Page 13 - Alueviesti_36

13

Keskiviikko syyskuun 5. 2007

Lavian ja Kiikoisten lii-

kunta- ja nuorisotoimi on

käynnistänyt uudenlaisena

toimintana Kunnossa kai-

ken ikää -ohjelmaan liitty-

vän hankkeen, joka kulkee

nimellä ”Kiikoinen kun-

toilemaan ja Lavia liikku-

maan”. Hanketta koordinoi

kuntien yhteinen liikunta-

ja nuorisosihteeri Maarit

Marttila, jonka mukaan me

suomalaiset emme yleensä-

kään liiku tarpeeksi.

-Oikeastaan meitäkin on kah-

denlaisia: toiset liikkuvat erit-

täin aktiivisesti, toiset eivät

yhtään, hän pohtii.

-Yleisohjeena voidaan pitää

lapsilla parin tunnin ja aikui-

silla puolen tunnin - tunnin

liikuntaa päivässä, hän lisää.

Maarit Marttilan mukaan

aina ei suinkaan pidä lähteä

johonkin, vaan arjen aska-

reetkin voivat olla liikuntaa

parhaimmillaan.

Pääasia on, että liikkuu, ei-

kä jää laakereilleen makaa-

maan.

Kiikoinen kuntoilemaan ja

Lavia liikkumaan -hankkeella

on kaksi päätarkoitusta.

Ensinnäkin Kiikoisten ja

Lavian kuntien työntekijät

pyritään aktivoimaan liikku-

maan ja pitämään huolta it-

sestään.

Toiseksi kiinnitetään huol-

ta ikääntyneisiin ihmisiin mo-

lemmissa kunnissa. Näiden li-

säksi mahdollistetaan kuntien

muidenkin asukkaiden osal-

listuminen ohjattuihin tapah-

tumiin.

-Hankkeen nimi kuvaa hy-

vin tavoitteita, Marttila miet-

tii.

Hankkeen puitteissa niin

Laviassa kuin Kiikoisissakin

järjestetään monenlaista uutta

toimintaa, joista Maarit Mart-

tila kertoo mielellään lisää.

Hänet tavoittaa Kiikoisten toi-

mipisteestä maanantaisin, tiis-

taisin ja keskiviikkoisin ja La-

vian toimipisteestä torstaisin

ja perjantaisin.

Lähde mukaan

patikoimaan

Kiikoinen kuntoilemaan ja

Lavia liikkumaan -hanke on

myös mukana järjestämäs-

sä neljättä kertaa pidettävää

Kuasman syyskiäppiä syys-

kuun viimeisenä sunnuntaina.

Maarit Marttila, jolle itselleen

luontoliikunta on rakkain laji,

toivoo mahdollisimman run-

sasta osanottoa tapahtumaan.

-Opastettu lähtö tapahtuu

Pappilankallioiden laavulta

kello 10 ja matkasta voi valita

koko Kuasman Kiäpin, 17 ki-

lometriä tai puolet matkasta,

hän selvittää.

Matkan varrella on kolmes-

sa kohtaa pu!etti ja perillä

osallistujat saavat kunniakir-

jan. Jaossa on myös informaa-

tiota retkeilystä.

Kuasman Kiäppi on osa Ki-

sulan luonto- ja patikkareittiä,

joka kulkee Kiikoisten, Suo-

denniemen ja Lavian alueilla.

Reitin palveluvarustukseen

kuuluu monipuoliset palvelut

tauko-, nuotio- ja ruuanlaitto-

paikkoineen.

Polkujen varsilta löytyy

myös luonnosta ja historiasta

kertovia opastauluja.

Maija Latva

Sulo Rampa on vuoden lavialainen

Yks tämmönen kehottaa

pohtimaan kuntaliitoksia tarkasti

Olkoon yks’ tommonen-

kin sano Jumala ku lavi-

alaisen loi. Näin kuuluu

Lavian ehkä tunnetuin

sananparsi. Tästä lausah-

duksesta on muotoutunut

myös tunnustus ”Yks täm-

mönen”, joka myönnetään

laadukkaalle lavialaiselle

vuosittain. Tämän vuoden

Yks tämmönen on Sulo

Rampa, Heinijoen kylässä

Kivijärvenmaassa asuva

entinen maanviljelijä.

Vpl. Pyhäjärveltä kotoisin ole-

va Sulo Rampa on asunut La-

viassa 60 vuotta. Kodikas puu-

talo on omin käsin rakennet-

tu, ympäröivä metsä ja pelto

vuosien saatossa kukoistavaksi

raivattu. -Vuonna 1947 vapun

aaton aattona tultiin tänne ja

silloin Airin kanssa päätettiin

että täällä asutaan, eikä pois

lähdetä, Rampa kertoo vai-

moonsa viitaten. Airille ja Su-

lolle syntyi kolme poikaa, jot-

ka kaikki asuvat nykyisin La-

viassa. Kaksi aivan naapurissa,

kolmaskin reilun 10 kilomet-

rin päässä. -Yksi pitää karjati-

laa, toisella on kasvihuone ja

kolmannella hevostalli, Ram-

pa kertoo ylpeänä.

Tilan työt ovat olleet

jo jonkin aikaa seuraa-

van sukupolven hallus-

sa, jolloin Rammalla

itsellään on ollut

aikaa keskittyä

kirjoittamiseen

ja metsänhoi-

toon. Rakkai-

den harrastus-

ten myötä on

syntynyt kol-

me kirjaa ja aivan hiljattain

massiivinen puupöytä penk-

keineen. -Tämä kuusi on kaa-

dettu omasta mettästä, Iso-

suon rannasta Mäntysaaren

tilalta, Rampa esittelee valta-

van pöydän sileää pintaa hi-

vellen. Vieressä seisoo Virta-

sen Mikko, Ramman ystävä,

joka on avustanut pöydän ja

tuolin valmistamisessa. -Su-

lo keksi ajatuksen, minä olen

toiminut vaan apupoikana,

Virtanen nauraa. Rampa ker-

too katselleensa komean kuu-

sen kasvua jo pari vuotta. -

Siellä on metsätiessäkin mut-

ka juuri tämän puun takia. Jos

olisi silloin kaadettu, kun tie-

tä tehtiin, pilalle olisi mennyt.

Nyt keväällä sitten soitin Mi-

kolle ja sanoin, että eiköhän

mennä se kaatamaan. Yli kak-

si metriä halkaisijaltaan ole-

van kuusipuun kaataminen ei

kuitenkaan käynyt ihan käden

käänteessä. -Jos olis tuntiyönä

tehty, ei varmaan olisi päivässä

tehty. Moottorisaha meillä oli

apuna, mutta muuten kaadet-

tiin käsipelillä. Hankalin vai-

he seurasi vasta viime metreil-

lä, kun miehet havaitsivat tiu-

kasti maahan juurtuneen ison

juuripesän, joka piti puuta lu-

jasti paikoillaan. -Ei kaatunut

sitten millään, ennen kuin vä-

hän kammettiin.

Pöydälle ja

penkille paikka

omasta pihasta

Kun puu saatiin kaa-

dettua ja siirrettyä

Sulon pojan omis-

taman Satakun-

nan Taimitu-

kun tiloi-

h i n ,

alkoi viimeistely. Ensin pak-

surunkoinen kuusi sahattiin

kahtia, jotta penkki ja pöy-

tä saatiin erillisiksi paloiksi.

Sitten kuorittiin, höylättiin ja

hiottiin.

-Penkkiä ei kuorittu koko-

naan ihan tarkoituksella, an-

taa vähän ilmettä ja näköä.

Sitä löytyy myös pöydän pin-

nasta, sillä kahteen kohtaan

on sovitettu millin tarkasti

laudanpätkät.

-Ei nämä oikeastaan pelk-

kiä koristeita ole, peitettiin sa-

han jälkiä vähän. Mutta an-

tavat ne mukavan säväyksen,

mestarit paljastavat.

Muutaman viikon valmiina

ollut kokonaisuus seisoo nyt

varjossa hallin uumenissa, jot-

ta se kuivuu hitaasti eikä hal-

kea. Lopullinen sijoituspaikka

on vielä avoinna, mutta josta-

kin Sulon ja Airin pihapiiris-

tä pöytä ja penkki tullaan jat-

kossa löytämään. Sen verran

Rampa ja Virtanen ovat käsis-

tään käteviä, että uusia kujeita

on jo mielessä. -Uusi projekti

on taas tulossa. Voi olla, että

tällä kertaa syntyy vähän eri-

lainen kynttilänjalka.

Metsä keskeinen

osa myös kirjoja

Metsä liittyy keskeisesti myös

Ramman kirjoittamiin kirjoi-

hin.

Hänen

ky-

nästään on

s y n t y n y t

v a h v a s t i

elämäker-

r a l l i -

n e n

Dynamiittia kämmenissä, se-

kä kaksi sodanjälkeiseen Suo-

meen sijoittuvaa selviytymis-

tarinaa Kirottu ylpeys ja Elämä

vaatii uhrinsa. Kahdessa jäl-

kimmäisessä romaanissa ku-

vataan nuorten miesten koh-

taloita, kun he vielä poikasina

joutuvat astumaan aikuisiin

saappaisiin sodan vietyä edel-

lisen sukupolven mennessään.

-Dynamiittia kämmenissä

kertoo itsestä ja omista asi-

oista. Kirottu ylpeys ja Elämä

vaatii uhrinsa perustuvat kyllä

tositapahtumiin, mutta ne on

kirjoitettu romaaneiksi, Ram-

pa selvittää.

Myös laadukkaan lavialai-

sen valintaan johtaneissa pe-

rusteluissa kiinnitetään huo-

miota Ramman ja metsän vä-

liseen yhteyteen. -Metsäluon-

non ja työtapojen kuvaukset

ovat kirjoissa tavattoman elä-

viä ja rikkaita, Lavia-Seura ry:

n Sari Sillanpää kiittelee.

Kuntaliiitosasioissa

järki käteen

Karjalainen Sulo Rampa on

sopeutunut vuosikymmenten

aikana satakuntalaiseen elä-

mänmenoon. Laviassa hän-

tä viehättää erityisesti luonto

ja rauhallinen ilmapiiri. -Jär-

ven rannalla kasvaneelle oli

tottuminen siihen, että vesis-

töä ei ole lähellä. Vaikka jär-

viähän täällä on paljon, kuuti-

senkymmentä. Airi-vaimo on

erityisen kiitollinen toimivis-

ta palveluista. -Kauppatavarat

tuodaan kotiin, kampaajat ja

siivoojat ja kaikki käyvät ko-

tona, hän iloitsee.

Pienenä kuntana myös La-

via joutunee jatkossa pohti-

maan kuntaliitoksen mahdol-

lisuutta. Sulo Rampa kehot-

taa ottamaan järjen käteen ja

miettimään liitoksen muka-

naan tuomia asioita joka kan-

tilta.

-Tuntuu, että kuntaliitos

on jonkinlainen muoti-ilmiö.

Pitäisi mennä yhteen ja yh-

teen vaan, vaikka harkintaa

tarvittaisiin. Jos sopimuksen

tekeekin miettimättä, ikinä ei

voi purkaa. On paljon sellaisia

esimerkkejä, joissa pieni kun-

ta on ottanut takapakkia lii-

toksen myötä, Rampa sanoo.

Hänen mielestään on hyvä

asia, että liitoksista keskustel-

laan, mutta päätöksen tekemi-

seen pitäisi porkkanarahojen

sijaan vaikuttaa aivan muut

seikat.

-Niiden rahojen jälkeen pi-

tää tulla muutama sata vuot-

ta toimeen. Rahat saa käteen

vaan kerran, laadukas lavia-

lainen toteaa.

Sulo Rampa näkee Lavi-

an mahdollisena kumppanina

jonkun triosta Kankaanpää,

Ulvila tai Vammala. -Ei tai-

taisi olla Lavian lukiotakaan

kauaa sen jälkeen, jos liitos

jonkun kanssa tehtäisiin. Ter-

veydenhoitopalvelutkin saat-

taisivat lähteä. Röntgen meil-

tä menikin jo. Rampa haluaa

nostaa kouluasiat ykköseksi

kuntaliitoksia mietittäessä. -

Ne ovat kaikkein tärkeimmät

etenkin näissä maalaiskunnis-

sa. Lääkärissä käydään har-

voin, kouluun lähdetään joka

aamu. On ihan eri asia lähteä

aamuisin 15 kilometrin kuin

50 kilometrin päähän, mies

muistuttaa.

Pauliina Parto

Yks tämmönen -diplomi on sijoitettu kunniapaikalle Sulo Ramman työhuoneen sei-

nälle. Laadukkaan lavialaisen on helppo hymyillä.

Massiivinen kuusipöytä on syntynyt Sulon ja Mikko Virtasen yhteistyönä, vaikka Vir-

tanen osuuttaan vähätteleekin. -Minä olen ollut vaan sellainen apupoika.

Sulo Rampa on ansioitunut myös kirjailijana. Dynamiittia kämmenissä on julkaistu

1998, Kirottu ylpeys 2004 ja Elämä vaatii uhrinsa 2005.

Maarit Marttila patistaa

kiikoislaisia kuntoilemaan

ja lavialaisia liikkumaan

Kiikoisten ja Lavian

liikunta- ja nuoriso-

sihteeri Maarit Mart-

tilan mukaan vain osa

suomalaisista liikkuu

terveytensä kannalta

riittävästi. Kuitenkin

omasta hyvinvoinnista

kannattaa pitää huol-

ta. -Liikkuvana voit

paremmin, hän muis-

tuttaa.

Elinkeinot Laviassa:

-Maa- ja metsätalous n 18%

-Jalostus n 26 %

-Palvelut 53 %

Page 13 - Alueviesti_36_2007