Page 17 - Alueviesti_36

17

Keskiviikko syyskuun 5. 2007



Pauliina Parto

Love and

marriage

Rakkaasta harrastuksesta

voi vuosien myötä tul-

la myös ammatti. Näin

kävi Vammalasta kotoisin

olevalle Marika Mansik-

kamäelle, joka rohkeana

nuorena naisena perusti

oman ompelimon jo 22-

vuotiaana. Kädentaitoi-

hin keskittynyt välivuosi

auttoi löytämään unelma-

ammatin, jonka parissa

Marika on viihtynyt nyt

neljä vuotta.

Marika Mansikkamäki kävi

peruskoulunsa Vammalassa,

kunnes lukio-opinnot Tam-

pereen yhteiskoulun lukiossa

saivat karistamaan kotikau-

pungin pölyt jaloista. -Lukion

jälkeen halusin tehdä jotain

konkreettista, pitää mukamas

välivuoden kädentaitojen pa-

rissa, mutta sillä tiellä ollaan

edelleen, Marika nauraa. Kun

välivuoden jälkeen selvisi, että

käsillä tekemisestä voisi tulla

ammatti, Marika opiskeli vaa-

tetusalan artesaaniksi Ikaalis-

ten käsi- ja taideteollisuusop-

pilaitoksessa.

Oma yritys syntyi, kun nai-

selle tarjottiin mahdollisuut-

ta työllistyä alivuokralaisena

omalla toiminimellä työssä-

oppimispaikassaan. -Vuosi oli

2001, ja pari vuotta eteenpäin

tein töitä vaateliikkeen taka-

huoneessa. Keväällä 2003 ava-

sin oman ompelimoliikkeen

Tampereen Kuninkaankadul-

le. Siellä liike ehti toimia viime

syksyyn, kunnes lokakuussa

siirryimme avarampiin myy-

mälätiloihin. Uudet tilat si-

jaitsevat Hämeenpuistossa,

Työväen Teatteria vastapäätä.

Nykyinen liiketila kantaa ni-

meä Twizt, sillä saman katon

alla on monta muutakin yri-

tystä.

Marikan ompelimon nimi

on Fragola. -Vaateliike, jonka

tiloissa alkuun työskentelin,

myi italialaista tavaraa. Fra-

gola on mansikka italiaksi, jo-

ten aika helppo arvata tämän

jälkeen mistä nimi keksittiin,

yrittäjä nauraa.

Makunsa tuntevaa

helppo palvella

Marika valmistaa ompelimos-

saan tällä hetkellä naisten ar-

ki- ja juhlapukuja, sillä aika ei

riitä juurikaan muuhun. Fra-

golassa työskentelevä vuok-

ralainen Helianna tekee kor-

jausompeluja ja alihankintaa

Mansikkamäelle.

-Olemme erikoistuneet ar-

ki- ja juhlapukeutumiseen,

koska niiden tekeminen on

tuottavinta ja mukavinta. Asi-

akkaan on vaikea ymmärtää,

että halvoista kankaista teh-

tyyn Batman -pukuun menee

yhtä paljon työtunteja kuin

silkkimekkoon, ja työaika on

Suomessa aina se isoin osa

hinnasta.

Marikan mukaan ompe-

limoon marssiessa on hyvä

omata ajatus siitä, mitä tule-

valta asultaan haluaa. -Asi-

akas, jolla on oma maku ja

tyyli, on helppo palvelta-

va. Kaavat tehdään jokaisel-

le erikseen, eli aloitetaan pe-

ruskaavan piirrosta ja silloin

mallin voi valita kankaan ra-

joissa ihan vapaasti. Usein asi-

akkaalla on mukanaan jotain,

vanha vaate tai kuva lehden

julkkisuutisista, ja siitä lähde-

tään yhdessä miettimään, mi-

tä tehtäisiin.

Linnan juhlat on kova jut-

tu suomalaisten naisten juhla-

pukeutumisessa, tämän kesän

ja kevään hitti taasen oli Kris-

se-puku eli A-linjainen halter-

neckleninki, Marika tietää.

Hän muistuttaa, että mallin

suunnittelua ja mittausta sekä

sovitusta varten tulee aina va-

rata aika, mutta korjausompe-

lun voi kiikuttaa Ompelimo

Fragolaan ilmoittamattakin.

Tilaukset hyvissä ajoin

Marikan mukaan melko yk-

sinkertaisen puvun saa ompe-

lijalta nopeastikin. -Mallista

riippuen puvun saa sovituk-

sineen valmiiksi kahdessakin

työpäivässä. Yrittäjä muistut-

taa samaan hengenvetoon, et-

tä tilauksille on yleensä kuu-

kauden tai kahdenkin jono.

-Kannattaa siis tilata työ hy-

vissä ajoin ennen tarvepäivää.

Morsiuspuvun keskimääräi-

nen valmistumisaika kankaan

tilaus mukaanlukien on noin

kolme kuukautta. Muiden

vaatteiden kuukaudesta kah-

teen kuukautta.

Marika muistuttaa, et-

tä ompelijan työhön sisältyy

paljon vaiheita, joista asiak-

kaalla ei ole tietoakaan. Aikaa

menee kaavojen kuositteluun,

kopiointiin, leikkuuseen ja tu-

kemiseen. -Asiakkaan aikaa

puvun valmistuminen vie 2-4

tuntia, riippuen ihan siitä pal-

jonko haluaa peilailla. Mor-

siamet yleensä haluavat pei-

lailla vähän kauemmin, hän

hymyilee.

Ompelimo Fragolassa saat-

taa olla työn alla samanaikai-

sesti 10-30 asua sesongista

riippuen. Kevät ja kesä ovat

kiireisintä aikaa ompelimol-

le, samaten aika pikkujouluis-

ta aina uuteen vuoteen saak-

ka. -Vanhojenpäivä on hiu-

kan vaihteleva. Viime vuonna

taidettiin tehdä vain pari pu-

kua, kun toissa vuonna sitten

valmistettiinkin kymmenen.

Yleensä kevättalvi on rauhal-

lisinta aikaa, Marika kertoo.

Vaihtelevuus

viehättää

Juuri epäsäännölliset työajat

saattavat Marika Mansikka-

mäen mukaan nousta yrit-

täjyyden huonoiksi puolik-

si. -Työmäärä voi vaihdella

kuukausittain radikaalistikin.

Toukokuussa teen seitsemän

päivää viikossa yli 10 tuntia

päivässä ja helmikuussa 45

tuntia viidessä päivässä. Tie-

tysti ikuisuuskysymykset, ku-

ten yrittäjän huono sosiaali-

turva ovat joskus tosi raivos-

tuttavia, hän hymähtää.

Kaiken kiireen keskellä

Marika pyhittää säännöl-

lisesti aikaa myös ren-

toutumiseen. -Yritän

pitää viikonloput

vapaina, sekä myös

maanantain jolloin

liike on suljet-

tu. Toisaalta,

joskus saatan

tehdä sellaisia

työjuttuja kes-

kellä päivää,

jotka joiden-

kin mieles-

tä eivät ole

töitä laisin-

kaan. Käyn

esimerkiksi

kanga s o s -

toksilla.

Vaihtele-

vuudessa ja

vapaudessa on

silti puolen-

sa. -Parasta

tässä työssä

on ehdot-

tomasti tyy-

tyväiset asiak-

kaat ja se, että

näkee työn-

sä tulokset. Myös se, että työt

vaihtuvat, on mielestäni plus-

saa. Ja se, että yrittäjänä voi

oikeasti tehdä muutoksia toi-

mintaansa eikä tarvitse voivo-

tella, ettei mitään tapahdu ja

kaikki on niin hidasta, Mari-

ka pohtii.

Kotona

ei ommella

Kun päivät kuluvat vaattei-

ta valmistaessa, ei vapaa-ai-

kaa tule uhrattua ompelemi-

seen. -Aika harvoin nykyään

tulee jäätyä päivän päätteksi

itselle tekemään mitään, Ma-

rika myöntää ja paljastaa, et-

tei kotoa löydy kuin käsinom-

peluneula ja pari rullalankaa,

että saa napin ommeltua hä-

tätilanteessa. Silittäminenkin

hoituu töissä.

-Yhdessä vaiheessa tein

kyllä itse kaikki vaatteeni ja

paljon kavereillekin. Tykkään

ihan reilusti shoppailla. Tä-

näänkin juuri ostin mekon ja

aion sitä vähän korjata. Kesän

omien ompelujen saldo taitaa

nopeasti olla yksi juhlamekko,

kolme trikoopaitaa ja muuta-

ma korjaus, iloinen yrittäjä

nauraa.

Pauliina Parto

Raskauden aikaista mak-

saruokien käyttöä koske-

vat suositukset lievenevät.

Tutkimus vahvistaa, että

maksaruokien käyttöä tu-

lee edelleen välttää, mutta

kohtuullinen maksamak-

karan ja maksapasteijan

käyttö on kuitenkin tur-

vallista

Maksa on monipuolinen

ruoka-aine. Se sisältää ravin-

toaineita, joiden tarve kasvaa

raskauden aikana, mm. A-vi-

tamiini, foolihappo ja rauta.

Maksassa on runsaasti A-

vitamiinia, joka suurina an-

noksina voi lisätä sikiövau-

rioiden ja keskenmenon ris-

kiä.

Lisäksi maksan kadmium-

ja lyjypitoisuudet voivat olla

niin korkeita, että saattavat

haitata sikiön kehitystä.

Uudet maksankäyttösuo-

situkset on laadittu Elintar-

viketurvallisuusvirasto Evi-

ran, Kansanterveyslaitoksen

ja Valtion ravitsemusneu-

vottelukunnan yhteispäätök-

sellä.

Suositus perustuu riskin-

arviointiin suomalaisten he-

delmällisessä iässä olevien

naisen A-vitamiinin, kad-

miumin ja lyijyn saannista.

Maksaruokien tavanomai-

nen käyttö voi altistaa suu-

remmille annoksille A-vi-

tamiinia mitä pidetään tur-

vallisena raskauden aikana.

Arvioinnin mukaan liika-

saannin riski kohdistuu eri-

tyisesti pääruokana syötäviin

maksaruokiin.

Kohtuullinen maksamak-

karan ja maksapasteijan

syönti ei kuitenkaan aiheu-

ta A-vitamiinin saantirajan

ylittymistä.

Kadmiumia ja lyijyä saa-

daan maksaruuista vähän

verratuna muista ruuista

saatavaan altistukseen.

Ruskea silkkiasu on tämän vuoden mallistoa. Se nähtiin

keväällä Ideaparkissa Suomi-ilmiö -näytöksessä.

Vammalasta kotoisin oleva Marika Mansikkamäki teki

harrastuksesta itselleen ammatin. Yrittäjyydessä viehät-

tää vapaus ja vaihtelevuus.

Liiallisen A-vitamiinin saannin ehkäisemiseksi

maksaa ja maksaruokia tulee käyttää seuraavasti:

Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvit, maksa-

kastike ja maksalaatikko) tulee välttää koko raskau-

den ajan.

Maksamakkaraa ja maksapasteijaa voi käyttää ras-

kauden ajan enintään 200 g viikossa. Kerralla ei tuli-

si kuitenkaan syödä enempää kuin 100 g.

Jos maksamakkaraa tai maksapasteijaa syödään päi-

vittäin, niitä tulisi käyttää enintään 30 grammaa eli

noin 2 viipaletta maksamakkaraa tai 2 ruokalusikal-

lista maksamakkaraa.

Runsas kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö riit-

tää turvaamaan A-vitamiinin saannin myös ras-

kauden aikana. Kasvikunnan tuotteissa A-vitamiini

esiintyy sellaisessa muodossa, että sen saanti on tur-

vallista suurinakin hedelmä- ja kasvisannoksina.

!

Maksan ja maksaruokien

käyttö raskauden aikana

Harrastuksesta unelma-ammatti

Rohkea Marika perusti oman

yrityksen jo parikymppisenä

Viime vuonna yli 13 200 avioliittoa päät-

tyi eroon. Käytännössä tämä tarkoittaa noin

puolta solmituista liitoista. Ei kovin mairitte-

leva lukema kaikille prinsessahäistä ja ikuises-

ta onnesta unelmoiville. Eroon johtaneita syi-

tä on yhtä monta kuin eronneita pariskuntia,

legendaarisin lienee julkisuudessakin monas-

ti kuultu fraasi ”kasvoimme erillemme”. Ky-

symys kuuluukin: voiko oikeasta kumppanista

kasvaa erilleen? Onko aviopuoliso ollut alusta

saakka väärä, jos suhde päättyy erilleen kas-

vamiseen?

Ajatellaanpa isovanhempiamme. Silloin kuu-

lui asiaan ottaa naapurin Pertti aviomieheksi,

mennä naimisiin ja tehdä viisi lasta. Yhdessä

oltiin hamaan loppuun saakka, vaikka Pertti

välillä naukkaili vähän liikaa viinaa ja kohteli

silloin vaimoaan ja lapsiaan ilkeästi. Avioero

oli vieras käsite. Kiitos 2000-luvulle siitä, että

olemme vapaampia valitsemaan! En suinkaan

tarkoita tällä sitä, että pitäisi erota heti ensim-

mäisen vastoinkäymisen kohdatessa, vaan si-

tä, että voimme rauhassa etsiä tätä toista puo-

liskoamme. Kumppania, jonka kanssa ei aino-

astaan ole pakotettu, vaan jonka kanssa halu-

aa ja tahtoo solmia avioliiton.

Mistä sitten tietää, että on kohdannut ”sen oi-

kean”? Älkää minulta kysykö, minä olen neiti-

ihminen. Olen kuitenkin kuullut, että jollain

kummallisella tavalla sen tietää. Ei välttämät-

tä heti ensitapaamisella, mutta ainakin mel-

ko pian. Miksi sitten toiset parisuhteet kestä-

vät vuosikymmenet ilman sen suurempia vas-

toinkäymisiä? Näin juuri hiljattain Tampereel-

la erään iäkkään pariskunnan, joka kulki käsi

kädessä. Tunsin sisälläni lämpimän ailahduk-

sen: tuollaisen tulevaisuuden minäkin haluan!

Toisaalla pariskunnat ovat yhdessä pelkän ta-

van vuoksi, vaikka kummallakin on oma elä-

mänsä ja päivän ainoa keskustelu käydään sii-

tä, kumpi saa valita mitä kanavaa televisiosta

katsotaan. Miksi? Tiedän monta keski-ikäistä

pariskuntaa, jotka ovat erottuaan puhjenneet

kukkaan ja kääntäneet uuden sivun elämäs-

sään. Toki ymmärrän, ettei kymmenien vuo-

sien yhteiseloa voi noin vain vetää vessasta

alas, mutta mitä järkeä on kuluttaa elämäänsä

epätyydyttävässä suhteessa? Usein kuulee pa-

riskuntien pysyttelevän yhdessä lasten vuok-

si. Eikö kuitenkin ole paljon vahingollisem-

paa lapselle kuunnella toistuvasti vanhempi-

en riitelyä, kuin olla säännöllisesti kumman-

kin hyväntuulisen ja elämäänsä tyytyväisen

vanhemman luona?

Myönnetään, suhtaudun koko avioliittoon

hieman skeptisesti. Toisaalta haaveilen siitä

suuresta rakkaudesta, toisaalta kauhistelen si-

tä, että yhden ja ainoan ihmisen kanssa pitäi-

si elää koko loppuelämä. Mitä jos houkutus

käykin liian suureksi? Mitä jos ruoho alkaa-

kin näyttää vihreämmältä naapurin puolella?

Vaikka en pidäkään itseäni millään muotoa us-

konnollisena ihmisenä, kuulostaa vihkivalassa

lausuttu lupaus toisen rakastamisesta myötä-

ja vastoinkäymisissä niin suurelta, ettei sellais-

ta lupausta kerta kaikkiaan voi rikkoa.

Ehkä sittenkin on niin, että sen oikean kävel-

lessä vastaan mitään muttia ei ole. Ehkä päässä

silloin takookin tahdon, tahdon...

”

Myönnetään,

suhtaudun koko

avioliittoon hieman

skeptisesti.”

Page 17 - Alueviesti_36_2007