10
Keskiviikko tammikuun 9. 2008
Pauliina Parto
-Älä vaan kirjoita siihen, että
liinan sitominen näyttää vai-
kealta, nauraa Marianne Pou-
tala pitkän, viininpunaisen
kantoliinan keskeltä. Pakko
tunnustaa: siltä se juuri näyt-
tää. Vaikealta.
Marianne Poutala on kah-
den pienen tyttären huittis-
lainen kotiäiti, joka on täysin
hurahtanut kantoliinailuun.
Perheen esikoinen, nyt 2,5-
vuotias Aamu oli puolivuoti-
as, kun hän pääsi ensimmäi-
sen kerran liinaan.
-Netistä tämäkin ajatus
varmaan alkunsa sai. Kave-
rini oli tutustunut liinoihin
jo aiemmin ja innosti kokei-
lemaan. Ajattelin itsekin, et-
tä se on vaikeaa. Kaverin lii-
na jäi pitkäksi aikaa lainaan ja
minä jäin koukkuun.
Kantoliina on hyvin van-
ha keksintö, jota on käytetty
erilaisin variaatioin ympäri
maailmaa. Kantoliinakanava.
! -internetsivuston mukaan
myytävänä on edelleen muun
muassa aasialaistyyppisiä ne-
liöliinoja, afrikkalaisia puu-
villakankaisia ja Väli-Ame-
rikkalaisia kudottuja kanto-
vaatteita.
Suomessakin on kannet-
tu jo pitkään. Romanit ovat
käyttäneet lapsen kuljetta-
miseen villashaaleja yli olan
-liinojen tapaan. Kudotussa
hurstipussissa lapsi taasen on
kulkenut mukana töihin hei-
näpellolle.
Uuden
vuosituhannen
myötä liinaharrastus on puh-
jennut uuteen kukoistuk-
seen.
Kantoliinan käytössä on
monta positiivista puolta.
Lapsi on kantajansa liikkees-
sä mukana, kosketuksessa se-
kä näköyhteydessä kantajaan.
Lapsi tuntee olonsa turval-
liseksi ja samalla hermo-, li-
has- ja hengitysjärjestelmä
saa stimulaatiota.
Liina voi olla
myös asuste
Poutalan perheeseen kuuluu
kaksi tytärtä. Aamun lisäk-
si kodissa tuhisee vasta pari
kuukautta vanha Erin. Kuo-
pus pääsi liinaan jo synnytys-
laitoksella.
-Molemmat tytöt pitävät lii-
nassa olemisesta. Erin nukkuu
liinassa aina tyytyväisenä.
Poutalan mukaan kantolii-
nan käyttämisen voi aloittaa jo
vastasyntyneen kanssa.
-Ainoastaan tapa, jolla lapsi
sidotaan liinaan, muuttuu hä-
nen kasvaessaan.
Liinojen koko vaihtelee
kantajan mukaan, mutta 4,5
metrinen liina on tavallisin ja
sopii monen kokoiselle kan-
tajalle. Liinojen materiaalina
käytetään yleensä trikoota tai
kudottua kangasta. Aloitteli-
jalle Poutala suosittelee tri-
koista liinaa.
Erilaisia sidontaohjeita
on useita, mutta yleisin kan-
taa nimeä kietaisuristi II. Sii-
nä liina menee nimensä mu-
kaisesti ristiin sekä edestä et-
tä takaa. Vauva jää tukevasti
eturistiin.
-Alkuun vauvan jalat kan-
nattaa pitää mykkyrällä kes-
kellä, mutta kasvaessa levit-
tää toinen toiselle sivulle ja
toinen toiselle.
Yleisiä sidontoja ovat myös
lonkka- ja selkäsidonnat.
-Kannoin Aamua lonkan
päällä pitkään vielä raskaana
ollessani. Selkäsidonta taas
on omiaan taaperon kanssa,
lapsi näkee selästä hyvin, ei-
kä haittaa kantajan omaa nä-
kyvyyttä.
Erilaisia liinoja on tarjol-
la melkoinen kirjo. Hinnat
vaihtelevat noin 40 euros-
ta ylöspäin. -Liinoja myyvät
etupäässä nettikaupat, jois-
sain lastentarvikeliikkeissä-
kin niitä on.
Poutala naurahtaa kun ky-
syn, voiko kantoliinaa ajatel-
la asusteena, joka tulee sovit-
taa muun vaatetuksen värei-
hin sopivaksi. -Kyllähän lii-
na jollekin voi olla asustekin.
Etenkin, jos niitä alkaa kertyä
enemmän ja mies alkaa mää-
rästä huomautella, kannattaa
vedota juuri tuohon asuste-
asiaan.
Miehetkin
kantamaan
Miehistä puheen ollen: onko
liinailu vain naisten yksinoi-
keus, vai löytyykö Suomesta
myös hurahtaneita miehiä?
-Omaa miestäni en ole saa-
nut ylipuhuttua, mutta esi-
merkiksi kaverini mies on
alusta saakka kantanut heidän
lastaan liinassa. Montaa mies-
tä taitaa estää se ajatus, että he
muka näyttävät jotenkin tyh-
mältä kantaessaan.
Marianne Poutala on va-
kuuttunut kantoliinan käyt-
tökelpoisuudesta. Kokeiluun
hän ei ketään painosta, mut-
ta kehottaa ja kannustaa kyl-
lä.
Kokeilemalla vasta tietää,
onko kyseessä omalle per-
heelle sopiva juttu. Pouta-
lan yhteystiedot löytyvät se-
kä kantoliinakanavan netti-
sivuilta että Huittisten neu-
volan ilmoitustaululta, ja hän
on aina valmis opastamaan
liinailun saloihin.
-Neuvolan tädit tietä-
vät, että minun puoleeni voi
kääntyä, jos joku alkaa ai-
heesta kysellä. Lisäksi olen
ollut perhevalmennuksissa
kertomassa asiasta ja näyttä-
mässä mallia.
Poutala muistuttaa, että
kantoliinan käyttö ja oikea
sitominen vaatii harjoittelua.
Heti ei kannata lyödä hans-
koja tiskiin.
-Kaikki eivät kuitenkaan
innostu. Yksin hommaan voi
äkkiä kypsyä, melkein vaa-
tii yhden opastuskerran, et-
tä liinailu alkaa sujua. Lii-
naa tuskin saa ensimmäisellä
kerralla yksin sidottua kun-
nolla, jolloin usko voi men-
nä. Jatkossa liinan kyllä saa
itse paremmin kuin toisen
kanssa, peili on hyvänä apu-
na, Poutala kannustaa.
Kantoliina-
filosofiaa
Minkä lajin poika-
set tarvitsevat synty-
mänsä jälkeen emon-
sa läheisyyttä vielä
useidenkin kuukau-
sien ajan, viettävät
aluksi aikansa käytän-
nöllisesti katsoen nisä
suussa, ja kehittyvät
parhaiten heiluessaan
ja töyssähdellessään
emon liikkeiden mu-
kana? -Kengurun. Ja
ihmisen.
Lähde:
-
he.net/kantoliinat.
Kantoliinoihin hurahtanut Marianne Poutala:
”On hieno tunne, kun
lapsi tuhisee ihan lähellä”
Kantoliinan käyttämisessä
on monta hyvää puolta. Täs-
sä niistä muutama.
Lapsi on kantoliinassa na-
pakasti ja anatomisesti oi-
keassa asennossa. Hän voi
liinasta käsin seurata äidin tai
isän puuhia, ihmisten kasvoja
kauppareissulla tai ympäris-
tön tapahtumia. Hän pääsee
aktiiviseksi osallistujaksi heti
vauvasta alkaen. Kun maail-
ma tarjoaa liikaa hermostut-
tavia ja väsyttäviä virikkeitä,
vauvan tarvitsee vain kään-
tää päänsä, ja näkökentässä
on taas tuttu ja turvallinen
vanhempi. Väsähtänyt vauva
voikin painaa päänsä isää tai
äitiä vasten ja uinahtaa tur-
vallisesti päiväunilleen kan-
toliinassa. Kantaja voi siirtää
liinan lievettä lapsen pään tu-
eksi, uni jatkuu eikä pää ret-
kahda ikävään asentoon.
Kantaminen ja liike ovat
monesti ainoa keino lievittää
koliikkivauvan oloa. Kun kan-
taja pysähtyy, itkun ja huudon
alkaminen on vain sekuntipe-
liä. Siinä väsyvät vahvatkin
kädet. Kantoliina säästää ra-
situsvammoilta, koska kan-
taminen liinalla on fyysisesti
helppoa. Koliikki menee ai-
kanaan ohi, mutta kantoliina
tekee koliikin hankalimman
vaiheen astetta helpommaksi.
Kaikki lapset eivät viihdy
vaunuissa eikä rattaissa. Joil-
lekin se on aivan mahdoton
paikka. Vankkureille löy-
tyy silti käyttöä, jos sellaiset
omistat: kauppareissulla lap-
si kulkee mainiosti liinassa
ja ostokset vaunuissa.
Kantoliinan eduiksi kerrotta-
koon, että lapsen kanssa lii-
naillen pääsee moniin paik-
koihin vaivattomasti, joihin
ei vaunujen kanssa ole asiaa.
Vaellukset, metsäretket, por-
taat, shoppailut pikkuisissa
putiikeissa ja monet muut
jäävät kokematta, jos vaunut
ratkaisevat kulkureitin. Kan-
toliina pesee vaunut mennen
tullen myös sellaisessa tilan-
teessa, kun kulkupeli pitää
saada taiteltua taskukokoon.
Lähde:
.!
Vaunujen korvike,
lääke koliikkiin
- Älä vaan kirjoita siihen, että tämän sitominen on vai-
keaa, Marianne nauraa. Hän vakuuttaa, että liinan sito-
mistekniikat oppii kädenkäänteessä.
Vähän isomman lapsen voi sitoa myös selkään. Tällöin
äidin kädet jäävät vapaaksi esimerkiksi ruoanlaittoa
varten. 2,5-vuotias Aamu kulkisi mielellään useammin-
kin Marianne-äidin matkassa.
-Kantoliinan käyttäminen on helppoa. On hieno tun-
ne, kun lapsi tuhisee tyytyväisenä ihan lähellä, Marian-
ne Poutala sanoo. Pieni Erin pääsi ensimmäisen kerran
liinaan jo sairaalassa.
M
ikäli astrologeja on uskominen, juuri al-
kanut vuosi muodostuu omalla kohdal-
lani kaoottiseksi. Taivaankanteni on vii-
me vuodet ollut suorastaan upporikas ja puhalta-
nut myötätuulta kaikille elämänalueille. Viime vuo-
den hurjan ilotulituksen jälkeen edessä on kuitenkin
huomattavasti vaativampi vuosi, mahdollisesti ko-
konainen aikakausi! Melko pelottavaa.
Onneksi en usko horoskooppeihin sen suuremmin.
Uskon vain ja ainoastaan siihen, että meillä jokai-
sella on käsissämme oman onnemme avaimet. Vain
meillä on mahdollisuus kääntää elämämme suunta,
olivatpa tähdet sitten missä asennossa hyvänsä.
Jos totta puhutaan, astrologien ennuste tulevasta
vuodesta meni poskelleen heti alussa. Viime vuo-
teni ei nimittäin suinkaan ollut täynnä ilotulitusta,
enkä muista, että ylläni taannoin olisi ollut kovin-
kaan herkullinen taivaankansi. Rehellisyyden ni-
missä mennyt vuosi tekisi mieli painaa syvälle un-
holaan - pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta tie-
tenkin.
Menneen vuoden kohokohdiksi nousevat ehdotto-
masti perheeseen liittyvät asiat: äitini häät ja pik-
kusiskoni syntyminen. Iloa ja onnea ovat tuoneet
myös uusi, oma koti sekä uuden ystävän ilmesty-
minen elämääni. Miesasioissa olen tutusti hakan-
nut päätäni kiviseinään, rämpinyt polvet ruvella
eteenpäin ja yrittänyt muuttaa mahdotonta mah-
dolliseksi. Pyyhkisin mielelläni kaikki menneen
vuoden yritykset ja erehdykset pois, mutta koska
se ei ole mahdollista, yritän ottaa niistä opiksi. Sik-
si lupaankin tänä vuonna harjoittaa erityistä mie-
lenmalttia. Yritän olla kärsivällisempi, yritän antaa
ihmisille mahdollisuuden näyttää minulle keitä he
oikeasti ovat. Toisaalta aion jatkossa olla tarkempi,
pyrkiä erottamaan jyvät akanoista ennen kuin on
liian myöhäistä. Tuntuu pahalta huomata jälkeen-
päin erehtyneensä totaalisesti.
Ensimmäinen lupaukseni konkretisoituu lähipäivi-
nä. Tapasin syksyllä ihmisen, jota en ymmärtänyt
ottaa niin vakavasti kuin ehkä olisi pitänyt. Uusi
vuosi alkoi mukavasti, kun tämä ihminen otti uu-
delleen yhteyttä. On hieno huomata, että vaikka it-
se on käyttäytynyt kuin mikäkin pässinpää, toisel-
ta löytyy ymmärrystä ja halua aloittaa kaikki puh-
taalta pöydältä. Sanotaan, että joskus on mentävä
kauas nähdäkseen lähelle. Ehkä minun pitikin käy-
dä taisteluni, selvittää itselleni, mitä oikein elämäl-
täni haluan.
Kukapa tietää, voihan olla niinkin, että astrologit
ovat karttani kohdalla erehtyneet. Ehkä se onkin
vuosi 2008, joka tulee olemaan täynnä ilotulitus-
ta...

Pauliina Parto
Tähdet
kertovat?
Pyyhkisin mielelläni kaikki
menneen vuoden yritykset ja
erehdykset pois, mutta koska
se ei ole mahdollista, yritän
ottaa niistä opiksi.
• BC-värianalyysit
• Kestovärjäykset
• Kasvo-, käsi- ja jalkahoidot
Vammala
Huittinen
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...28