Page 7 - Alueviesti_36

7

Keskiviikko syyskuun 5. 2007

Myös ammattilukiotoimin-

ta on aloitettu jo runsaat kym-

menen vuotta sitten. Yhteis-

työtä on edelleen laajennettu

ammattikorkeakoulutuksen

suuntaan.

50 vuotta - paljon vai

vähän?

Juhlan juontanut aikuiskou-

lutusjohtaja Ilpo Moisio ky-

syi, onko 50 vuotta paljon vai

vähän. Tähän kysymykseen

osaltaan vastasi syntyjään kii-

koislainen Timo Yli-Nokari,

joka oli ammattikoulun en-

simmäisiä oppilaita syksyllä

1957. Näitä koulunsa tuolloin

aloittaneita oli juhlassa muka-

na kahdeksan henkeä.

Timo-poika oli keväällä

päättänyt koulunsa Kiikois-

ten Raudussa. Lehdestä löytyi

ilmoitus, jonka mukaan Ete-

lä-Satakunnan ammattikoulu

aloittaa toimintansa Vamma-

lassa. Koulun pääsykokeet jär-

jestettiin Muistolan koululla.

Tuolloin 14-vuotias Timo

selviytyi hienosti äidinkie-

len ja matematiikan kokeis-

ta. Hän selvitti myös taitavasti

näppäryyskokeen, jolla testat-

tiin hakijan kykyä taitella rau-

talangasta muotoja sekä hah-

mottaa mittasuhteita.

Kaikki näytti menevän hy-

vin, mutta sitten tuli vastaan

ikäkysymys: alle 15-vuotiasta

ei voitaisi ottaa ammattikou-

luun. Apuun tuli kiikoislainen

opettaja Köpi Varesvuo, joka

toi liittohallitukselle sellaiset

terveiset, ettei ammattikou-

luun hyväksyttyä oppilasta

vois sulkea koulusta pois iän

perusteella.

Timo otettiin ammattikou-

luun, ja aikakin teki tehtävän-

sä, sillä Timo täytti 15 vuot-

ta seuraavan vuoden helmi-

kuussa.

Toisenlainen tapaus puo-

lestaan vaikutti koko ammat-

tikoulun toiminnan aloittami-

seen, kun rakennusurakoitsi-

jan vararikko mutkisti asioi-

ta. Koulutyö voitiin kuitenkin

aloittaa 16. syyskuuta, pari

viikkoa suunnitellusta ajan-

kohdasta myöhässä.

Koulu oli Yli-Nokarin mu-

kaan pitkään keskeneräinen,

joten oppilaillakin riitti töitä.

Koulussa oli seitsemän osas-

toa ja kymmenen opettajaa.

-Joka toinen päivä oli am-

mattityöpäivä, joka toinen

päivä oli teoriaa.

Sähköpuolen oppilaiden

suurin työkohde oli toisena

vuonna, kun Ekojärven alue

ja koulu sähköistettiin. Eko-

järven työmatkoihin liittyi

myös kuljetus kaksitahtisella

Ifa Granit -autolla, jonka la-

valle saatiin mahtumaan kak-

sitoista poikaa.

-Olisi mukava lähteä kat-

somaan, ovatko vanhat asen-

nukset kestäneet, Yli-Nokari

mietti.

Hän teki 40-vuotisen työ-

uran sähkön mutta myös ih-

misten parissa työskentele-

mällä teknikkona asiakas-

palvelussa. Yli-Nokari aloitti

1966 työnsä Laitilan Sähkössä,

joka nykyisin tunnetaan Vak-

ka-Suomen Voimana.

Hannu Virtanen

Timo Yli-Nokari oli ammattikoulun ensimmäisiä oppi-

laita 1957. Sähköalan koulutus ei mennyt hukkaan: Yli-

Nokari työskenteli alalla 40 vuotta.

Liittovaltuuston puheenjohtaja Jarmo Metsälä kiittää pääjohtaja Kirsi Lindroosia pu-

heesta.

VAK 50 -juhlaorkesterissa soittivat Matti Visto, Tapio Tuuva ja Timo Sipilä, joista Vis-

to on vaikuttanut koululla opettajana sekä Tuuva ja Sipilä oppilaina 90-luvulla.

Vammalan ammattikoulu juhli viisikymppisiään...

Jatkoa sivulta 5

Vaasan & Vaasan Oy osti enemmistön

vammalalaisesta Kulonpää Oy:stä

Suomen johtava leipo-

moalan yritys Vaasan &

Vaasan Oy on ostanut

enemmistöosakkuuden

vammalalaisesta Kulon-

pää Oy:stä. Kaupan jäl-

keen Vaasan & Vaasan

Oy omistaa 60 prosenttia

Kulonpää Oy:n osakekan-

nasta.

Vammalassa Hopun alueel-

la toimiva Kulonpää Oy on

johtava donitsien valmista-

ja Suomessa. -Vaasan & Vaa-

san osti jo vuosi sitten 20 pro-

sentin osuuden Kulonpäästä.

Vuoden alusta Vaasan & Vaa-

san on hoitanut tuotteidem-

me myynnin ja markkinoin-

nin, taustoittaa Kulonpää Oy:

n toimitusjohtaja Kalevi Ku-

lonpää.

Hänen mukaansa brändit

tukevat toisiaan erittäin hyvin.

-Vaasan & Vaasan Oy on tun-

nettu ja luotettava brändi koti-

maassa, ja sillä on nimeä myös

esimerkiksi Baltian maissa ja

Ruotsissa. Meillä taas on tämä

vahva donitsipuoli, joka var-

masti tulee kehittämään osal-

taan Vaasan & Vaasan kahvi-

leipäpuolta.

Vaasan & Vaasan Oy:n lii-

ketoiminnasta vastaava joh-

taja Vesa Moisio on samoil-

la linjoilla. -Kulonpää Oy:n

tuotteet monipuolistavat tuo-

tevalikoimaamme, jossa ei ole

vastaavanlaisia tuotteita.

Tehdyillä kaupoilla ei ole

vaikutusta Kulonpää Oy:n

toimintaan tai henkilöstöön.

-Irtisanomisia ei ainakaan tu-

le. Päin vastoin, koska tavoit-

teissa on kehittäminen, sehän

tarkoittaa usein henkilöstön

lisäystä. Keskustelemme Vaa-

san & Vaasan kanssa syys-lo-

kakuun aikana tulevasta tar-

kemmin, Kalevi Kulonpää sa-

noo. Kulonpää Oy:n liikevaih-

to on 2,5 miljoonaa euroa ja

henkilöstöä sillä on 13.

-Meillä on jatkossa entistä

paremmat edellytykset kehit-

tää ja laajentaa Kulonpää Oy:

n toimintaa ja tuotantoa, to-

teaa Kulonpää Oy:n toimitus-

johtaja Kalevi Kulonpää tyyty-

väisenä.

Pauliina Parto

-Kulonpää Oy:llä on kauppojenmyötä entistä paremmat edellytykset kehittää toimin-

taa ja tuotantoa, toteaa toimitusjohtaja Kalevi Kulonpää tyytyväisenä.

Alkoholin syöpävaarasta

puhuttava avoimesti

Suomen Syöpäyhdistys suosit-

taa, että kuluttajille puhuttaisiin

avoimesti alkoholin syöpävaa-

rasta. Tieteellinen näyttö asias-

ta on olemassa, ja tänä vuonna

julkaistun kansainvälisen arvi-

oinnin pohjalta syöpävaara on

suurempi kuin on aiemmin aja-

teltu.

Suomen Syöpäyhdistyksen

pääsihteerinHarri Vertionmie-

lestä viina-, viini- ja olutpullois-

sa voisi lukea vaikkapa teksti

”Alkoholi lisää monien syöpien

vaaraa”. -Alkoholin osuus syö-

vän aiheuttajana on arvioitu 2-

5 prosentiksi, mikä Suomessa

tarkoittaa noin 500 syöpää vuo-

dessa, Vertio toteaa.

Alkoholin todellista syöpä-

taakkaa lisää kuitenkin se, että

yhdistettynä muihin syöpävaa-

rallisiin aineisiin terveyshaitta

on vieläkin selkeämpi. Esimer-

kiksi olut yhdistettynä tupa-

kointiin on tuhoisaa ruoansula-

tuskanavan limakalvoille.

Yhdistys pahoittelee tieto-

ja, joiden mukaan Suomessa

pullojen kylkiin kaavailtuihin

varoitusteksteihin ei ole tulos-

sa mainintaa alkoholin syöpä-

vaarallisuudesta. -Syöpävaaran

suureneminen on tosiasia, jo-

ten siitä pitäisi kertoa kulutta-

jille mahdollisimman avoimes-

ti. Ihmiset voivat omalla käyt-

täytymisellään ehkäistä syöpä-

vaaraansa. Alkoholijuomat ovat

syöpävaarallisia tuotteita, se oli-

si todettava suoraan.

-Uskon, että tulevaisuuden

kuluttajat arvostavat selkeää

tietoa siitä, mikä on haitallista

heidän terveydelleen ja mikä ei.

Tupakointi aiheuttaa noin kol-

manneksen syövistä ja auringon

ultraviolettisäteily noin 80 pro-

senttia pahanlaatuisista ihosyö-

vistä. Radon aiheuttaa noin 200

keuhkosyöpää. -Kun tiedämme

jonkin tuotteen tai aineen syö-

pävaaralliseksi, asia on todetta-

va niin kuin se on, myös varoi-

tusteksteissä, Vertio sanoo.

Suun, nielun, kurkunpään ja

ruokatorven syövissä alkoholin

aiheuttama syöpävaaran suure-

neminen on kaksinkertainen.

Rintasyövässä alkoholi lisää

vaaran puolitoistakertaiseksi ja

suolistosyövässä 1,4-kertaisek-

si.Kun kyse on syövästä ja sen

ehkäisystä, alkoholin nauttimi-

sella ei tiedetä olevan mitään

terveyshyötyjä.

Keikyän Puhelimen hyvä

tulos tuo hyötyä asiakkaille

Keikyän Puhelin Osk laski

roimasti hintojaan 1.9.2007

aina vuoden 2007 loppuun

saakka.

Osuuskunnan tuloksesta on tä-

nä vuonna myyntivoiton joh-

dosta muodostumassa erin-

omainen ja osuuskunta halu-

aa huomioida uskolliset asiak-

kaansa huomattavalla hinnan

alennuksella. Alennukset kos-

kevat lankapuhelinliittymien

kuukausimaksua ja laajakais-

taliittymien kuukausimaksua

sekä laajakaistan asennusta. -

Alennus on kaikissa näissä ryh-

missä 50 %, vakuuttaa osuus-

kunnan uusi toimitusjohtaja

Kimmo Savolainen.

Asiakkaiden saama hyvitys

on yhteensä kymmeniätuhan-

sia euroja ja palveluista riippu-

en keskimääräinen hyvitys asi-

akasta kohti kymmeniä euro-

ja. Halvimmillaan lankapuhe-

limen ja laajakaistan yhteinen

kuukausimaksu on vain 14,45

!/kk.

Toimialansa pienin yritys on

vuosikymmenien ajan pystynyt

toimimaan omalla toimialueel-

laan riittävällä kannattavuudel-

la sekä hyvien palvelujen tuotta-

jana. Keikyän Puhelin Osk, jos

mikä, on todellinen lähipalve-

lun tuottaja. Pieni yritys takaa

useimmiten nopean toimin-

nan. Asiat eivät helposti katoa

organisaation rattaisiin, kuten

isommissa ympyröissä saattaa

joskus käydä. Apu saadaan no-

peasti, läheltä ja lisäksi tutulta

vakiintuneelta henkilöstöltä. -

Palvelua voi verrata esimerkiksi

lähiruokaan. v

Lähiruoka ja lähipalvelu

maistuu paremmalta ja tuo-

reemmalta. Kun tähän lisätään

kohtuulliset hinnat, telealan lä-

hipalvelupöytä on katettu, sa-

noo Savolainen. -Pyrimme tin-

kimättä siihen, että kannattaa

olla Keikyän Puhelin Osk:n asi-

akas, hän lisää.

Kesän sademäärät

jakautuivat epätasaisesti

Ilmatieteen laitoksen mu-

kaan elokuu oli kolmen

ensimmäisen viikon ajan

yksi lämpimimmistä. Elo-

kuun viimeisen viikon

syksyisen koleasta säästä

huolimatta

kuukauden

keskilämpötila oli keski-

määrin kaksi astetta ta-

vanomaista korkeampi.

Elokuun keskilämpötila oli

maan etelä ja keskiosassa 15

- 18 astetta ja maan pohjois-

osassa 10 - 16 astetta. Maan

itäosassa keskilämpötila oli lä-

hes kolme astetta tavanomais-

ta korkeampi. Etelä- ja Kes-

ki-Suomessa elokuu oli ko-

ko kesän lämpimin kuukausi.

Huippulämpimiä elokuita on

ollut mm. vuosina 2006, 2002

ja 1997.

Elokuun ylin lämpötila,

30,7 astetta, mitattiin Parik-

kalassa 14.8. Lukema oli myös

tämän kesän lämpöennätys.

Elokuun korkein lukema pää-

tyy kesän lämpimimmäksi

keskimäärin joka viides kesä.

Elokuussa oli myös eniten

hellepäiviä, sillä heinäkuun

hellepäivät jäivät suuressa

osassa maata kesäkuutakin

vähäisemmiksi. Elokuun alku-

puolella Suomessa koettiin 13

peräkkäistä hellepäivää. Eni-

ten niitä oli maan kaakkois-

osassa, Anjalankoskella 13 ja

Puumalassa 12.

Keskimäärin elokuisia hel-

lepäiviä on maan eteläosas-

sa 3 - 4. Yöpakkasta havait-

tiin elokuun viimeisinä öinä

Lapissa, ja hallaa myös maan

eteläosassa. Elokuun lopussa

Enontekiön Kelottijärvellä sa-

toi maahan myös reilu ensilu-

mi. Ajankohta on ensilumen

satamiselle harvinaisen var-

hainen. Edellisen kerran ko-

ko Pohjois-Lappi sai ensilu-

men vastaavaan aikaan vuon-

na 1986.

Kesän aikana satoi

paikoin yli 300 millimetriä

Koko kesän (kesä-elokuu) sa-

demäärät jakautuivat hyvin

epätasaisesti. Joillakin alueilla

satoi jopa yli 300 millimetriä.

Sisämaassa kesän keskimää-

räinen sadesumma on yleensä

180 - 230 mm. Kesä-elokuun

sade-ennätys, 546 millimet-

riä, on mitattu Pellossa vuon-

na 1954.

Alustavien tietojen mukaan

tämän kesän suurin sademää-

rä, yli 380 mm, kertyi Val-

kealan Voikoskella Kymen-

laaksossa. Etelä-Pohjanmaal-

la Jurvassa mitattiin ja Teu-

valla mitattiin noin 330 mm.

Myös Uudellamaalla Num-

mi-Pusulassa päästiin yli 300

millimetrin. Joillakin alueil-

la kesäsateet jäivät kuitenkin

keskimääräistä pienemmiksi.

Esimerkiksi Ahvenanmaal-

la, osissa Pirkanmaata ja Kes-

ki-Suomea sademäärä vaihteli

150…180 millimetrin välillä.

Rankkoja sateita, jolloin muu-

tamassa tunnissa satoi vähin-

tään 20 mm, koettiin etenkin

heinäkuussa. Suurin yhden

vuorokauden sademäärä, 80

mm, mitattiin kuitenkin elo-

kuun 12. päivänä Luvialla Po-

rin lähellä.

Ilmatieteen laitoksen tilasto-

jen mukaan elokuun loppuun

mennessä Suomen maa-alueil-

le osui vajaat 60 000 salamaa,

mikä on suunnilleen puolet

kesän keskiarvosta. Salama-

määrät olivat samaa tasoa kuin

vuosina 2005 ja 2006. Ukkoset

keskittyivät rannikoille ja me-

rialueille, kun tavallisesti eni-

ten ukkostaa maan keskiosis-

sa. Yli 10 000 salamamäärää

päivän aikana ei ylitetty tänä

kesänä lainkaan. Esimerkiksi

rajuna ukkospäivänä 22.8. ha-

vaittiin yhteensä koko Suomes-

sa 7000 salamaa.

Koko kesän keskilämpöti-

la oli lämpimän elokuun ansi-

osta noin asteen verran pitkän

ajan keskiarvoa korkeampi.

Maan etelä- ja keskiosassa ke-

sä-elokuun keskilämpötila oli

14 - 17 astetta ja maan poh-

joisosassa 10 - 15 astetta.

Touko-elokuussa hellepäi-

viä oli maan eteläosassa 15 -

23. Yli 20 hellepäivään pääs-

tiin Anjalankoskella, Puuma-

lassa ja Porvoossa. Maan län-

siosassa hellepäiviä oli 10 - 15,

itäosassa 5 - 10 ja pohjoisosas-

sa 1 - 5. Maan keski- ja poh-

joisosassa hellepäiviä oli koko

kesän aikana tavanomaista vä-

hemmän, kun taas maan etelä-

ja kaakkoisosassa kesän helle-

päivien lukumäärä oli hieman

keskiarvoa suurempi. Aurin-

gonpaistetuntien lukumäärä

kesä-elokuussa oli hyvin tyy-

pillinen, koska keskimääräistä

pilvisempi heinäkuu tasoittui

aurinkoisemmalla elokuulla.

Page 7 - Alueviesti_36_2007