Page 12 - Alueviesti_5_2008

12 Keskiviikko tammikuun 30. 2008
Jussi Pihkala väittelee tohtoriksi
ammattikorkean yrittäjyysopinnoista
KL Jussi Pihkalan kasvatustie-
teen (ammattikasvatus) alaan
kuuluva väitöskirja Ammat-
tikorkeakoulutuksen aikaiset
yrittäjyysintentioiden muu-
tokset (Changes in entrepre-
neurship intentions during
polytechnic education) tar-
kastetaan Tampereen yliopis-
ton ammattikasvatuksen tut-
kimus- ja koulutuskeskukses-
sa Hämeenlinnassa ensi per-
jantaina.
Vastaväittäjänä on profes-
sori Matti Koiranen Jyväsky-
län yliopistosta. Kustoksena
toimii professori Pekka Ruo-
hotie.
Tutkimus ja sen
tulokset
Tutkimuksen ongelma on,
muuttavatko ammattikor-
keakoulun yrittäjyysopinnot
opiskelijoiden yrittäjyysinten-
tioita. Tutkimus liittyy siihen,
miten ammattikorkeakou-
lut onnistuvat yrittäjyyskou-
lutuksessaan muutoksen ai-
kaansaamiseksi opiskelijoiden
yrittäjyysajattelussa.
Populaatiosta, joka koos-
tuu Suomen 29 ammattikor-
keakoulun opiskelijoista, va-
Jussi Pihkala
syntynyt Kauvatsalla
Jussi Pihkala on syntynyt
Kauvatsalla ja asunut syn-
nyinpaikkakuntansa lisäksi
myös Äetsässä. Hän toimii
nykyisin opetusneuvok-
sena Opetusministeriön
koulutus- ja tiedepolitii-
kan osastolla.
Pihkala on teknisen kä-
sityön opettaja Turun yli-
opiston Rauman opettajan-
koulutuslaitoksesta ja kas-
vatustieteiden lisensiaatti
Jyväskylän yliopistosta.
Hän on toiminut 1978-
1987 opetustehtävissä kan-
salaiskoulussa, peruskou-
lussa ja ammatillisissa op-
pilaitoksissa, myös koulun
ja ammatillisen oppilai-
toksen johtajana. Lisäksi
hän on työskennellyt kan-
salais- ja työväenopistos-
sa sekä toiminut tulevi-
en lastentarhanopettajien,
luokanopettajien, askarte-
lunohjaajien ja toimintate-
rapeuttien kouluttajana.
Valtionhallinnossa Pih-
kala on toiminut vuodesta
1987 ensin Ammattikas-
vatushallituksessa amma-
tillisen koulutuksen kehit-
tämistehtävissä ja sen jäl-
keen Opetushallituksessa
ylitarkastajana ja opetus-
neuvoksena. Vuodesta
1998 Pihkala on työsken-
nellyt opetusneuvoksena
opetusministeriön kou-
lutus- ja tiedepolitiikan
osastolla.
Hän on mm. koordi-
noinut opetusministeriön
asettamaa laajapohjaista
yrittäjyyden ohjausryh-
mää vuodesta 2002 ja toi-
minut kansallisena asian-
tuntijana Euroopan unio-
nin komission asettamissa
yrittäjyyshankkeissa. Li-
säksi hän oli Matti Vanha-
sen ensimmäisen hallituk-
sen yrittäjyyden politiik-
kaohjelman johtoryhmän
jäsen.
Opetusneuvos Jussi Pihkala työskentelee opetusministe-
riön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla.
littiin kaksi yrittäjyysstrategi-
altaan erilaista kokonaisotosta
viidestä eri koulutusohjelmas-
ta. Koulutusohjelmien yrittä-
jyyspainotukset olivat niissä
erilaiset.
Tutkimukseen liittyvä aineis-
to kerättiin ajallisesti kahdessa
eri vaiheessa. Syksyllä 2000 teh-
tiin postikysely opintonsa aloit-
taneille opiskelijoille. Siihen
vastasi 177 opiskelijaa.
Heille toistettiin sama kyse-
ly vuosien 2003-2004 vaihtees-
sa ja siihen vastasi 91 opiskeli-
jaa. Tällöin toteutettiin myös
viidestä eri koulutusohjelmas-
ta yhteensä 18 opiskelijan fo-
kusryhmähaastattelu.
Tulokset osoittavat, että
painotettu yrittäjyyskoulutus
ei aiheuta opiskelijoiden yrit-
täjyysaikomuksissa muutok-
sia. Ne näyttävät olevan suh-
teellisen pysyviä opintojen
ajan.
Opiskelijat kokevat yrittä-
jyyskoulutuksen merkityk-
sen osana opintoja tärkeänä.
Koulutuksen avulla kaikkien
opiskelijoiden tietoisuus yrit-
täjyydestä lisääntyy yleisellä
tasolla. Opiskelijat arvioivat
yrittäjyyskoulutuksen tuovan
kuitenkin epävarmuutta siinä
mielessä, miten he luottavat
omiin yrittäjyyskykyihin.
Epävarmuutta aiheuttavat
asetetut yrittäjyysopintojen
ylimitoitetut tavoitteet, yrittä-
jäksi kannustamisen ja siihen
liittyvän henkisen tuen puute
sekä yrittäjyysopintojen laa-
tu ja opintojen ajoitus. Tulos-
ten mukaan on kuitenkin pe-
rusteltua liittää koulutukseen
yrittäjyyttä.
Tuloksia ja johtopäätök-
siä voidaan hyödyntää kou-
lutuspoliittisessa päätöksen-
teossa. Ne auttavat määritte-
lemään koulutuksen keskeisiä
tavoitteita, kehittämissuun-
nitelmia, opetussuunnitelmi-
en perusteita sekä koulutus-
ohjelmia. Tuloksia voidaan
käyttää myös hyödyksi käy-
tännössä koulutusta ja sen
järjestelyjä suunniteltaessa ja
toteutettaessa.
Jatkossa tarvitaan laajem-
paa, useita ammattikorkea-
kouluja ja koulutusohjelmia
koskevaa pitkittäistutkimusta.
Lisäksi olisi aiheellista seura-
ta yrittäjyysintentioiden mah-
dollista laukeamista yritys-
toiminnaksi useampaa vuot-
ta myöhemmin koulutuksen
jälkeen.
Satakunnan ruokaklusteri vahvistuu entisestään
”Hyvä tilanne seurausta
voimakkaasta kehittämisestä”Maija Latva
-Satakunnan ruokaklusteri
vahvistuu entisestään, sekä
ruoan alkutuotanto että ja-
lostus ovat kasvussa, iloitsee
Satafood Kehittämisyhdis-
tys ry:n toimitusjohtaja Eila
Törmä. Toissa vuonna volyy-
mi kasvoi 7 prosenttia maan
keskivertokasvun ollessa 3,8
prosenttia.
-Viime vuonna kasvua ta-
pahtui entisestään, Eila Tör-
mä selvittää.
Satafood Kehittämisyh-
distys on mukana yritysten
perustamisessa sekä kehitys-
hankkeissa ja Törmä näkee-
kin, että Satakunnan hyvä
tilanne on suoraa seuraus-
ta voimakkaasta kehittämi-
sestä.
-Ruoanlaittoa helpotta-
maan on kehitetty entis-
tä valmiimpia ja nopeam-
pia, maukkaita vaihtoehtoja
ja leipomotuotteissakin on
runsaasti uusia, terveelli-
sempiä tuotteita, Törmä lu-
ettelee.
-Haasteitakin on, niis-
tä suurimpana raaka-ainei-
den hintakehityksen arvaa-
mattomuus, Törmä miettii ja
mainitsee esimerkkinä sian-
lihan.
Törmän mukaan myös ra-
hoitusjärjestelyt ovat haasteel-
lisia juuri PK-sektorilla.
-Onneksi Sitra on lähtenyt
mukaan ruokaklusterin ke-
hittämiseen sekä rahoitusjär-
jestelyin että mentoroinnilla,
hän kertoo.
Vampulaan rehutehdas
Vampulaan on rakenteilla 30:
n broilerinkasvattajan perus-
 tama rehutehdas, jonka tavoit-
teena on tuottaa 50 miljoonaa
rehukiloa vuodessa.
-Tuotantotilojen rakenta-
minen on alkanut tontin ta-
saamisella ja pohjatöillä, ker-
too Satarehu Oy:n toimitus-
johtaja Jukka Haikonen.
Yrityksen tavoitteena on
ostaa tehtaan lähellä viljeltyä
viljaa rehuraaka-aineeksi.
-Tarvitsemme vuosittain
20-30 miljoonaa kiloa vehnää
ja 5-10 miljoonaa kloa kauraa,
Haikonen laskiskelee.
-Lyhyet kuljetusmatkat vä-
hentävät sekä viljan viljelijöi-
den että rehun käyttäjien kus-
tannuksia. Toivottavasti mo-
ni alueen viljelijä kiinnostuu
tuottamaan vehnää tai kauraa
ja tarjoaa sitä tehtaalle tuotan-
non alkaessa, Haikonen sa-
noo.
Haikosen mukaan rehuteh-
taan sijainti on tarkasti mietit-
ty, kasvatetaanhan suurin osa
Suomen broilereista 50 kilo-
metrin säteellä tulevasta teh-
taasta.
Rehutuotanto käynnistyy
tämän vuoden lopulla ja työn-
tekijöiden rekrytointi alkaa lä-
hiaikoina.
-Työntekijöiltä toivotaan
rehualan tuntemuksen lisäksi
tuntumaa paikallisiin olosuh-
teisiin, kertoo Haikonen.
Huittisten
vihanneskuorimo
lähtenyt hyvin käyntiin
Viime marraskuussa entisen
Svanco Oy Ab:n kuorimo-
kiinteistössä Huittisten Joki-
levolla toimintansa aloittanut
Satotaito Oy ehti vielä loppu-
vuoden aikana pestä ja kuoria
1 000 tonnia juureksia.
-Tämän vuoden tavoite on
12 000 tonnia, kertoo yrittäjä
Tauno Henttinen.
Hänen ja liikekumppaninsa
Jari Männistön yritys harjoit-
taa juuresten pesemistä, kuo-
rimista ja pakkaamista. Raa-
ka-aineina ovat tällä hetkellä
ensisijaisesti perunat, porkka-
nat ja lantut. Kuoritut juurek-
set markkinoidaan elintarvi-
keteollisuudelle ja tukkukaup-
poihin.
-Olemme aloittelemassa
Satafood Kehittämisyhdistys
ry:n kanssa toimintaamme
käsittävän pitkäntähtäimen
kehitystyön, jonka tavoitteena
on nykyistä pidemmälle jalos-
tetut tuotteet, Tauno Hentti-
nen selvittää.
Hän iloitsee myös Sitran
kanssa tehdystä mentoroin-
tisopimuksesta, jonka avulla
kehitetään liiketoiminnallista
osaamista.
Henttinen kertoo, että
kuorimon toiminnasta muo-
dostuu sivutuotteensa 5 000
tonnia kuorimassaa vuodes-
sa. Siitä suurin osa kulkeu-
tuu karjatiloille rehuksi ja osa
kompostoidaan.
-Jatkossa massa tullaan kul-
jettamaan pois Jokilevolta. Jo-
ko Köyliön Hallavaaraan tai
Vampulaan tulevaan mädät-
tämöön, myös paikalla ennes-
tään oleva, Svancon ajoilta pe-
räisin oleva kasa, Henttinen
lupaa.
Tauno Henttinen Satotaito Oy:stä (vasemmalla), Jukka
Haikonen Satarehu Oy:stä ja Eila Törmä Satafood Ke-
hittämiskeskus ry:stä uskovat ”elintavikemaakunnan”
pitävän pintansa jatkossakin.
Satafood Kehittämisyhdistys perustettiin 10.8.1999. Sata-
foodin taustavoimat ovat Huittisten, Porin ja Kokemäen
kaupungit, Loimaan, Kaakkois-Satakunnan, Pohjois-Sa-
takunnan ja Vammalan seutukunnat, Satakunnan am-
mattikorkeakoulu sekä elintarviketeollisuus.
Satafoodin tehtävänä on edistää alueellista ja kansal-
lista kilpailukykyä ja hyvinvointia tarjoamalla yrityksille
monipuolisia, erityisesti bio- ja ympäristöteknologioihin
liittyviä kehityspalveluita.
Koulutuksen sisältöjen, nii-
den ajoittamisen sekä mene-
telmien parempi suunnittelu
edellyttäisi yrittäjyyttä ja yrit-
täjämäistä toimintaa tukevien
oppimisen prosessien sekä pe-
dagogiikan tutkimusta.
Olisi syytä myös tutkia,
miksi opiskelijoiden luotta-
mus omiin yrittäjyyskykyihin
vaihtelee huomattavasti. Li-
säksi olisi aiheellista selvittää,
miten yrittäjyyskykyihin luot-
tamiseen voidaan vaikuttaa
Jatkoa sivulta 8
Lisäksi menee maihareita, ke-
vyesti topattuja Ranger-liivejä,
maastoasuja ja pilottitakkeja.
Valikoima ei tähän lopu, sillä
löytyypä seinien sisältä vaat-
teiden lisäksi muun muassa
deaktivoituja aseita, hylsyjä ja
lippaita SA-keräilyä harrasta-
ville.
-Lisäksi meillä on laaja va-
likoima retkeilytarvikkeita,
kuten reppuja ja erilaisia telt-
toja. Airso% -pelaajien suojia
löytyy myös, Janne kertoo.
Kaikki vaatteet Milprossa
eivät kiillä uutuuttaan, vaan
osa on käytettyjä. Ilpo Nur-
mi kertoo, että esimerkiksi
NATO-joukoissa sotilaat luo-
puvat palveluksen päättyessä
kaikista varusteistaan.
-Ne lyödään kassiin ja myy-
dään huutokaupalla pois. Mi-
käli siis mielit peltipaitaa, jos-
sa on ajan patinaa, on Säkylän
Köörnummi oikea osoite.
Vaatteita
myös lapsille
Milpron valikoimista löy-
tyy varusteita koko perheelle.
Martta Suutari palvelee asiak-
kaita mustavalkoinen Metro-
kuvioitu minihame yllään ja
tangoissa riippuu maastopu-
kuja aina 100-senttisestä läh-
tien.
-Lasten maastopuku on ol-
lut todella suosittu, niitä ei ole
enää montaa jäljellä, Suutari
kertoo.
Milprolla on vakiasiakkaita
ympäri Suomen. Siksi palve-
lua helpottamaan on perustet-
tu nettikauppa, jonka kautta
tilauksia tulee joka päivä.
-Sanotaan, että noin 80
prosenttia myynnistä tapah-
tuu kyllä netin kautta. Tilauk-
sia vastaanotetaan tässä pitkin
päivää ja ne laitetaan saman
tien eteenpäin, Nurmi kertoo.
Toiset pitkämatkalaiset ha-
luavat nettikaupasta huolimat-
ta tulla hypistelemään tuottei-
ta paikan päälle.
Taannoin eräs mies ajeli
Vaasasta saakka varta vasten
Milproon.
Lähtipä Säkylään sitten
mistä päin maata tahansa, ai-
kaa vierailuun kannattaa va-
rata urakalla. Juuri laajennet-
tuun, reilun 350 neliön myy-
mälään nimittäin mahtuu
mielenkiintoisuus jos toinen-
kin.
Säkylän Köörnummelta löytyy...
Henna Vallimäki vastaa Milformin varustevuokraa-
mosta. Hänen luovuuttaan käytettiin muun muassa Big
Brother -ohjelman diktaattori-viikkotehtävässä.
Martta Suutari esittelee suosittua lasten maastopukua.
Koot alkavat jo sadasta sentistä.