Page 19 - Alueviesti_5_2008

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia Työtarjouksia Rakennuspalvelut
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Ruosteenestoa
Puutavaraliikkeitä
T:mi SAMI KOIVU
PUUTAVARAMYYNNISSÄ
• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat
Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827
os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la
ent. Koivulan Sahaa vastapäätä
Yleisöltä
Kiire, välinpitämättömyys,
vaiko muistamattomuus?
Oikein teki mieli paneutua
kysymykseen hieman tarkem-
min, vaikka vain näin naapu-
rina.
Naapurin mummo, jo yh-
deksääkymmentä käyvä, lu-
pasi nuorelle perheelle kissan-
pojan hyvään kotiin.
Ja koitti päivä, jolloin koko
perhe oli noutamassa pientä
lemmikkiä. Tietenkin ilman
asiaan kuuluvaa kuljetuslaa-
tikkoa.
Mummo, joka on hyväsy-
däminen, lupasi lainata, (SIIS:
LAINATA) omaa kuljetusko-
riaan. Korin päälle oli kirjoi-
tettu mummon nimi ja osoite,
jopa puhelinnumero, että pa-
lauttaminen olisi helpompaa,
jos vaikka nimi unohtuisi.
Mummo jopa lupautui tule-
maan taksilla vastaan puoleen
matkaan, kun perhe palaut-
taisi koria, kunhan vain sovit-
taisiin paikka ja aika. Matkaa
muuten perheelle kertyisi jo-
pa kolmekymmentä kilomet-
riä. Vaan kuinkas kävi mum-
mon korille.
Kissanpoika sai uuden ko-
din jo marraskuun viimeisellä
viikolla, mutta koria ei ole vie-
lä kuulunut takaisin.
Mummolla on huoli, oma
kissa pitäisi viedä lääkäriin,
vaan milläs viet, kun ei ole
kuljetuskoria.
Olisikohan vihdoin aika
vilkaista sinne kaappiin ja jos
siellä on mummon kissankul-
jetuskori, niin palauttaisit sen
ja näin mummo saisi oman
kissansa hoitoon.
Kaikkea hyvää pienelle kis-
sanpojalle ja heidän hoitajil-
leen.
Mummon naapuri
Naisen
nauru
Mikäli ihminen olisi ainoas-
taan evoluution tulos, niin
miksi äideillä on vain kak-
si kättä? Veijarimaisesti voisi
myös pohtia, ettei luonto oli-
si tehnyt koskaan näin suurta
virhettä, että ihminen olisi ke-
hittynyt näin pitkälle.
Pidän myös Raamattua
osittain ”satukirjana”, niin et-
tei sitä voi verrata lakikirjaan.
Mikäli laki ja evankeliumi ovat
vastakkain, niin silloin pitää
noudattaa lakia. Vai pitäisikö
ylinopeutta liihottava pappi
jättää sakottamatta, koska hä-
nellä on kiire kirkkoon?
Ei pidä leikkiä Jumalaa edes
pyhällä alttarilla, sillä emme
osaa olla ihmisiksi edes toinen
toisillemme.
Nainen on kuin ruusupuu,
ei sitä voita mikään muu.
Nim. Puhu hiljaa
rakkaudesta
Sastamalan nimikeskustelusta
Selvennyksenä eri tiedotusvä-
lineissä käytyyn nimikeskus-
teluun:
Sastamalan kaupungin
perustamisesta on Mouhi-
järven, Vammalan ja Äet-
sän valtuustojen yhtäpitävät
päätökset. Päätökset koske-
vat myös uuden kaupungin
nimeä, joksi on päätetty Sas-
tamala. Asia on valtuusto-
jen päätösten jälkeen siirty-
nyt valtioneuvoston käsitel-
täväksi.
Kuntajakolain mukaan
hyväksytty hallinnon ja pal-
velujen järjestämissopimus
tulee voimaan, kun Mouhi-
järven ja Äetsän kunnanval-
tuustot sekä Vammalan kau-
punginvaltuusto ovat sen hy-
väksyneet ja valtioneuvosto
on tehnyt päätöksen kunta-
jaon muutoksesta. Sopimus
sitoo sopijaosapuolia kun-
tajaon muutospäätöksestä
lahtien sen voimaantuloon
saakka ja sen jälkeen uutta
kunta kolmen vuoden ajan.
Sopimusta noudatetaan sen
jälkeenkin periaatteellise-
na linjauksena elleivät olo-
suhteiden muutokset muuta
vaadi.
Kuntalain 5 §:n mukaan
kunnan nimen muuttamisesta
päättää valtuusto. Sastamalan
valtuustolla on mahdollisuus
harkita nimeä sopimuksen
voimassaolon päättymisen jäl-
keen. Yhteisesti päätetyn kau-
pungin nimen muuttamisel-
le tulee olla erittäin painavat
syyt.
Erkki Välimäki
Sastamalan
ohjausryhmän
puheenjohtaja
Alueviesti
Yleisön
osasto
PL 101
38201
Vammala
Syksyn hirvisaalis 62 500
Hirvikannan
vähentämisessä onnistuttiin
Hirvikantaa on viime vuosina
pyritty leikkaamaan erityises-
ti maan pohjoisosissa. Hirvi-
kanta onkin laskenut selvästi
huippuvuosista.
Tavoitteiden mukaisesti
maahan myönnettiin hirven-
kaatolupia viime syksyn jah-
tiin hieman vajaa 53 300 kap-
paletta eli runsaat 12 600 lu-
paa vähemmän kuin edellise-
nä vuotena.
Keväällä arvioitiin, että
syksyn hirvisaalis olisi noin
63 000 hirveä, koska yhdellä
luvalla saattoi ampua yhden
aikuisen tai kaksi vasaa. Saa-
liiksi saatiin noin 62 500 hir-
veä. Keväällä asetettu saalista-
voite siis saavutettiin.
Pyyntilupien käyttöaste py-
syi koko maassa edellisvuoti-
sella tasolla eli 88,9 prosen-
tissa.
Oulun riistanhoitopiirissä
hirvilupia myönnettiin muu-
ta maata enemmän, lähes 10
900 lupaa. Saalis oli myös sel-
västi muita riistanhoitopiire-
jä suurempi, noin 12 200 hir-
veä.
Myös Lapissa ja Kainuus-
sa hirvijahti onnistui hyvin,
vaikka pyyntilupien määrä on
sielläkin laskussa.
Maan lounaisissa riistan-
hoitopiireissä ja Pohjois-Kar-
jalassa saalismäärät sen sijaan
kasvoivat edelliseen vuoteen
verraten.
Vasojen osuus saaliista
suunnilleen puolet
Koko maassa ammuttiin yli 32
700 aikuista hirveä ja 29 700
vasaa.
Hirvisaaliissa aikuisia ja
vasoja verrattaessa maan
suurin vasaprosentti oli Poh-
janmaan riistanhoitopiirissä
55,5 %.
Pienin vasaprosentti oli La-
pissa eli 36,5.
Metsästyskausi piteni
Kolmena viime syksynä lähes
koko joulukuun yhtämittai-
sena jatkunut hyvin lämmin
sää on aiheuttanut erityisesti
talvilaidunalueiden hirviseu-
roille ongelmia, koska hirvil-
lä ei ole ollut mitään kiirettä
lähteä kesälaitumilta karum-
man ravinnon perään ylän-
kömaille.
Myös hirvijahdin aloitusta
siirrettiin paikoin poikkeuk-
sellisen myöhäiseksi.
Metsästysasetuksen muu-
tos mahdollisti ensimmäistä
kertaa hirven metsästämisen
joulukuun loppuun asti.
Tällöin talvilaitumille siir-
tyneitä eläimiä voitaisiin met-
sästää entistä tehokkaammin
alueilla, jossa metsävahingot
ovat ilmeisimpiä.
Sääoloista johtuen täl-
lä uudella ns. jatkoajalla am-
muttiin kuitenkin arvioiden
mukaan vain hyvin vähän
hirviä.
Runsaiden hirvi-
saaliiden vuodet ohi,
vahingot vähenemässä
Viime vuosien keskimääräiset
hirvisaaliit ovat olleet lähes
puolta suuremmat kuin 1990-
luvun alkupuolella.
Tällä metsästyskaudella ol-
tiin jo lähempänä tavanomais-
ta tasoa.
Vuoden 2002 hirvisaalis-
huipusta (yli 84 500 hirveä),
ollaan tultu jo hyvän matkaa
alaspäin ja todennäköises-
ti sama suuntaus jatkuu lähi-
vuosina.
Vaikuttaa myös siltä, että
hirvien metsissämme aiheut-
tamat vahingot saadaan va-
kiinnutettua kohtuulliselle ta-
solle samalla kun liikenneva-
hinkojen määrä vähenee.