4
Keskiviikko tammikuun 9. 2008
Nro 2. 26. vuosikerta. Keskiviikkona 9.1.2008
www.alueviesti
.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu
! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut
! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
040-7636021
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
Viime vuosi oli
pallonpuoliskon
toiseksi lämpimin
Maailman ilmatieteen järjestö
WMO arvioi, että kymmen-
vuotisjakso 1998 - 2007 on
ollut kaikkien aikojen lämpi-
min. WMO:n mukaan vuon-
na 2007 maapallon keskiläm-
pötila oli 0,41 astetta vuosien
1961 - 1990 keskiarvoa (14,0
astetta) lämpimämpi.
Maailman ilmatieteen jär-
jestö WMO arvioi, että päät-
tyneestä vuodesta tulee seit-
semänneksi lämpimin vuosi
vuoden 1850 jälkeen. Pohjoi-
sella pallonpuoliskolla vuosi
2007 on jopa toiseksi lämpi-
min. Lämpötila on pohjoisel-
la pallonpuoliskolla kohonnut
0,63 astetta yli 30-vuotisen
keskiarvon, joka on 14,6 astet-
ta. Ero pallonpuoliskojen vä-
lillä johtuu siitä, että ilmaston-
muutos vaikuttaa herkemmin
mantereisemmalla pohjoisella
pallonpuoliskolla. 1900-luvun
alun jälkeen maapallon kes-
kilämpötila on noussut 0,74
asteella. Viimeisten 50 vuo-
den aikana lämpeneminen
on kiihtynyt ja keskilämpötila
on noussut 0,13 astetta vuosi-
kymmenessä.
Toinen vuoden 2007 mer-
kittävä ilmastollinen ennä-
tys saavutettiin, kun arktisen
merijään pinta-ala saavut-
ti toistaiseksi pienimmän ke-
säaikaisen laajuutensa. Täl-
löin Luoteisväylän meritie oli
poikkeuksellisesti avoinna At-
lantilta Tyynelle valtamerelle
usean viikon ajan.
Euroopassa
rikottiin ennätyksiä
Vuoden 2007 tammikuu oli
maapallonlaajuisesti lämpi-
min koskaan mitattu tammi-
kuu. Tammikuun keskilämpö-
tila oli 12,7 astetta, kun pitkän
ajan keskiarvo on 12,1 astet-
ta. Vuosi alkoi ennätykselli-
sillä lämpötilapoikkeamilla
eri puolilla maailmaa. Myös
eri puolilla Eurooppaa talvi
ja kevät olivat lämpimimpiä
koskaan mitattuja. Lämpötila-
poikkeamat olivat jopa yli nel-
jä astetta kuukausikeskiläm-
pötilojen yläpuolella.
Kesällä kaksi helleaaltoa
rikkoivat vanhoja lämpötila-
ennätyksiä Itä- ja Etelä- Eu-
roopassa. Vuoden aikana ko-
ettiin myös pahoja tulvia, kui-
vuuksia ja myrskyjä eri puo-
lilla maailmaa. Euroopassa
Englannin kesätulvat olivat
erittäin vahingolliset.
Myös Suomessa vuosi 2007
oli harvinaisen lämmin. Il-
matieteen laitoksen mukaan
maaliskuun keskilämpötila oli
ennätyksellisen korkea ja leu-
don syksyn jälkeen joulukuu
oli toisen kerran peräkkäin
harvinaisen lämmin. Termi-
nen talvi, jolloin vuorokauden
keskilämpötila jää alle nollan,
alkoi maan etelä- ja keskiosas-
sa viidestä yhdeksän viikkoa
tavanomaista myöhemmin.
Talvi jäikin kokonaisuudes-
saan 60 - 80 päivää keskimää-
räistä lyhyemmäksi.
Tarkennetut
tiedot maaliskuussa
Tiedot pohjautuvat WMO:n
kokoamiin alustaviin tilastoi-
hin, joita WMO on kerännyt
kansallisilta meteorologisil-
ta laitoksilta, myös Suomen
Ilmatieteen laitokselta. Li-
sää tietoja julkaistaan maalis-
kuussa, jolloin WMO julkai-
see vuosittaisen selvityksensä
vuoden säätilastoista.
Suomi on ollut Maailman
ilmatieteen järjestön jäsen
sen perustamisesta, vuodesta
1950 lähtien. WMO on YK:n
alainen erityisjärjestö, johon
kuuluu 187 jäsenmaata.
Satakunnan rahastolta
ennätyssumma apurahaa jakoon
Suomen Kulttuurirahaston
Satakunnan rahasto voi jakaa
vuonna 2008 apurahoja ennä-
tysmäisen suuren summan eli
510 000 euroa. Jaettava sum-
ma on kasvanut edellisestä
vuodesta 70 000 euroa. Apu-
rahojen hakuaika on alkanut
ja se päättyy tammikuun lo-
pussa.
Satakunnan rahaston tar-
koituksena on Satakunnan
maakunnan henkisen ja talo-
udellisen kulttuurin vaalimi-
nen ja kehittäminen. Rahasto
toteuttaa tarkoitustaan jaka-
malla apurahoja ja palkinto-
ja sekä edistämällä muillakin
tavoin maakunnan kulttuuri-
elämää. Satakunnan rahasto
pyrkii edistämään tieteen ja
taiteen, yhteisöjen, tutkimus-
laitosten ja muiden kulttuu-
rista kiinnostuneiden yhteis-
toimintaa.
Apurahat
myönnetään
pääasiassa yksityishenkilöille
ja työryhmille. Etusijalla ovat
maakunnassa syntyneet tai
siellä asuvat hakijat sekä hank-
keet, joilla on yhteys maakun-
taan. Yhteisöille myönnettävät
apurahat kohdistuvat lähinnä
erilaisten kulttuurihankkei-
den toteuttamiseen. Rahas-
to toivoo hyviä apurahahake-
muksia maakunnan kaikista
osista.
Tieteen apurahoja myön-
netään pääsääntöisesti lisen-
siaatti- ja väitöskirjatöihin ja
niiden jälkeisiin tieteellisiin
tutkimuksiin. Tutkimustyö
voi tapahtua kotimaassa ja ul-
komailla. Tutkimusaiheiden
maakunnallista suuntautu-
mista pidetään merkittävänä
lisäarvona.
Vuoden 2008 jaon osalta
erityistä huomiota kiinnite-
tään luonnontieteisiin kuulu-
vien fysiikan ja meteorologi-
an alojen väitöskirjojen teke-
miseen ja muuhun tutkimus-
toimintaan, johon on jaossa
26 000 euroa.
Rahasto tukee kaikkia tai-
teen aloja, myös kokeilevia,
rajat ylittäviä ja riskipitoisia
hankkeita. Taiteen apurahat
on suunnattu jatko-opintoi-
hin, työskentelyyn ja erilaisiin
hankkeisiin kotimaassa ja ul-
komailla.
Hakijoita kannustetaan ha-
kemaan kokovuotisia (18 000
euroa) ja puolivuotisia (9 000
euroa) tieteen ja taiteen työs-
kentelyapurahoja.
Niiden
määrää ei ole päätetty etukä-
teen, mutta esimerkiksi vuon-
na 2007 niitä myönnettiin yh-
teensä 25. Ulkomailla tapah-
tuviin jatko-opintoihin haet-
taessa opintopaikan on oltava
selvillä jo hakuvaiheessa.
Satakunnan rahasto tukee
maakunnallisesti merkittäviä
kulttuuri- ja tiedehankkeita.
Tavanomaista suurempaa ra-
hoitusta vaativiin hankkeisiin
voidaan myöntää 30 000 euroa
yhtenä tai kahtena apurahana.
Lasten ja nuorten kulttuu-
ritoimintaan suunnataan yh-
teensä vähintään 20 000 euroa
yhteen tai useampaan hank-
keeseen. Apurahoilla voi-
daan tukea esimerkiksi koulu-
jen kerhotoimintaa, lasten ja
nuorten tiede- ja taidepäiviä,
musiikki- ja teatteriesityksiä
tai kuvataide- ja valokuvapro-
jekteja. Apurahoja voivat ha-
kea mm. opettajat tai lapsi-,
koululais- tai nuorisoryhmien
vetäjät. Apurahoja ei myönne-
tä julkishallinnon piiriin kuu-
luville laitoksille ja yhteisöille.
Hakuohjeita ja –lomakkeita
voi tulostaa internetistä (www.
skr."/apurahat) tai tilata ra-
haston sihteeriltä Tiina Lehto-
selta (puh. 050 385 7615). Li-
sätietoja antaa rahaston asia-
mies Seppo Laakkonen (puh.
050 559 0048 tai sähköpostitse
seppo.laakkonen@skr.").
Hukkumiskuolemat
lisääntyivät hivenen
Suomessa hukkui Suomen Ui-
maopetus- ja Hengenpelas-
tusliiton keräämien ennakko-
tietojen mukaan vuonna 2007
181 suomalaisia eli 7 enem-
män kuin kahtena edellisenä
vuonna.
Vaikka naisten hukkumi-
set kaksinkertaistuivat viime
vuonna, hukkumiskuolema
on edelleen hyvin miehinen
tapahtuma, sillä hukkuneis-
ta 81 prosenttia oli miehiä ja
naisia vain 19 prosenttia. Mie-
hiä hukkui kuitenkin kuu-
si vähemmän kuin edellisenä
vuonna ja naisia vastaavasti
13 enemmän.
Heikot jäät
yllättivät keväällä
Viime talven heikot jäät yllät-
tivät jäällä liikkuvat. Maalis-
huhtikuussa sattui 28 hukku-
misonnettomuutta, vuotta ai-
emmin vain viisi.
Leuto talvi heikensi jään
kantavuutta nopeasti kevääl-
lä. Tämä näkyi valitettavana
piikkinä hukkumisonnetto-
muuksissa.
Heikkoihin jäihin huk-
kui yhteensä 30 henkilöä eli
kahdeksan henkilöä enem-
män kuin vuonna 2006. Vesi-
liikenteessä hukkui yhteensä
52 henkilöä, neljä vähemmän
kuin edellisenä vuonna. Uin-
timatkalla hukkuneita oli 41
eli viisi vähemmän kuin vuot-
ta aiemmin.
Vuosittaisista hukkumi-
sista noin puolet sattuu kesä-
elokuussa. Vuonna 2007 huk-
kuneita oli 96. Juhannuksena
hukkui viisi ihmistä eli yk-
si vähemmän kuin edellisenä
vuonna.
Varo – jäät
ovat vielä heikkoja
Talvi on alkanut ja vesistöt
jäätymässä. Pohjoista myöten
jäät ovat kuitenkin vielä ta-
vanomaista ohuempia. Älä lii-
ku jäällä ennen kuin olet täy-
sin varma, että se on kantavaa
koko liikkuma-alueellasi. Yk-
sinään kulkevan ihmisen alla
on oltava vähintään viisi sent-
tiä teräsjäätä. Halkeamat hei-
kentävät kantavuutta vaikka
ne eivät ulottuisikaan jään lä-
pi. Varo siis heikkoja jäitä!
Jäällä kulkijan vähimmäis-
varustukseen kuuluvat kau-
lalla käyttövalmiina roikkuvat
jäänaskalit ja metallipäinen
keppi jään kestävyyden koet-
telemiseen. Mukaan on syy-
tä ottaa kelluttavaksi pakattu
selkäreppu, joka on napakasti
mahavyöllä kiinnitetty.
Jään pettäessä
Säilytä mielesi rauhallisena
ja toimi harkiten, huuda he-
ti apua tai puhalla pilliin, ri-
ko jäätä edeltäsi niin pitkälle
kuin se käsin ja vartalolla sär-
kyy, kohota itsesi uintipotkuil-
la vaaka-asentoon jäänaskalei-
ta apuna käyttäen ja ponnis-
ta jään päälle, kieri, ryömi ja
konttaa kunnes varmasti olet
kestävällä jäällä ja kakeudu
nopeasti lämpimään.
Korottomalle ennakon
täydennysmaksulle aikaa
tammikuun loppuun
Jotta välttyisit kokonaan ve-
rovuoden 2007 jäännösveron
korolta, sinun on maksetta-
va ennakon täydennysmak-
su 31.1.2008 mennessä. Jään-
nösverolle lasketaan korkoa
1.2.2008 alkaen jäännösveron
ensimmäisen erän eräpäivään
saakka. Jäännösveron ensim-
mäinen eräpäivä on joulu-
kuun 2008 alkupuolella.
Jäännösveron korko on 2,5
%, kun jäännösveron määrä
on korkeintaan 10 000 euroa.
Jäännösveron 10 000 euron
ylittävältä osuudelta korko on
6,5 %. Lasketusta jäännösve-
ron koron määrästä vähenne-
tään 20 euroa. Tästä johtuen
verovuoden 2007 jäännösve-
rolle peritään korkoa vain, jos
jäännösveron määrä on suu-
rempi kuin noin 940 euroa.
Jäännösveronkoronmäärää
voit myös alentaa maksamal-
la ennakon täydennysmaksua
verovuoden 2007 jäännösve-
rolle 30.9.2008 mennessä.
Ilmavoimat lentää
tammikuussa myös illalla
Ilmavoimien lokakuussa al-
kanutta pimeälentokautta on
jatkettu maanantaista lähtien.
Kolme lennostoa harjoittelee
Hornet-torjuntahävittäjillään
ja Lentosotakoulu Hawk-suih-
kuharjoituskoneillaan.
Satakunnan lennosto lentää
Pirkkalan tukikohdasta ensi
maanantaista, 14. tammikuuta
alkaen viikon 4 loppuun saak-
ka. Harjoituksissa käytetään
tukikohtaa ympäröiviä tavan-
omaisia harjoitusalueita sekä
Pohjanmaalla ja Selkämerel-
lä sijaitsevia harjoitusalueita.
Koneet laskeutuvat kello 23
mennessä.
Illalla ja yöllä lennettävi-
en harjoituslentojen tarkoi-
tuksena on kouluttaa len-
täjiä toimimaan erilaisis-
sa valaistusolosuhteissa se-
kä normaalista poikkeavaan
vuorokaudenaikaan. Ilma-
voimien pimeälentokausi
ajoittuu vuosittain lokakuun
ja tammikuun välille.
Lentoharjoituksista aiheu-
tuu melua tukikohtien ympä-
ristössä. Lentotoimintaan liit-
tyviä ääniä rajoitetaan käyt-
tämällä melua vähentäviä
lentoonlähtö- ja lähestymis-
menetelmiä.
Pimeälentokausi päättyy
viikolla 5 järjestettävään Le-
pakko-harjoitukseen Rissalan
ja Rovaniemen tukikohdissa.
POK:n edustajiston vaalissa
yli 120 000 äänioikeutettua
Pirkanmaan Osuuskaupan
ylimmän päättävän elimen,
edustajiston vaalit pidetään ke-
väällä 2008. Ehdokasasettelu
vaaleihin käynnistyi 7.1.2008.
Vaaleilla valitaan Pirkanmaan
Osuuskaupalle yhteensä 60-
henkinen edustajisto. Vaaleja
varten osuuskaupan toimialue
on jaettu neljään eri jäsenalu-
eeseen, joilta valittavien edus-
tajien lukumäärä määräytyy ko.
alueen jäsenmäärän mukaan.
Edustajiston tärkeimpiä teh-
täviä ovat tilinpäätöksen ja voi-
tonjaon käsittely, hallintoneu-
voston jäsenten ja tilintarkas-
tajien valinta sekä tarvittaessa
osuuskaupan sääntöjen muut-
taminen. Edustajistolla on li-
säksi merkittävä asema laajan
kontaktipinnan muodostaja-
na asiakasomistajien ja osuus-
kaupan johdon välillä. Vaa-
leissa voidaan asettaa ehdok-
kaaksi jokainen suostumukse-
na antanut ennen tammikuun
1. päivää 2008 osuuskuntaan
hyväksytty henkilöjäsen, jo-
ka vaalien alkaessa on täysi-
valtainen (täyttänyt 18 vuotta
viimeistään 6.4.2008) ja asuu
toimialueella.
Ehdokasasettelu päättyy
31.1.2008. Ehdokasasettelua ja
vaaleja koskevia lisäohjeita saa
PirkanmaanOsuuskaupan pää-
konttorista, Prismoista, S-mar-
keteista, Saleista, Sokoksesta ja
ABC-liikennemyymälöistä.
Edustajisto valitaan suh-
teellista vaalitapaa noudat-
taen postiäänestyksellä 7.4.-
16.4.2008 seuraavaksi neli-
vuotiskaudeksi. Varsinainen
vaalimateriaali äänestyslip-
puineen toimitetaan äänioike-
utetuille maaliskuun lopussa.
Pirkanmaan Osuuskaupalla
on yli 120 000 äänioikeutettua
jäsentä, jotka voivat omistajan
äänellä vaikuttaa osuuskaupan
kehitykseen.
Haavoittuvainen
yhteiskuntamme
H
yvissä ajoin ennen Nokian vesika-
tastrofia osasin, ilmeisesti lehtimie-
hen vainulla, sättiä suunnitelman
laskea puhdistettu jätevesi Tampereelta tä-
hän rakkaaseen Kokemäenjokeemme. Noki-
an tapaus herätti koko Suomen, ja se näkyi
hetken kuluttua myös kansalaisten turvalli-
suuden tunnetta koskevassa kyselyssä.
Maamme on haavoittuvainen. Ei vain siltä
osin kun puhutaan vesistä, tulevista ja me-
nevistä, vaan muutenkin.
Osallistuin viime vuoden puolella kriisi-
tilanteita koskevaan koulutustilaisuuteen
Tampereella ja palasin kovin miettiväisenä
kotipuoleen. Kouluttajat piirsivät meille kol-
mion, jonka vasemmassa alakulmassa luki
”sähköenergia”, yläkulmassa ”tiedon tuotta-
minen” ja oikeassa alakulmassa ”tiedon vä-
littäminen”. - Jos yksikin näistä elementeistä
”kaatuu”, kaatuu koko yhteiskunta, sanoi lu-
ennoitsija, joka ei ollut olemukseltaan mi-
kään maailmanlopun ennustaja.
Niinhän se on. Sellainen on öljyvalosta säh-
köaikaan ja digiaikaan astunut Suomi. Viime
vuonna koettiin, että valtakunnallinen, Hel-
singistä johdettu hälytysjärjestelmä, johon
Radio Mantakin osana kuuluu, otti ja kup-
sahti toviksi Helsingissä ja sen ympäristös-
sä alkusyksystä raivonneen ukkosmyrskyn
aikana.
Sähköenergia virtaa pääasiassa linjoja pitkin
ilmassa. Maan alla risteilevät vesisuonet, ne
ihmisten rakentamat, joihin ensi vuonna
liittyy Vammalan, Mouhijärven ja Hämeen-
kyrön yhteishanke. Maan alla kulkee vähän-
kin suuremmissa keskuksissa myös kauko-
lämpö. Myös maakaasu, jota Suomi ostaa
Venäjältä.
Kari Suomalainen, toistaiseksi Suomen pa-
ras pilapiirtäjä, ilmensi usein tuntojaan
Römpän äijän olemuksella ja sanoin. Muis-
tan yhden piirroksen, jossa Römpän äijä sei-
soi keskellä tulvaa sian kanssa ja tuumi it-
sekseen, että ”mitenkähän ne tulee mualla
toimeen kun tiä meitille on poikki?”
Älköön kukaan enää olko ympäristöasioissa
Römpän äijä!
Erkki Petman
1,2,3 5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,...28