Page 18 - Alueviesti_6_2008

18 Keskiviikko helmikuun 6. 2008
Tammikuun alun, noin viikon
kestäneen pakkasjakson jäl-
keen lämpötila pysyi Suomes-
sa kuukauden loppuun asti
viidestä kymmeneen astetta
tavanomaista korkeampana.
Ilmatieteen laitoksen mu-
kaan tammikuun sään pitivät
lauhana maamme yli liikku-
neet useat matalapaineet, jot-
ka toivat Suomeen myös kes-
kimääräistä enemmän satei-
ta. Päättynyt kuukausi edustaa
sääoloiltaan ilmastonmuutok-
sen myötä Suomessa yleisty-
vää lauhaa talvi-ilmastoa, jon-
ka myötä talvisateiden enna-
koidaan lisääntyvän ja satei-
den tulevan yhä useammin
vetenä, etenkin Suomen etelä-
ja lounaisosassa.
Korkea lämpötila,
vähän talvipäiviä
Ilmatieteen laitoksen mukaan
tammikuu oli koko maassa 4-
6 astetta tavanomaista korke-
ampi. Viime vuosikymmeninä
vain vuoden 1989 tammikuu
on ollut nyt päättynyttä tam-
mikuuta leudompi maan ete-
lä- ja keskiosassa. Viime vuo-
den tammikuuhun verrattuna
tämän vuoden tammikuu oli
lauhempi, sillä viime vuonna
sää kylmeni kuukauden puo-
livälin jälkeen.
Ilmatieteen laitoksen mit-
tausten mukaan tammikuun
keskilämpötila oli maan ete-
lä- ja keskiosassa 0...-4 as-
tetta, etelä- ja lounaissaaris-
tossa +1...+3 astetta ja maan
pohjoisosassa -4...-9 astetta.
Maan pohjoisosassa lämpi-
mämpiä tammikuita on ollut
mm. 2005, 2001 ja 1973. Vii-
me vuosisadan alusta lähtien
tarkasteltuna erittäin leutoja
tammikuita on ollut vuonna
1925 ja sekä useampana 1930-
luvun talvena.
Ns. talvipäiviä, jolloin vuo-
rokauden keskilämpötila on
alle nolla astetta, on ollut tyy-
pillisesti tammikuussa maan
eteläosassa 20-25 ja muualla
maassa 25-31 kappaletta. Tä-
nä vuonna tammikuussa tal-
vipäivien lukumäärä jäi maan
etelä- ja keskiosassa noin 10
päivää tavanomaista pienem-
mäksi, kun vuorokauden kes-
kilämpötila pysyi plussan puo-
lella yhtäjaksoisesti lähes puo-
litoista viikkoa tammikuun
puolivälissä.
Talven tähän asti kovimmat
pakkaset koettiin tammikuun
5. päivänä Kainuussa, kun
lämpötila laski Taivalkoskella
-31,3 asteeseen.
Sadetta yli
keskiarvon
Matalapainevoittoisesta sää-
tyypistä johtuen tammikuun
sadekertymät ylittivät koko
maassa pitkän ajan keskiar-
von. Pohjois-Lappia lukuun
ottamatta määrät olivat yli
1,5-kertaisia pitkän ajan kes-
kiarvoon nähden.
Kuukauden aikana satoi
Keski- ja Pohjois-Lappia lu-
kuun ottamatta 50-80 milli-
metriä. Pohjoisimmassa Suo-
messa sadekertymä oli 30-60
millimetriä. Yli 100 millimet-
rin kuukausikertymä mitattiin
yhteensä kahdeksalla havain-
toasemalla: Varsinais-Suomen
rannikolla, lounaissaaristossa
ja Espoossa, Vuolijoella Kai-
nuussa sekä Torniossa ja Ke-
minmaalla.
Tammikuun suurin sade-
määrä, 125 millimetriä, mi-
tattiin Kemiössä Varsinais-
Suomessa. Lounais-Lapissa
tammikuun sademäärät olivat
ennätyksellisen suuria. Torni-
on Aapajärvellä sadetta kertyi
kuukauden aikana 116 milli-
metriä ja Keminmaan Liedak-
kalassa 103 millimetriä. Edel-
linen tammikuun sade-ennä-
tys alueella, 97 millimetriä,
mitattiin Tornion lentoase-
malla vain kolme vuotta sitten
vuonna 2005.
Lumipeitteen paksuus on
maan etelä- ja länsiosassa
10-20 senttimetriä ja muual-
la maassa enimmäkseen 20-
30 senttimetriä ajankohdan
keskiarvoa ohuempi. Toisaal-
ta Keski- ja Pohjois-Lapis-
sa lumitilanne on ajankoh-
taan nähden tyypillinen ja
Kainuussa, Koillismaalla sekä
Pohjois-Karjalassa lumipeite
on paikoin jopa tavanomaista
paksumpi. Tammikuun lopus-
sa sekä Lieksassa, Suomussal-
mella että Kittilässä mitattiin
80 senttimetrin lumipeite.
Koko helmikuun kattavan
sääennusteen mukaan sää jat-
kuu Suomessa selvästi tavan-
omaista lämpimämpänä. Var-
sinkaan maan eteläosassa pit-
kät pakkasjaksot eivät ole to-
dennäköisiä, vaan lämpötila
vaihtelee nollan molemmin
puolin.
HUITTINEN
Musiikkiopiston oppilaat
musisoivat pankilla
Huomenna torstaina Huittis-
ten Säästöpankilla kuullaan
Pankki soikoon -oppilaskon-
sertti kello 18. Tilaisuudessa
on myös kahvitarjoilu. Kon-
sertin järjestää Huittisten mu-
siikkiopisto yhteistyössä Huit-
tisten Säästöpankin kanssa.
Vammalan pääkirjastossa
lastenteatteria ja satuja
Vuosittain toistuvaa lasten-
kulttuuritapahtumaa ”Lasten
Pirkkaset” vietetään helmi-
kuussa Pirkanmaalla. Pirk-
kasten aikaan on runsaas-
ti kulttuuritarjontaa lapsille.
Vammalan kirjastonystävien
lukijaryhmä pitää satutunteja
Vammalan pääkirjastossa jo-
ka keskiviikko kello 10.
Satutunneilla on ollut mu-
kavasti kuulijoita, mutta toki
uudetkin osallistujat ovat ter-
vetulleita. Satutunnit kohdis-
tuvat lähinnä leikki- ja esi-
kouluikäisille lapsille. ”Pirk-
kaskuussa” satutunnit ovat
tavalliseen tapaan keskiviik-
koisin.
13.2. kello 10 on lastente-
atteria. Elina Pitkäranta on
valmistanut Tuula Korolaisen
kiitetyistä ja rakastetuista ru-
noista tarinan Hiiritieteilijä
Holopus ja kauhea hiiripelko.
Esitys kestää n. 30min.
Tilaisuuteen on vapaa pää-
sy. Vammalan kirjastonystä-
vät tarjoaa tämän lastentapah-
tuman.
Yleisöltä
Ei syyllistetä
vanhuksia
Paljonko on paljon? Aina-
kin maamme vanhushuol-
lossa se on melkoisesti. So-
siaali- ja terveysministeri-
ön mukaan vuonna 2005
vanhushuolto maksoi 14
miljardia euroa, sen jäl-
keen se on ollut kovassa
nousussa!
Vanhainkotipaikasta
asukas maksaa 80 prosent-
tia kaikista nettotulois-
taan, maksettava on myös
korko- ja osinkotuloista.
Eräissä kunnissa maksu-
prosentti on enemmän-
kin. Yksityisissä hoitopai-
koissa ilman kunnan sopi-
muspaikkoja vanhus mak-
saa yli 3000 euroa kuussa!
Jotkut yksin elävät iäkkäät
maksavat kotihoidosta jo-
pa tuhansia euroja, päälle
vielä asumiskustannukset.
Tästä huolimatta ajatellaan
yleisesti, että iäkkäät ovat
yhteiskunnan taakkana.
Miten se näin menee? Se
johtuu siitä että hoitokus-
tannukset nousevat kovaa
vauhtia. Työn tuottavuus
ei kuitenkaan nouse samaa
tahtia. Siihe eivät vanhuk-
set ole syypäitä.
Isto Lahtinen
Mouhijärvi
Naispappeudella
horjutetaan jälleen
kansankirkkoamme!
Kansankirkkonimitystä
käytetään kirkkokunnissa,
joihin kansan enemmistö
kuuluu ja jolla on lakiin pe-
rustuva erikoisasema. Suo-
messa kansankirkkoja ovat
evankelisluterilainen ja or-
todoksinen kirkko. Näin
”kansankirkko” selitetään
virallisesti ja terminä se
kuvaa kirkon tehtävää.
Maallikkona minul-
le sana ”kansankirkko” on
ihanteellinen, läheinen. Ei
virallinen vaan meitä syn-
tisiä tavallisia ihmisiä ym-
märtävä ja lähestyvä kirk-
ko. Me jotka, emme osal-
listu uskonopilliseen kes-
kusteluun, emmekä tuo
julkisuuteen uusia Raa-
matun tulkintoja olemme
hämmentyneitä esimerkik-
si naispappeusasian tuo-
misesta taas julkisuuteen.
Ja totta kai kilpailevat me-
diat herkuttelevat luterilai-
sen kirkkomme sisältä hei-
tetyillä ristiriidoilla. Pieni-
kin vähemmistö voi saada
hallitsevan aseman uuti-
soinnissa. Kirkossamme ei
ole juridisesti selvää johta-
jaa, joka näyttäisi suunnan
ja ohjaisi pulinat roskiin.
Isännän ääntä kirkossam-
me voi käyttää kuka vaan.
Kirkolliskokous vois
teoriassa olla uudistaja ja
onhan siellä ns. maallikko-
jäsenillä enemmistö. Siellä
ei kuitenkaan saada uudis-
tuspäätöksiä, koska maal-
likkojäsenistäkin suuri osa
on pappiskoulutuksen saa-
neita.
Mikä ohjeeksi maalli-
kolle, joka ei käy joka sun-
nuntai kirkossa, eikä lue
Raamattua. Itse kuuntelen
omantunnon ääntä ja us-
kon, että omatunto ”kol-
kuttelee” meidän kaikkien
aivoissa. Omatunto tarjo-
aa kaikissa tilanteissa ja
kaikissa asioissa meille oi-
keaa vaihtoehtoa . Silloin
kun teen tietoisesti väärin
kolkuttaa mielessä huono
omatunto. Vaikka en tunne
Raamattua paljonkaan, ko-
en että omantunnon kaut-
ta minulla on suora yhteys
Jumalaani.
Älä tuomitse! Kristin-
uskon johtava sanoma on
ymmärtääkseni rakkau-
den, anteeksiannon, ar-
mon tuominen meille jat-
kuvasti syntiä tekeville ih-
misille. Meille tähän kir-
kon sanomaan uskoville
tuovat suurta hämmen-
nystä uskon aktivistit, kir-
janoppineet, jotka julista-
vat ja tulkitsevat Raamat-
tua sanatarkasti ja tuomit-
sevat meitä.
”Naispappeus on rak-
kauden asia ei raamatu-
nopillinen ristiriita”. Näin
sanoi kirkkoherra Simo
Laitila Huittisten kivikir-
kossa joulunpyhiä edeltä-
vänä sunnuntaina saarnas-
saan. Jäin kuuntelemaan
kirkkoherran saarnaa ra-
diosta. Rohkea saarna, jos-
sa haettiin riidatonta rat-
kaisua naispappeuteen.
Riitaan, joka kyllä loukkaa
erittäin syvästi ensinnäkin
naispappeja ja hyvin laa-
jasti seurakuntien naisia ja
myös miehiä.
Soitin ystävälleni, kirk-
kovaltuuston jäsenelle Si-
mo Laitilan saarnan joh-
dosta. Hänkin piti sitä
erinomaisena.
Sitten seurasi taas maal-
likolle yllätys, paikallisessa
Lauttakylä -lehdessä, ylei-
sönosastossa haukuttiin
joulun jälkeen ylistämäni
saarna aivan lyttyyn, kir-
joittajan mukaan kirkko-
herra oli tulkinnut Raa-
mattua väärin. Hyvää siinä
oli se , että arvostelija kir-
joitti omalla nimellään.
Tuntuu , että kansankir-
kon omivat nämä Raama-
tun ulkoa osaavat. Me , jot-
ka kyllä synnymme , saam-
me kasteen ja kuolemme
kirkon hoivissa emme ole
kelvollisia omaan yhtei-
söömme. Meille annetaan
toivottoman pitkä matka
kilvoitukseen. Toki mei-
dän kansankirkon ”rah-
vaan” tulee katua aidosti
syntejämme. Se on oikeu-
tettu vaatimus. Olisi jän-
nittävää tietää, eikö näillä
ankarilla uskon tulkitsijoil-
la omatunto kolkuta oike-
aa ja väärää?
Jukka Tuori,
maallikko Huittisista
Lähetä mielipiteesi
toimitus@alueviesti.fitai
PL 101, 38201 Vammala
tai tuo toimitukseen os.
Hopunkatu 1, Vammala
Tammikuu 5-10 astetta
tavallista lä pimämpi
Ellivuoressa kilvoiteltiin
ilmaolympiapistoolin
mestaruuksista
Suomen Ampumaurheilu-
liiton ilmaolympiapistoolin
mestaruuskisat käytiin vii-
konloppuna Vammalan Elli-
vuoressa. Nuorten sarjoissa
kilpaili yhteensä 15 ampujaa,
joista kaksi oli tyttöjä. Van-
hempien herrasmiesten sar-
joissa, Y50-Y70, oli yhteensä
30 ampujaa kilvoittelemassa
Suomen mestaruuksista.
Radat osoittautuivat erin-
omaisiksi. Kilpailuissa teh-
tiin kaikissa sarjoissa uudet
Suomen ennätykset, helme-
nä pohjalla Petri Federleyn
lauantaina ampuma 578 pis-
tettä, joka on aiemmillakin
säännöillä ammutuista tu-
loksista kaikkein korkein
pistemäärä.
Kahden päivän aikana kil-
pailuihin osallistui yhteensä
80 ampujaa. Joukkuekilpai-
luihin osallistui yhteensä 17
joukkuetta.
Satakunnan maakuntaportaali
uudistui tällä viikolla
Myös kylät saivat oman sivunsa
Satakunta.! -maakuntapor-
taali uudistui tämän viikon
alussa. Se tarjoaa nyt inter-
netissä perustietoa muuttajal-
le, matkailijalle, asukkaalle ja
opiskelijalle yhtä hyvin kuin
kenelle tahansa maakunnasta
kiinnostuneelle.
Sivuilla on linkkejä lisätie-
don lähteille. Portaaliin ovat
yhdistyneet aikaisemmin sa-
takunta.info -osoitteessa toi-
minut maakuntaportaali, sa-
takuntourist.! -maakunnan
matkailusivusto sekä Sata-
kuntaliiton tulomuuttopalve-
lusivut. Myös Satakuntaliiton
kylätoiminnan tekemä uusi
maaseutuportaali on linkitet-
ty maakuntaportaaliin.
Satakunta.infoon on sivus-
tolla koottu maakunnallinen
palveluhakemisto, johon on
kerätty kunnittain, aihealueit-
tain ja teemoittain tietoa maa-
kunnan palveluista.
Sivustoa ylläpitää Satakun-
taliitto. Satakuntaliiton omil-
le kotisivuille pääsee portaalin
alalaidassa olevan bannerin
kautta tai suoralla osoitteel-
la satakuntaliitto.!. Satakun-
taliiton sivua on myös täyden-
netty muun muassa maakun-
tajohtajan omalla palstalla.
Satakuntalaisille kylille oma
sivusto nettiin
Maakunnan
kylille omat sivunsa
Satakunnassa on toimintaa yli
kahdellasadalla kylällä, ja nii-
den työtä tukemaan on avattu
sivusto osoitteessa kyliensata-
kunta.!.
Tavoitteena on saada kyliä
koskeva informaatio mahdol-
lisimman tasapuolisesti kaik-
kien käyttöön.
Kyläyhdistyksille postitse
jaettavaa tiedotusta jatketaan,
mutta internetissä tieto on
myös yksittäisten asukkaiden
saavutettavissa.
Tarkoituksena on kerätä si-
vustoille monenlaista kylien
asukkaita kiinnostavaa: han-
ketietoutta, kyläyhdistysten
yhteystietoja, kylissä myytävä-
nä olevia tontteja ja kiinteistö-
jä, keskustelufoorumi ja kyli-
en tapahtumakalenteri. Sivut
eivät ole vielä valmiit, vaan ne
hakevat muotoaan tarpeiden
mukaan.
Suomen Kameraseurojen
Liiton vuosinäyttely
maaliskuussa Vammalassa
Suomen Kameraseurojen Lii-
ton (SKsL) vuosinäyttely jär-
jestetään tänä vuonna Vam-
malassa. Näyttely avataan
maaliskuun ensimmäisenä
viikonloppuna. Avajaistilai-
suus Jaatsilla sekä juhlaillalli-
nen Liekorannassa juhlistavat
samalla Vammalan Kamera-
seuran 30:a toimintavuotta.
Lisäksi viikonlopun ohjelmas-
sa on SKsL:n vuosikokous.
Lauantaina 1. maaliskuu-
ta avattavaan vuosinäyttelyyn
raati on valinnut yli tuhan-
nesta tarjotusta työstä hie-
man alle 200 korkeatasoista
teosta.
Esillä olevista kuvista on
painettu näyttelyluettelo, joka
on mahdollista ostaa avajais-
tilaisuudesta, näyttelyn auki-
oloaikoina Jaatsilta tai avajais-
ten jälkeen Vammalan Kame-
raseuran nettisivuilta erikseen
tilaamalla.
Näyttely on avoinna Jaatsil-
la 2.-9. maaliskuuta.
Terveellinen välipala on
aikuisellekin voimanlähde
Säännöllinen ateriarytmi ja
terveelliset välipalat ovat las-
ten ja nuorten jaksamisen pe-
rusta. Myös aikuista kunnon
välipala auttaa jaksamaan. Jos
soluilla ei ole riittävästi ener-
giaa, on puhti poissa, eikä teh-
tävistä kotona tai työpaikalla
tahdo tulla oikein mitään.
Aikuisiässä olisi hyvä syödä
3–4 tunnin välein. Liian pit-
kät ateriavälit johtavat helpos-
ti turhaan naposteluun. Selvät
ateria-ajat välipaloineen anta-
vat ryhtiä päivään ja ovat tasa-
painoisen ravitsemuksen pe-
rusta. Näin nälkäkään ei pää-
se päivän mittaan kasvamaan
liian suureksi.
– Jos iltapäivällä töissä
nauttii välipalan, jaksaa töis-
tä kotiin tultua laittaa kun-
non ruokaa, eikä kauppareis-
sulla tule taltutettua nälkää
suklaapatukalla, vinkkaa lail-
listettu ravitsemusterapeutti
Päivi Sertti.
Sertin mukaan iltapäivän
välipala voisi koostua esimer-
kiksi erilaisista hedelmistä.
– Hedelmiä olisi hyvä naut-
tia monipuolisesti. Kassiin
voisi varata iltapäivää varten
vaikkapa omenan ja banaanin.
Jos tavallisen kokoinen banaa-
ni tuntuu liian isolta, löytyy
hedelmä- ja vihannesosastol-
ta luonnostaan pienikokoisia
minibanaaneita, joita Chiquita
maahantuo Costa Ricasta. Nä-
mä tavallista banaania puolta
pienemmät minibanaanit ovat
näppäriä myös lapsille, Sert-
ti jatkaa.
Välipalat tuovat myös hen-
kistä jaksamista. Keskellä kii-
reistä elämänrytmiä välipala
tarjoaa mahdollisuuden hen-
gähtää hetkeksi ja hemmotel-
la itseään.
Iltapäivän välipala on hy-
vä hetki kokoontua työkave-
reiden kanssa saman pöydän
ääreen vaihtamaan kuulumi-
sia.
Terveelliset välipalat
osaksi elämää
Terveellinen välipala syntyy
esimerkiksi täysjyväviljasta,
maitovalmisteista sekä kasvik-
sista, marjoista ja hedelmistä,
jotka ovat oikeita vitamiini-
pommeja.
– Lautasmallin mukaan
puolet ateriasta tulisi koos-
tua kasviksista, hedelmistä ja
marjoista, mikä tarkoittaa yh-
teensä puolta kiloa päivässä.
Kaupan hedelmä- ja vihan-
nesosastolta löytyvät avaimet
terveelliseen elämäntapaan,
Sertti sanoo.