Page 12 - Alueviesti_2

12

Keskiviikko tammikuun 9. 2008

Jukka-Pekka Palviaisen

luoma Reino nousee

näyttämölle Raumallakin

Hannu Virtanen

Miltäpä tuntuisi nähdä kir-

joittamansa romaanin henki-

löt ensi-illassa kaupunginteat-

terin näyttämöllä omana syn-

tymäpäivänään?

Vammalalainen Jukka-

Pekka Palviainen tietää, sil-

lä hänen esikoisromaanin-

sa pohjalta tehty Nimeni on

Reino -näytelmä sai ensi-il-

tansa Hämeenlinnan kau-

punginteatterissa 22. syys-

kuuta, kun kirjailija itse täyt-

ti 40 vuotta.

-Oli upea kokemus nähdä,

että oman pään sisällä ja työ-

huoneen hämärissä kehitetyt

henkilöt olivat verta ja lihaa -

varsinkin, kun ne olivat sellai-



sia, millaisiksi olin ne kirjoit-

tanut.

Eläinkaupan myyjänä työs-

kentelevä kolmekymppinen

Reino on lapsen tasolle jäänyt

elämän tarkkailija, joka kom-

mentoi suorasukaisella taval-

la ympärillään olevia ihmisiä

ja tapahtumia. Reino raken-

taa itselleen maailmankuvaa

naistenlehtien, suomirockin

ja ympäröivien ihmissuhtei-

den ikuisista totuuksista.

Vieraat ihmiset ymmär-

tävät hänet yhtä väärin kuin

Reino ymmärtää heidät, mut-

ta Reinon lähipiiri arvostaa

häntä sellaisena kuin hän on.

Erityisesti Reinon persoona

vetoaa naisiin, jotka näkevät

miehen kuoren alla asuvan

pikkupojan.

Näytelmälle alku

lehtiarvostelusta

Reino ilmestyi 2003 ja oli eh-

dolla Helsingin Sanomain

vuoden paras esikoisteos -

palkinnon saajaksi. Hesariin

juontavat tavallaan myös näy-

telmäsovituksen juuret.

-Kun Reino arvosteltiin

Helsingin Sanomissa, kriitik-

ko Suvi Ahola lopetti arvion-

sa jotenkin niin, että kyllä Rei-

nosta tv-sarjan dramatisoisi

helposti.

-Ohjaaja Pekka Milono" oli

lukenut arvion, innostui siitä,

luki romaanin ja olisi halun-

nut tehdä siitä kuvattavan ju-

tun. Synopsis tehtiinkin, mut-

ta rahoitusta ei löytynyt.

Milono" kuitenkin antoi

vihjeen kirjasta teatteriohjaa-

ja Heikki Paavilaiselle. Hän

luki kirjan, innostui lukemas-

taan ja lupasi ohjata siitä näy-

telmän joko Raumalle tai Hä-

meenlinnaan.

Hämeenlinnan Kaupun-

ginteatteri vierailee Raumalla

ensi keväänä, jolloin Nimeni

on Reino esitetään kaupun-

ginteatterissa neljä kertaa 10.-

12. huhtikuuta. Näytelmän on

Palviaisen romaanin pohjalta

käsikirjoittanut Veera Tyhtilä.

Pikkupoika

halusi kirjoittaa

Palviainen sanoo kirjoitta-

neensa pikkulapsesta asti ja

nauttineensa koulussa kauno-

kirjoitustunneista.

-Kun vihkoihin jäi tyhjiä

sivuja, keksin niihin lomilla

omia tarinoita. Kirjoittaminen

on aina ollut läsnä ja luontai-

nen tapa ilmaista itseäni.

Ensimmäisen inspiraatio-

kokemuksen saadessaan hän

epäilee olleensa 10-12 -vuo-

tias.

-Olin kaverin kanssa leik-

kimässä, kun yht’äkkiä alkoi

mieleeni tulla tarinaa ja lop-

pusointua. Minun oli pakko

juosta kotiin ja laittaa se pa-

perille.

Palviaisen lapsuuden ja

nuoruuden maisema Rauma

on mukana hänen kirjoissaan.

-Ihmistä muokkaavat nuo-

ruusvuodet ovat kovin tärkei-

tä. Olen tehnyt sellaisen rat-

kaisun, että koska en voi fyy-

sisesti olla siellä, olen usein

henkisesti siellä.

-Päiväkerho oli samalla ka-

dulla, missä asuin. Muutaman

sadan metrin päässä oli ala-as-

te, jonka vieressä oli yläaste ja

lukio. Opiskelin lastentarhan-

opettajaksi Raumalla ja kävin

armeijan Kuuskajaskarissa,

joten suuresta maailmasta en

tiennyt mitään.

-Rauma on hyvän kokoinen

paikka asua. Se on helposti

hallittavissa, mutta kuitenkin

sen verran iso, että sieltä löy-

tyy kaikenlaista toimintaa.

Ajaessaan nyt Vamma-

lan ja Rauman väliä Palviai-

nen ei osaa sanoa, kumpaan

suuntaan hän on kotimatkal-

la. Niin tai näin, Vammalassa

Marja ja Jukka-Pekka Palviai-

sen perhe on karttunut tyttä-

rillä Inka ja Roosa.

Lastentarhan-

opettajaksi

-Äitini oli perhepäivähoitaja,

ja meillä oli koko kouluaikani

lapsia hoidossa. Monesta lap-

sesta se voi olla taakka, mut-

ta minusta oli hauskaa, että

meillä oli muksuja. Touhusin

heidän kanssaan ja autoin äi-

tiä, jos pystyin.

-Olin kirjoitusten jälkeen

postissa töissä ja mietin, mitä

tekisin elämälläni. Toisistaan

tietämättä moni tuttuni sanoi,

että minulle voisi sopia las-

tentarhanopettajan homma.

Hain harjoittelijaksi päiväko-

tiin, ja tykkäsin siitä hirveäs-

ti. Hain koulutukseen ja pää-

sin sisään.

-Tulimme vaimoni kanssa

90-luvun alussa työn perässä

Vammalaan. Vaimo sai opet-

tajanpaikan Varilan koulusta.

Minulla oli armeija edessä.

Ensimmäisen viran Palvi-

ainen sai Äetsästä mutta läh-

ti pian armeijaan. Hän ha-

ki sittemmin töitä lähempää

Vammalasta ja saikin paikan

Muistolan päiväkodista, jos-

sa aloitti työnsä armeijan jäl-

keen.

Kirjoittaminen ja kirjaili-

jan työ alkoivat kuitenkin ve-

tää puoleensa.

Kirjoittajasta

kirjailijaksi

-Olin tamperelaisen runoili-

jan, Risto Ahdin oppilaana 90-

luvulla. Minusta piti tulla ru-

noilija. Ajattelin, että minulla

ei ole pitkäjänteisyyttä proo-

san kirjoittamiseen.

-Jossain vaiheessa koin, ett-

en oikein tiennyt, mitä runoil-

lani halusin sanoa. Kokeilin

proosan kirjoittamista, ja se

vei mukanaan.

-Sitten sain kustannussopi-

muksen ensimmäisestä kirjas-

tani ja pieniä apurahoja. Aloin

toteuttaa lapsuudenaikaista

haavettani siitä, että kirjoitta-

malla voisi elää.

-Ei se leipä leveä ole, mut-

ta onpahan saanut tehdä,

mistä on haaveillut ja mikä

tuntuu tällä hetkellä oikeam-

malta. Jos vaimolla ei olisi

vakituista kuukausipalkkaa,

kyllähän tämä olisi täysin

mahdotonta. Vuosi kerral-

laan on katsottu.

-Kustannusmaailma kove-

nee koko ajan. Apurahajärjes-

telmä on aivan ehdoton, sillä

kirjojen myynnillä ei Suomes-

sa monikaan elä.

Kerran runoilijaksi aiko-

nut, nyt romaanikirjailijaksi

päätynyt ja draaman kirjoit-

tamisesta kiinnostunut Jukka-

Pekka Palviainen ei sulje tu-

levaisuudesta pois muitakaan

kirjoittamisen lajeja.

-Kaikki on mahdollista.

Leipä on niin murusina maa-

ilmalla.

Jukka-Pekka Palviainen on voinut toteuttaa lapsuuden haaveensa ja ryhtyä kirjailijaksi. Hän on haastateltavana Ra-

dio Mantassa huomenna torstaina kello 14.15.

Palviainen on kirjoittanut neljä romaania: Reino (2003), Hedelmäpeli (2005), Harkin-

ta-aika (2007) sekä Rokkirehtori ja Rämäpäät (lastenromaani, 2007).

Nimeni on Reino -näytelmän on Palviaisen romaanin pohjalta käsikirjoittanut Veera Tyhtilä ja ohjannut Heikki Paavilainen. Kuvassa ovat Si-

nikka Salminen ja Jani Koskinen Hämeenlinnan Kaupunginteatterista.

”

Olin kaverin kanssa

leikkimässä, kun yht’äkkiä

alkoi mieleeni tulla tarinaa

ja loppusointua. Minun oli

pakko juosta kotiin ja laittaa

se paperille.

”

Äitini oli perhepäivähoitaja,

ja meillä oli koko kouluaikani

lapsia hoidossa. Monesta

lapsesta se voi olla taakka,

mutta minusta oli hauskaa,

että meillä oli muksuja.

Touhusin heidän kanssaan ja

autoin äitiä, jos pystyin.

Page 12 - Alueviesti_2_2008