Page 2 - Alueviesti_2_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko tammikuun 9. 2008

Tarjoukset voimassa viikon tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

Pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin, toimitusten viivästymisiin ja tuote-erän loppumiseen.

Flanellivuoriset

miesten

REISITASKU-

HOUSUT

• eri värejä

• C- ja D-mitoitus

POISTO-

HINTAAN!

• eri värejä

• koot: S-XXL

FLEECE

OLOASU-

HOUSUT

POISTO-

HINTAAN!

35,-

• koot: S-XXL

• leveys 90 cm

• eri värejä

RUOHO-

MATTO

10,-

LÄMPÖISTUIN

autoon

12 V

Ola

PLAFONDIT

89,-

Thermo System

PILKKI-

HAALARIT

Einhell Inox 30 A

MÄRKÄ-

KUIVAIMURI

HUITTINEN

Avoinna

ark. 9-20

la 9-16

www.hongkong.fi

Lauttakyläntie 12

32700 Huittinen

• 230 V

• 1400 W +

pistorasia 2000 w

• imurissa automaatti-

kytkimellä

varustettu pistorasia

• takuu 2 vuotta

• 30 l rosterisäiliö

Jiirisirkkelin

JATKOPÖYTÄ

RULLILLA

(ei sis. sahaa)

79,90

KOMPRESSORI

99,-

• 230V/1,5 kW

• tuotto

206 l/min

• 8 bar

• säiliö 50 l

• takuu 1 v.

• öljyvoideltu

lohko

• painesäätimellä

Kaupan päälle

Deutzer viimeistely-

naulain (arvo 19,95)

Koot: S-XL

/pari

Pito

LIUKU-

ESTEET

Lämmin-

vuoriset

Bore

SAAPPAAT

45,-

Koot: 37-50

• väri: t.sin.

• koot: 48-58

Fair Play

miesten

KERRASTO

5,-

35,-

Fiskars

LUMIKOLA

Kuntaliitokset syynä

Syksyn kunnallisvaaleissa

poistuu lähes 1700 paikkaa

Valtuustopaikat vähenevät

kunnista noin 15 prosentilla

ensi valtuustokauden alusta,

ilmenee Kuntaliiton keräämis-

tä tiedoista. Valtuustopaikkoja

vähentävät meneillään oleval-

la ja edellisellä valtuustokau-

della tehdyt ja tehtävät kunta-

liitokset. Suurimmassa osassa

niistä 53 yhdistymisestä, jot-

ka on päätetty nyt meneillään

olevalla valtuustokaudella

2005-2008, siirrytään kunta-

lain määrittämään valtuusto-

kokoon vuoden 2009 alusta.

Kuntajakolaki mahdollis-

taa kunnille myös niin sano-

tun laajennetun valtuuston

kuntien yhdistymistä seuraa-

vina kahtena valtuustokaute-

na. Ensi syksyn kuntavaaleis-

sa laajennettuun valtuustoon

valitaan valtuutettuja tämän

hetkisten tietojen mukaan 13

kunnassa.

Kuntaliiton kehitysjohtajan

Kaija Majoisen mukaan entis-

tä suuremmat kunnat lisäävät

niin uuden valtuuston kuin

yksittäisten valtuutettujen val-

taa, ja esimerkiksi kiinnostus

ehdokkaaksi asettumista koh-

taan kasvanee.

Majoisen mukaan uusissa,

entistä suuremmissa valtuus-

toissa myös valtuustoryhmi-

en merkitys korostuu. Samal-

la entistä suurempi valtuusto

asettaa haasteita kunnan pää-

töksentekokyvylle.

- Päätöksentekokyvyn var-

mistaminen on keskeinen osa

johtajuutta, johon on syy-

tä paneutua. Uusissa valtuus-

toissa voidaan tarvita myös

uusia päätöksentekokykyä ja

johtajuutta tukevia työväli-

neitä. Esimerkiksi valtuusto-

sopimuksella voidaan määrit-

tää valtuustotyön painopisteet

ja vuosittaiset teemat, yhteis-

työsuhteet ja tiedonkulkuun

liittyvät periaatteet, Majoinen

kertoo.

Majoisen mukaan kunnan

koon kasvu voi vähentää kun-

nan eri alueiden äänen kuu-

lumista valtuustoissa, ja luot-

tamushenkilövalinnat voivat

keskittyä valtuuston koon pie-

nentyessä keskuksiin.

- Yleensä liitostilanteis-

sa pienemmän kunnan alu-

eelta on kuitenkin tullut vali-

tuksi suhteellisesti enemmän

valtuutettuja. Lisäksi alueelli-

sen edustavuuden voi turvata

esimerkiksi kiintiöimällä hal-

litus- ja lautakuntapaikkoja,

Majoinen lisää.

Tällä hetkellä Suomen 416

kunnassa on yhteensä 12 140

kunnan- ja kaupunginvaltuu-

tettua. Seuraavat kunnallis-

vaalit pidetään ensi lokakuun

26. päivä, ja seuraava valtuus-

tokausi alkaa vuoden 2009

alusta. Ahvenanmaalla järjes-

tetään kunnallisvaalit eri ai-

kaan kuin Manner-Suomessa,

ja viimeisimmät vaalit pidet-

tiin viime lokakuussa.

Vuoden vaihteessa

vain yksi kuntaliitos

Vuoden vaihteessa tuli voi-

maan vain yksi kuntaliitos,

Leivonmäen liittyminen Jout-

saan. Tänä vuonna Suomessa

on siten 415 kuntaa. Vuoden

2009 alusta sen sijaan tulee

voimaan ennätysmäärä kun-

tien yhdistymisiä, jolloin ai-

nakin 87 kuntaa yhdistyy 28

kunnaksi.

Näiden lisäksi vielä seitse-

mässä kuntaliitoksessa voi-

daan edetä niin, että ne tu-

levat voimaan vuoden 2009

alussa.

Tällöin kaikkiaan 107 kun-

taa yhdistyisi 35 kunnaksi,

kuntamäärä vähenisi 72:lla ja

Suomessa olisi vuoden 2009

alussa 343 kuntaa.

Vuonna 2009 toteutuvat

kuntaliitokset ovat Kurik-

ka ja Jurva, Rusko ja Vahto,

Jämsä ja Jämsänkoski, Rau-

ma ja Lappi, Vammala, Äetsä

ja Mouhijärvi, Joensuu, Eno

ja Pyhäselkä, Masku, Lemu ja

Askainen, Loimaa, Alastaro

ja Mellilä, Kaarina ja Piikkiö,

Huittinen ja Vampula, Alajär-

vi ja Lehtimäki, Lappeenran-

ta ja Joutseno, Pöytyä ja Ylä-

ne, Kokkola, Lohtaja, Ullava

ja Kälviä, Hämeenlinna, Hau-

ho, Kalvola, Lammi, Renko ja

Tuulos, Kouvola, Anjalan-

koski, Kuusankoski, Valkea-

la, Jaala ja Elimäki, Mänttä ja

Vilppula, Eura ja Kiukainen,

Kauhava, Alahärmä, Ylihär-

mä ja Kortesjärvi, Naanta-

li, Rymättylä, Merimasku ja

Velkua, Lohja ja Sammatti,

Ylöjärvi ja Kuru, Drags!ärd,

Kemiö ja Västan!ärd, Houts-

kari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja

Parainen, Pylkönmäki ja Saa-

rijärvi, Karjaa, Pohja ja Tam-

misaari, Halikko, Kiikala,

Kisko, Kuusjoki, Muurla, Per-

niö, Pertteli, Salo, Suomus-

järvi ja Särkisalo, Seinäjoki,

Nurmo ja Ylistaro, Jyväskylä

ja Korpilahti sekä Oulu ja Yli-

kiiminki.

Kunta suurenee,

valtuusto pienenee

Kunnan- ja kaupunginval-

tuuston koot ovat määritelty

kuntalain 10 §:ssä. Valtuuston

koko perustuu kunnan väes-

tömäärään. Valtuuston väes-

tömäärään suhteutettu koko

pienenee kuntakoon suure-

tessa.

Suomessa kunnanvaltuus-

ton koko on määritelty tarkas-

ti. Muissa Pohjoismaissa val-

tuuston koko on Suomen ta-

voin sidottu asukasmäärään,

mutta laissa määritetään vain

valtuuston minimikoko.

Kuntajakolain perusteella

valtuuston koko voi poiketa

kuntaliitostilanteissa kunta-

lain määrittelemästä normaa-

likoosta.

Kunnalla voi olla niin sa-

nottu laajennettu valtuusto

yhdistymistä seuraavina kah-

tena valtuustokautena. Laa-

jennetun valtuuston koko on

yleensä kuitenkin pienempi

kuin yhdistyvien kuntien val-

tuustojen yhteenlaskettu ko-

ko.

Kunnat voivat siirtyä kun-

talain määrittämään valtuus-

tokokoon myös heti. Jos liitos

tapahtuu kesken valtuustokau-

den, joudutaan järjestämään

ylimääräiset kunnallisvaalit

tai vaihtoehtoisesti yhdistä-

mään valtuustot. Lähes aina

kunnat ovat yhdistäneet val-

tuustot.

Ylimääräiset kunnallis-

vaalit järjestettiin viimeksi

vuoden 2005 syksyllä Rova-

niemellä ja Rovaniemen maa-

laiskunnassa.

Kasvinviljelyn

kannattavuus noussut yhäti

Kasvinviljelyn suotuisa kan-

nattavuuskehitys

kohensi

maatalous- ja puutarhayritys-

ten keskimääräistä kannat-

tavuutta viime vuonna. Kan-

nattavuus parani erityisesti

kasvinviljelyvaltaisessa Etelä-

Suomessa. B-tukialueen kes-

kimääräinen kannattavuus

oli paras kaikista tukialueista.

Kotieläintuotannon kannatta-

vuus heikkeni, minkä vuoksi

kannattavuus aleni pohjoisim-

massa Suomessa C3- ja erityi-

sesti C4-tukialueella.

Tuotantosuunnittaiset ja

tukialueittaiset tulos- ja kan-

nattavuusennusteet vuodelle

2007 perustuvat MTT Talo-

ustutkimuksen vuoden 2006

kannattavuuskirjanpitoaineis-

tosta laskemiin tilakohtaisiin

ennusteisiin vuodelle 2007.

Yrittäjätulo

kasvoi 13 prosenttia

Maatalous- ja puutarhayritys-

ten myyntituottojen ja tukien

summa, kokonaistuotto, kas-

voi noin 6 prosenttia, 110 500

euroon. Kasvu aiheutui myyn-

tituottojen lähes 11 prosentin

kasvusta, tukien pysyessä en-

nallaan. Tukien osuus koko-

naistuotosta laski 38 prosent-

tiin.

Kustannukset kasvoivat

noin 5 prosenttia, 87 500 eu-

roon. Korvaukseksi yrittäjä-

perheen työlle ja omalle pää-

omalle jäi yrittäjätuloa lähes

23 000 euroa, joka oli 13 pro-

senttia enemmän kuin edellis-

vuonna.

Yrittäjänvoitto saadaan,

kun yrittäjätulosta vähenne-

tään yrittäjäperheen työstä

12,6 euron tuntipalkkatavoit-

teen mukaan laskettu palk-

kavaatimuskustannus sekä

yrityksen omasta pääomasta

5 prosentin korkotavoitteen

mukaan laskettu korkovaati-

muskustannus. Yrittäjänvoitto

oli aiempaa suurempi, mutta

negatiivinen, 19 800 euroa, eli

kaikkia tuotantokustannuksia

ei edelleenkään kyetty katta-

maan.

Kun yrittäjätulo jaetaan

yrittäjäperheen palkka- ja kor-

kovaatimusten summalla, saa-

daan kannattavuuskerroin, jo-

ka nousi 0,48:sta 0,54:ään.

Yrittäjä saavutti siis 54 pro-

senttia tuntipalkkatavoitteesta

ja korkotavoitteesta eli sai 6,8

euron tuntipalkan ja 2,7 pro-

sentin koron omalle pääomal-

leen.

Kannattavuuskerroin nou-

si viljatiloilla 0,72:een, muilla

kasvinviljelytiloilla 0,76:een,

ja puutarhatiloilla 0,62:een se-

kä laski sikatiloilla 0,56:een,

lypsykarjatiloilla 0,47:ään ja

muilla nautakarjatiloilla 0,24:

ään.

Kannattavuus parani Ete-

lä-Suomen A- ja B-tukialueil-

la vilja- ja myös muiden kas-

vinviljelytilojen merkittävän

kannattavuuskohennuksen

vuoksi. Erityisesti viljatiloilla

kannattavuus on ollut vuosia

heikko, joten yhden vuoden

korkeampi kannattavuus ei

vielä korvaa aiempien vuosien

tappioita.

Tulokset

taloustohtorista

Yrityskohtaisesti lasketuis-

sa ennusteissa huomioidaan

tuote- ja kustannuserittäin

vuonna 2007 tapahtunut pa-

nos- ja tuottajahintakehitys,

tukimuutokset sekä alueittai-

set keskisatomuutokset kas-

veittain.

Saadut tilakohtaiset ennus-

teet painotettiin kuvaamaan

42 800 suurimman maatalo-

us- ja puutarhayrityksen kes-

kiarvotuloksia vuonna 2007.

Malli ei huomioi vuoden aika-

na tapahtuneesta tilakoko- ja

tuottavuuskehityksestä aiheu-

tuvaa kannattavuuskehitystä.

Page 3

Page 1

1 3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,...28