Page 9 - Alueviesti_6_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko helmikuun 6. 2008

Hautauspalvelut

















Kallionpää ja Viitanen.

Lauttakylänkatu 15 Huittinen,

p. 02-566 222, 0440-566390

Kiviedustus

Keikyän Kivi Oy

Peipohjan

kiviveistämö Oy

RipariVisalla pelattu

kahdessa vuodessa

puoli miljoonaa peliä

Vähemmän vakavahenkinen

nettipeli RipariVisa on kerän-

nyt hyvän suosion ja laajenee

nyt uudella sanapelillä. Ripa-

riVisaa pelataan osoitteessa

http://evl.!/riparivisa

Helmikuun alusta pelivali-

koimaan lisätään Riparisanat

-peli. Siinä rippikouluun liit-

tyviä sanoja kootaan oikeaan

järjestykseen tavuja tai kirjai-

mia näytöllä siirtämällä.

Palvelu on otettu hyvin vas-

taan. Päivittäin pelaajia on joi-

takin satoja, kuukaudessa kes-

kimäärin 12 000 ja kahden

ensimmäisen toimintavuoden

on pelattu lähes puoli miljoo-

naa peliä. Parhaat pelaajat lis-

tautuvat viikon Top 10:in.

RipariVisan kysymyksiä on

tällä hetkellä 1 000 kolmessa

kategoriassa: helpot, normaa-

lit ja vaikeat. Kuvallisia kysy-

myksiä on mukana 150.

-Pelivalikoimaa on tarkoi-

tus kevään aikana kasvattaa

ainakin vielä yhdellä lisäpelil-

lä. Tulevaisuudessa meillä voi

olla erilaisten pelien perhe ja

mukana myös palveluja, jotka

eivät mittaa nopeutta tai tieto-

ja, kertoo rippikoulusihteeri

Jarmo Kokkonen Kirkkohal-

lituksesta.

Uusia kysymyksiä

toivotaan pelaajilta

RipariVisa edustaa ”edu-

tainmentia”, jossa yhdisty-

vät viihde ja tieto. Visa avau-

tuu kirkon rippikoulusivuilta

ja tarjoaa faktatiedon oheen

hieman vuorovaikutteisuut-

ta. Palvelu on helppo liittää

seurakunnan omille sivuille,

nuorten nettisivuille tai kou-

lun palvelimelle.

Nimestään huolimatta Ri-

pariVisa käy kaikenikäisil-

le huviksi ja vähän muistin

virkistykseksikin. Peli toimii

myös rippikoulun ja isoskou-

lutuksen välipalana tai koulun

uskontotunnilla.

-Kristinusko heijastuu kult-

tuurissamme lukemattomin

tavoin. Pelissä otamme huo-

mioon kristinuskon vaiku-

tukset esimerkiksi kielessä, ta-

pakulttuurissa, historiassa ja

musiikissa, sanoo Jarmo Kok-

konen.

Lumikirkko Mouhijärvellä

ensi sunnuntaina

Mouhijärven seurakunnan py-

häkoulutyö järjestää ensi sun-

nuntaina Lumikirkko-tapah-

tuman Pukaran kylätalolla.

Kirkkohetken jälkeen on

mahdollisuus, säätilasta riip-

puen ulkoilla pulkkamäessä

tai liikuntaleikkien parissa.

Tarjolla on myös makkaraa ja

kuumaa mehua.

Koko perheelle sopiva ta-

pahtuma alkaa kello 16.

Paasto alkaa

tuhkakeskiviikosta

Viime sunnuntaista eli laski-

aissunnuntaista alkoi tie koh-

ti pääsiäistä. Sunnuntain ai-

heena oli ”Jumalan rakkauden

uhritie”. Tänään tuhkakeski-

viikkona alkaa 40 päivää kes-

tävä paastonaika, joka päättyy

pääsiäissunnuntaihin.

Kristillisen paastonajan pe-

rinne on vanha. Jo 300-luvulta

on havainto, että ”koko maail-

ma paastosi 40 päivää”. Ruoka-

paaston lisäksi jakso on mer-

kinnyt kristityille katumuk-

sen, hiljentymisen ja lähim-

mäisenrakkauden aikaa.

Laskiaistiistaita juhlitaan

viimeisenä päivänä ennen

paastoa. Eteläisissä maissa vie-

tetään karnevaaleja (carne va-

le = jäähyväiset lihalle). Suo-

messa syödään rasvaisia pe-

rinneruokia kuten hernekeit-

toa ja laskiaispullia.

Tuhkakeskiviikon nimi tu-

lee siitä, että tuhkan sirottele-

minen ylleen on Raamatussa

katumuksen vertauskuva. Mo-

nissa seurakunnissa on alet-

tu viettää tuhkamessua, jossa

seurakuntalaiset alttarin ää-

ressä saavat tuhkamerkin saa-

tesanoilla: ”Ota vastaan katu-

muksen merkki”.

Pääsiäistä edeltävä ruoka-

paasto on meillä yleisenä ta-

pana kadonnut.

Luther piti tärkeänä, että

paasto perustuu omaan ha-

luun. Yksityiselle ihmiselle

paastonaika on parhaimmil-

laan mahdollisuus punnita ar-

jen pieniä tekoja ja valintoja.

Se on hiljaista vaellusta kohti

pääsiäisen valoa, kuten Jeesus

vaelsi Jerusalemiin.

Nälkäisen

ruokkimista

Laskiaissunnuntaina avattiin

luterilaisen kirkon Yhteis-

vastuukeräys. Se antaa yhden

väylän puutteessa olevien aut-

tamiseen.

Monissa seurakunnissa jär-

jestetään yhteisvastuutempa-

uksia erityisesti leipäsunnun-

taina 2.3.

Äiti Teresa, köyhien autta-

ja, mietti köyhyyttä ja rakkau-

den olemusta muun muassa

näin:

”Pidän rikkaita köyhinä.

Usein he ovat sisimmässään

yksinäisiä. He eivät ole kos-

kaan tyytyväisiä. Luulen, et-

tä köyhyyttä on hyvin vaikea

poistaa. Rakkauden nälkää on

vielä vaikeampi poistaa kuin

leivän nälkää.”

”Rakkaus alkaa kotoa eikä

se ole riippuvainen siitä, kuin-

ka paljon teemme, vaan kuin-

ka suurella rakkaudella sen

teemme.”

Tammikuu 5-10 astetta

tavallista lämpimämpi

Tammikuun alun, noin viikon

kestäneen pakkasjakson jäl-

keen lämpötila pysyi Suomes-

sa kuukauden loppuun asti

viidestä kymmeneen astetta

tavanomaista korkeampana.

Ilmatieteen laitoksen mu-

kaan tammikuun sään pitivät

lauhana maamme yli liikku-

neet useat matalapaineet, jot-

ka toivat Suomeen myös kes-

kimääräistä enemmän satei-

ta. Päättynyt kuukausi edustaa

sääoloiltaan ilmastonmuutok-

sen myötä Suomessa yleisty-

vää lauhaa talvi-ilmastoa, jon-

ka myötä talvisateiden enna-

koidaan lisääntyvän ja satei-

den tulevan yhä useammin

vetenä, etenkin Suomen etelä-

ja lounaisosassa.

Korkea lämpötila,

vähän talvipäiviä

Ilmatieteen laitoksen mukaan

tammikuu oli koko maassa 4-

6 astetta tavanomaista korke-

ampi. Viime vuosikymmeni-

nä vain vuoden 1989 tammi-

kuu on ollut nyt päättynyttä

tammikuuta leudompi maan

etelä- ja keskiosassa.

Viime vuoden tammikuu-

hun verrattuna tämän vuo-

den tammikuu oli lauhempi,

sillä viime vuonna sää kylme-

ni kuukauden puolivälin jäl-

keen.

Ilmatieteen laitoksen mit-

tausten mukaan tammikuun

keskilämpötila oli maan ete-

lä- ja keskiosassa 0...-4 as-

tetta, etelä- ja lounaissaaris-

tossa +1...+3 astetta ja maan

pohjoisosassa -4...-9 astetta.

Maan pohjoisosassa lämpi-

mämpiä tammikuita on ollut

mm. 2005, 2001 ja 1973. Vii-

me vuosisadan alusta lähtien

tarkasteltuna erittäin leutoja

tammikuita on ollut vuonna

1925 ja sekä useampana 1930-

luvun talvena.

Ns. talvipäiviä, jolloin vuo-

rokauden keskilämpötila on

alle nolla astetta, on ollut tyy-

pillisesti tammikuussa maan

eteläosassa 20-25 ja muualla

maassa 25-31 kappaletta. Tä-

nä vuonna tammikuussa tal-

vipäivien lukumäärä jäi maan

etelä- ja keskiosassa noin 10

päivää tavanomaista pienem-

mäksi, kun vuorokauden kes-

kilämpötila pysyi plussan puo-

lella yhtäjaksoisesti lähes puo-

litoista viikkoa tammikuun

puolivälissä.

Talven tähän asti kovimmat

pakkaset koettiin tammikuun

5. päivänä Kainuussa, kun

lämpötila laski Taivalkoskella

-31,3 asteeseen.

Sadetta yli keskiarvon

Matalapainevoittoisesta sää-

tyypistä johtuen tammikuun

sadekertymät ylittivät koko

maassa pitkän ajan keskiar-

von. Pohjois-Lappia lukuun

ottamatta määrät olivat yli

1,5-kertaisia pitkän ajan kes-

kiarvoon nähden.

Kuukauden aikana satoi

Keski- ja Pohjois-Lappia lu-

kuun ottamatta 50-80 milli-

metriä. Pohjoisimmassa Suo-

messa sadekertymä oli 30-60

millimetriä. Yli 100 millimet-

rin kuukausikertymä mitattiin

yhteensä kahdeksalla havain-

toasemalla: Varsinais-Suomen

rannikolla, lounaissaaristossa

ja Espoossa, Vuolijoella Kai-

nuussa sekä Torniossa ja Ke-

minmaalla.

Tammikuun suurin sade-

määrä, 125 millimetriä, mi-

tattiin Kemiössä Varsinais-

Suomessa. Lounais-Lapissa

tammikuun sademäärät olivat

ennätyksellisen suuria. Torni-

on Aapajärvellä sadetta kertyi

kuukauden aikana 116 milli-

metriä ja Keminmaan Liedak-

kalassa 103 millimetriä. Edel-

linen tammikuun sade-ennä-

tys alueella, 97 millimetriä,

mitattiin Tornion lentoase-

malla vain kolme vuotta sitten

vuonna 2005.

Lumipeitteen paksuus on

maan etelä- ja länsiosassa 10-

20 senttiä ja muualla maas-

sa enimmäkseen 20-30 sent-

tiä ajankohdan keskiarvoa

ohuempi. Toisaalta Keski- ja

Pohjois-Lapissa lumitilanne

on ajankohtaan nähden tyy-

pillinen ja Kainuussa, Koillis-

maalla sekä Pohjois-Karjalas-

sa lumipeite on paikoin jopa

tavanomaista paksumpi. Tam-

mikuun lopussa sekä Lieksas-

sa, Suomussalmella että Kitti-

lässä mitattiin 80 sentin lumi-

peite.

Koko helmikuun kattavan

sääennusteen mukaan sää jat-

kuu Suomessa selvästi tavan-

omaista lämpimämpänä. Var-

sinkaan maan eteläosassa pit-

kät pakkasjaksot eivät ole to-

dennäköisiä, vaan lämpötila

vaihtelee nollan molemmin

puolin.

Karimäestä johtava

diakoniaviranhaltija

Vammalan seurakunnan joh-

tavaksi diakoniaviranhaltijak-

si on valittu vammalalainen

Marjatta Karimäki, joka on

pitkään työskennellyt Sasta-

mala-kodin johtajana.

Lastenohjaajaksi valittiin

niinkään Vammalasta kotoi-

sin oleva Anu Pihlava. Pyhän

Olavin kirkon koristemaala-

usten tekijäksi kirkkoneuvos-

to valitsi Tiina Lahtikarin.

Kirkkoneuvosto

päätti

myös, että rippikoulu-, isois-

sekä nuorten ja lastenleirien

aikana tupakointi on ehdotto-

masti kielletty kaikilta alle 18-

vuotiailta.

Kirkon hätäapukeräys

Kenian hyväksi jatkuu

Joulukuun lopussa pidettyjen

vaalien jälkeen syntyneet le-

vottomuudet Keniassa jatku-

vat. Satoja ihmisiä on kuol-

lut ja noin neljännesmiljoona

ihmistä on ajettu kodeistaan.

Kouluja, kauppoja, kirkkoja ja

huoltoasemia on tuhottu. Ih-

misiä uhkaavat nälkä ja veden

puute.

Keniassa lähetystyötä teke-

vä Suomen Luterilainen Evan-

keliumiyhdistys (Sley) aloitti

tammikuussa hätäapukeräyk-

sen levottomuuksista kärsivi-

en kenialaisten hyväksi.

-Kisumun kaupunki on

erityisen pahasti runneltu,

kertoo evankeliumiyhdistyk-

sen lähetystyöntekijä Osmo

Harjula Matongosta Kenias-

ta.

Kisumussa asuneet Sleyn

lähetystyöntekijät on evakuoi-

tu toistaiseksi Suomeen. Liik-

kuminen maitse Länsi-Keni-

an alueella on tällä hetkellä

mahdotonta. Kenian levotto-

muuksista ovat kärsineet eni-

ten kaikkein vähäosaisimmat.

Suomen luterilainen evanke-

liumiyhdistys on tehnyt Ke-

niassa lähetystyötä vuodesta

1970 lähtien.

Kirkon Ulkomaanapu on

myöntänyt 130 000 euroa telt-

tojen toimittamiseksi Kenian

levottomuusalueille. Lisäk-

si Kirkon Ulkomaanavun yh-

teistyökumppanit ovat jaka-

neet perustarvikkeita ja ruo-

ka-apua levottomuusalueilla.

Johtajat vetoavat

levottomuuksien

lopettamiseksi

Maailman uskonnolliset joh-

tajat ovat vedonneet, että väki-

valtaisuudet Keniassa loppui-

sivat ja osapuolet neuvottelisi-

vat tilanteen laukaisemisesta.

Kirkkojen maailmanneuvosto

on vaatinut, että suoritettai-

siin itsenäinen tutkimus vaa-

lien todellisesta kulusta ja et-

tä tutkimuksen tekisivät kan-

sainväliset tarkkailijat.

-Kenialaiset ja monet hei-

dän ystävänsä maailmalla ja

maailman eri kirkoissa ovat

huolestuneita väkivaltaisuuk-

sien kehittymisestä. Nyt on

kenialaisten johtajien ja val-

tiomiesten aika ajatella kan-

sakunnan ja lähialueiden pa-

rasta ja saavutettava väkival-

laton ratkaisu. Kirkoilla on

merkittävä osuus sovinnon

etsimisessä ja inhimillisen

elämän kunnioittamisessa.

Näin sanoo Kirkkojen maa-

ilmanneuvoston pääsihteeri,

kenialainen pastori Samuel

Kobia.

Koko Raamattu on

saatavilla jo 438 eri kielellä

Yhtyneiden Raamattuseuro-

jen kielitilaston mukaan vuo-

den 2007 päättyessä vähintään

yksi kokonainen raamatun-

kirja oli käännetty 2454 kie-

lelle. Näistä koko Raamattu

ilmestyi viidelle ja Uusi testa-

mentti 20 uudelle kielelle. Täl-

lä hetkellä Uusi tai Vanha tes-

tamentti on saatavissa 1168 ja

koko Raamattu 438 kielellä.

Raamatun kielitilasto si-

sältää kaikki

ne kie-

let, joilla

Raa-

mattu tai sen osa on julkais-

tu painettuna 15. vuosisadan

puolivälistä alkaen. Tilastoon

on otettu kaikki ne vähintään

yhden kokonaisen Raama-

tun kirjan sisältämät julkaisut,

jotka on rekisteröity vuoden

2007 aikana joko Amerikan

Pipliaseuran kirjastossa New

Yorkissa tai Britannian ja Ul-

komaiden Pipliaseuran kirjas-

tossa Cambridgessa tai Brasi-

lian Pipliaseuran kirjastossa.

Tilasto sisältää myös pipli-

aseurojen ulkopuolisten orga-

nisaatioiden julkaisuja.

Suomen

seura

käänsi

venäjäksi

Suomen Pipliaseu-

ra on Yhtyneiden Raa-

mattuseurojen verkoston

suomalainen jäsen. Pipliaseu-

rat toimivat yli 200 maassa.

Yhtyneet Raamattuseurat on

mukana yli 500 käännöshank-

keessa eri puolilla maailmaa.

Suomen Pipliaseura tukee

eri puolilla maailmaa tehtä-

vää raamatunkäännös- ja le-

vitystyötä. Suurin yksittäinen

hanke on raamatunkäännös-

työ 12:lle Venäjän alueella pu-

huttavalle suomensukuiselle

kielelle. Vuoden 2007 aikana

tässä hankkeessa julkaistiin

käännökset: Uusi testamentti

vepsäksi, Jobin kirja udmur-

tiksi, Johanneksen evanke-

liumi komipermjakiksi, ottei-

ta Luukkaan evankeliumista

hantiksi ja mansiksi sekä Mat-

teuksen evankeliumi vienan-

karjalaksi.

Suomen, Ruotsin ja Norjan

pipliaseurat tekevät yhteistyö-

tä pohjoissaamen raamatun-

käännöshankkeessa.

Kanttorit koolle Turkuun

Luterilaisen kirkon musiik-

kielämä tiivistyy Turkuun 6.-

8. helmikuuta, kun lähes 450

kirkkomuusikkoa eri puolilta

maata kokoontuu kanttoripäi-

ville. Päivien teemana on “Mis-

tä on kunnon kanttorit tehty?”.

Päätöspäivänä perjantai-

na päivillä keskustellaan kou-

lun ja kirkon suhteesta otsikolla

“Koulu kirkossa yllättää aina!”.

Puolalanmäen lukion musii-

kinopettaja Timo Lehtovaaran

mukaan nuorille tärkeitämusii-

kissa ovat tunteet. Myös virsien

popularisointi on tuonut uutta

mielenkiintoa niitä kohtaan.

“Nuoriin puree tunteisiin

vetoava musiikki, oli se sitten

dramaattista tai herkkää. Var-

sinkin jos musiikin esittämistä

valmistellaan, puhutaan etu-

käteen siitä, mistä musiikis-

sa on kyse.” Lehtovaara suo-

sitteleekin, että seurakunnat

voisivat järjestää pohjustettuja

konsertteja nuorille koulujen

kanssa yhteistyössä. “Virret

ovat ‘pesseet kasvojaan’, muut-

tuneet ja niin saavatkin tehdä.

Lukioikäiset seuraavat kult-

tuuria, ja he ovat kuunnelleet

uusia versioita virsistä. Ne is-

kevät kyllä jo heihin.”

Timo Lehtovaaran lisäk-

si keskustelussa ovat mukana

kanttori Katarina Engström

Raision seurakunnasta ja ope-

tusneuvos Antti Vanne ope-

tushallituksesta.

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...28