro-
tus tulee toteuttaa kokonai-
suudessaan välillä Rauma-
Tampere-Jämsänjokilaakso.
Korkeammat akselipai-
not alentaisivat kuljetuskuluja
Jämsänjokilaaksosta noin vii-
denneksellä.
Pirkanmaan liitossa läh-
detään maakunnan kun-
nallisjohdon esityksestä
selvittämään Pirkanmaan
lukioiden yhteistyön ke-
hittämistä.
Maakunnassa selvitettäisiin
yhteistyön nykytilanne, oppi-
laitosten ja ylläpitäjien suun-
nitelmat lähivuosille, kehitys-
näkymät koulutukseen tule-
vien ikäluokkien osalta sekä
ylläpitäjien valmiudet laajem-
paan yhteistoimintaan lukioi-
den, mahdollisesti myös kan-
salais- ja työväenopistojenkin
osalta.
Tehtävää varten tarvitaan
määräaikainen selvitysmies,
joka liiton viraston avustama-
na tuottaa tarvittavat lähtötie-
dot, käy tarvittavat neuvotte-
lut ja tekee yhteistyön sisältöä
koskevat ehdotukset.
Pirkanmaan kunnallisjoh-
tajien kokouksessa tänä ke-
väänä tuli esiin toiseen asteen
koulutuksen jatkoyhteistyö eli
lukioiden (ja kansalaisopisto-
jen) yhteistyön tiivistäminen
osana kunta- ja palveluraken-
neuudistusta.
Kuntien haasteena on so-
peuttaa oppilaitosverkko ja
koulutustarjonta pieneneviin
ikäluokkiin ja samanaikaisesti
turvata koulutuksen saavutet-
tavuus, tarjonnan riittävä mo-
nipuolisuus ja laatu. Erityisen
haastavana tilanne nähdään
pienten lukioiden kohdalla.
Nyt tehdyn periaatepäätök-
sen jälkeen käsitellään erik-
seen varsinainen hankesuun-
nitelma.
>Luterilaisten seurakun-
tien taloudellinen tilanne
vahvistui vuonna 2006.
Eniten voimavaroja seu-
rakunnissa
suunnataan
lapsi- ja nuorisotyöhön.
Tiedot perustuvat seura-
kuntien tilinpäätöstietoi-
hin vuodelta 2006.
Seurakuntien toiminta rahoi-
tetaan pääasiallisesti verotu-
loilla. Vuonna 2006 seurakun-
tien verotulot olivat yhteensä
872 miljoonaa euroa, kun ne
vuonna 2005 olivat 831 mil-
joonaa euroa. Kirkollisve-
ron osuus verotuloista oli 763
miljoonaa euroa. Seurakun-
nat saivat kirkollisveroa kes-
kimäärin 175 euroa jäsentä
kohti. Kirkollisveroprosentti
oli koko maassa keskimäärin
1,33 prosenttia.
Seurakuntien verotulot
kasvoivat 4,9 prosenttia. Ve-
rotulojen osuus seurakuntien
kaikista tuloista pysyi ennal-
laan 80 prosentissa.
- Verotulot kasvoivat, kos-
ka taloudellinen suhdanne oli
hyvä ja koska verotuspohjaan
ei tehty uusia huomattavia ve-
rovähennyksiä edellisvuosien
tapaan. Jäsenmäärän vähene-
minen vaikuttaa verotuloihin,
mutta sen merkitystä on tois-
taiseksi vaikea arvioida, sa-
noo taloussuunnittelupäällik-
kö Maija-Liisa Hietakangas
Kirkkohallituksesta.
Yhteisövero jaettiin
tasapuolisemmin
Yhteisöverojen osuus seura-
kuntien verotuloista oli 109
miljoonaa euroa. Yhteisövero
on yritysten ja yhteisöjen tili-
vuoden voitostaan maksama
vero, josta seurakunnat saa-
vat osuuden. Evankelis-luteri-
laisen ja ortodoksisen kirkon
osuus yhteisöveron tuotos-
ta oli vuonna 2006 yhteensä
1,94 prosenttia. Vuonna 2007
osuus on 1,75 prosenttia.
Kirkon osuus yhteisöve-
ron tuotosta jakautui vuonna
2006 entistä tasapuolisemmin
seurakuntien kesken. Puolet
tuotosta jaettiin seurakuntien
kesken kuntien asukasmääri-
en mukaisessa suhteessa. Toi-
sen puolen seurakunnat sai-
vat yhteisöverojen maksajien
ja työnantajien työpaikkojen
alueellisen jaon mukaan. Uu-
distus vähensi yhteisöverotu-
loja prosentuaalisesti merkit-
tävästi esimerkiksi Salo-Uske-
lan, Maarianhaminan, Helsin-
gin ja Espoon seurakunnissa.
”Vaikka yhteisöveron tuot-
to jaettiin seurakuntien kes-
ken vuonna 2006 entistä soli-
daarisemmin, kaikissa seura-
kunnissa ei pystytty yhteisö-
veron tuotolla rahoittamaan
seurakuntien lakisääteisiä yh-
teiskunnallisia tehtäviä, kuten
hautaustoimea, väestökirjan-
pitoa ja kulttuurihistorialli-
sesti arvokkaan omaisuuden
ylläpitoa”, arvioi Hietakangas.
Menoista suurin osa lapsi-
ja nuorisotyöhön
Seurakuntien kokonaiskus-
tannukset olivat 836 miljoo-
naa euroa. Suurin osuus eli
noin kolmannes käytettiin
lapsi- ja nuorisotyöhön, jon-
ka kustannukset olivat 266
miljoonaa euroa. Seuraavaksi
eniten suunnattiin jumalan-
palveluksiin ja kirkollisiin toi-
mituksiin, yhteensä 139 mil-
joonaa euroa. Diakoniaan,
perheneuvontaan, sairaalasie-
lunhoitoon ja palvelevaan pu-
helimeen käytettiin yhteensä
108 miljoonaa euroa. Hauta-
ustoimeen ja kirkonkirjojen
ylläpitoon seurakunnat käyt-
tivät 106 miljoonaa euroa.
Seurakunnat jakoivat avus-
tuksina yhteensä 34 miljoo-
naa euroa. Niistä lähetystyön
osuus oli 16,4 miljoonaa eu-
roa, Kirkon Ulkomaanavun
osuus 3,5 miljoonaa euroa ja
diakonia-avustuksien osuus
5,2 miljoonaa euroa. Lisäksi
muita avustuksia jaettiin 9,3
miljoonan euron verran yh-
teisöille, joiden työ tukee seu-
rakuntien toimintaa, esimer-
kiksi partiolle.
Seurakunnat saivat Kirkon
keskusrahastolta toiminta-
avustuksia vuoden 2006 aika-
na 9 miljoonaa euroa. Niistä
3,6 miljoonaa euroa oli vero-
tulojen täydennysavustuksia
ja miljoona euroa harkinnan-
varaisia avustuksia. Lisäksi
jaettiin 4,4 miljoonaa muihin
avustuksiiin, erityisesti toi-
minnan kehittämistä ja seura-
kuntien yhdistymisiä varten.
Toiminta-avustuksia on jaettu
eniten Oulun, Mikkelin, Por-
voon ja Kuopion hiippakun-
tien alueille.
Useampi seurakunta
tasapainoon
Negatiivisten vuosikatteiden
ja tilikauden tulosten määrä
väheni oleellisesti edelliseen
vuoteen verrattuna. Negatii-
vinen vuosikate oli 44 seura-
kunnalla (76 seurakunnalla
vuonna 2005) ja negatiivinen
tilikauden tulos 81:llä eli noin
joka viidennellä seurakunnal-
la (110 seurakunnalla vuon-
na 2005). Negatiiviset vuosi-
katteet ja tilikauden tulokset
keskittyivät pienimpiin seura-
kuntatalouksiin.
Seurakuntien omavarai-
suusaste säilyi 93 prosentissa,
mikä kertoo oman pääoman
vahvasta osuudesta vieraaseen
pääomaan verrattuna.
Investoinnit
korjausrakentamiseen
Seurakunnat käyttivät rahaa
investointeihin 132 miljoonaa
euroa. Investointimenot ja -
tulot pysyivät edellisvuosien
tasolla. Vuoden 2006 aikana
valmistuneista investoinneis-
ta uudisrakentamiseen käy-
tettiin 14 miljoonaa euroa ja
korjausrakentamiseen 57 mil-
joonaa euroa. Näistä kirkko-
jen, kappelien ja seurakunta-
talojen uudisrakentamiseen
sekä korjausrakentamiseen
käytettiin yhteensä 56,7 mil-
joonaa euroa. Hautaustoimen
investoinnit olivat 15,8 mil-
joonaa euroa. (KT)
SPR:n Vammalan osasto
määräaikaan eli 8.8. men-
nessä kolme varteenotet-
tavaa tarjousta myyntiin
asettamastaan toimitalos-
taan Marttilankadun al-
kupäässä. Kaikki tarjouk-
set tulivat Vammalasta.
Eilen illansuussa osaston hal-
litus istuutui ratkomaan kaup-
paa. - Näyttää lupaavalta, sa-
noi puheenjohtaja Sirpa Mä-
kinen tiistaina iltapäivällä.
- Otimme tarjousten tultua
yhteyttä jokaiseen tarjouksen
tekijään, ja nyt jatkoselvitys-
ten jälkeen on ratkaisun ai-
ka. Sirpa Mäkinen ei pitänyt
mahdottomana, että osasto
jatkaisi kaupan jälkeenkin sa-
massa paikassa Ystävän pirtin
toimintaa. - Kaikki on mah-
dollista, sanoi hän.
SPR:n omistuksessa 40-lu-
vun lopulla rakennettu liike-
kiinteistö on ollut 15 vuotta.
SPR haluaa eroon kiinteistös-
tä sen korkeitten yllitokustan-
nusten vuoksi. Kiinteistö si-
jaitsee kaupungin vuokraton-
tilla. Ainakaan kaavoituksen
vuoksi sillä ei tiettävästi ole
edessään ”ajolähtöä”.
Maakuntaliitto
korottaisi ratojen
akselipainoja
Seurakuntien talous
vahvistui viime tilivuonna
SPR:n talosta
kolme tarjousta
Pirkanmaa selvittää
lukioiden yhteistyötä
Nokia vaihtaa Matshushi-
tan valmistamia matka-
puhelinten akkuja ylikuu-
mentumisriskin vuoksi.
BL-5C-malliset akut on
valmistettu
joulukuun
2005 ja marraskuun 2006
välisenä aikana.
Ylikuumentumistapauksia
on havaittu noin sata. Vialli-
sen akun oikosulku voi aihe-
uttaa kuumentumisen ja akun
ponnahtamisen pois paikoil-
taan puhelinta ladattaessa.
Nokian mukaan kukaan ei ole
ole loukkaantunut vakavas-
ti eikä merkittäviä aineellisia
vahinkoja ole aiheutunut.
Markkinoilta vetäminen
koskee 46:ta miljoonaa akkua.
Kaikki BL-5C-akut eivät ole
Matshushitan valmistamia,
vaan Nokialla on useita ky-
seisiä malleja valmistavia ali-
hankkijoita.
Nokian asiakkaat voivat
vaihtaa vialliset akut uusiin
maksutta. Puhelimien käyttä-
jillä on mahdollisuus katsoa
internetistä, onko heidän ak-
kunsa Matshushitan valmista-
ma. Tiedot näkee osoitteesta
-
lacement.
Nokia joutuu
vaihtamaan
viallisia akkuja
