Page 11 - Alueviesti_6

11

Keskiviikko helmikuun 6. 2008

Ystävänpäivä lähestyy,

ole ystävä myös itsellesi

Lisää kasviksia ruokavalioon

Ystävänpäivänä voi muistaa

ystävien lisäksi myös itseään,

hyvää oloa saa ystävien yhdes-

säolon lisäksi ruoasta. Kasvis-

ten lisääminen ruokavalioon

on ensimmäinen askel koh-

ti hyvää oloa ja terveellisem-

pää ruokailua. Kasvisruokien

trendikäs raaka-aine on pu-

najuuri, joka on myös vuoden

vihannes 2008.

Kevät on yleinen ajankohta

ruokavalion remonttiin. Ja Ys-

tävänpäivä 14.2. on hyvä päi-

vä muistaa myös itseään. Li-

säämällä kasviksia päivittäi-

siin ruoka-annoksiin ateriois-

ta saa helposti terveellisempiä

menettämättä hyvää makua.

Värikkäät kasvikset tekevät

ateriasta usein myös houkut-

televamman näköisen. Kevy-

esti syöminen ei tarkoita sitä,

että lautaselle kootaan maut-

tomia ruokia, joista kukaan ei

nauti.

Perinteisen lautasmallin

mukaan puolet lautasesta täy-

Näin lisäät kasviksia:

Syö aterian yhteydessä salaattia. Jos salaatin pilkkomi-

nen tuntuu ylivoimaiselta puuhalta, osta kaupasta val-

mis salaattipussi.

Reilu salaattiannos käy myös lounaasta, tai sillä voi

korvata esimerkiksi perunan, pastan tai riisin liharuo-

an lisukkeena.

Tarjoile liharuoan seurana myös kasviksia. Esimerkik-

si kasvisröstit ja erilaiset vihannessekoitukset sopivat

paistin tai pihvin kylkeen.

Kokeile rohkeasti tuttuja kotiruokia kasvisversioina tai

lisää ruokiin ylimääräisiä kasviksia. Esimerkiksi porkka-

na sopii hyvin makaronilaatikkoon. Testaa myös kaup-

pojen valmiskasvisaterioita, kuten kasvislasagnettea.

Korvaa sipsit ja muut suolaiset naposteltavat vihan-

neksilla. Esimerkiksi porkkana, kurkku, paprika ja

kukkakaali maistuvat sekä dippikastikkeen kanssa et-

tä ilman.

Vaihda välipalakeksit hedelmiin ja marjoihin. Värik-

käät appelsiinit, mansikat tai omenat piristävät myös

ulkonäöllään. Hedelmät auttavat myös makeanhi-

moon. Viipaloi banaani ja pidä sitä hetki pakastimes-

sa: siivut maistuvat karkkimaisen makeilta.

Kokeile kasvisleikkeleitä leivän päällä.

!



Pauliina Parto



Oodi

sukka-

housuille

N

aisen elämä on vaikeaa. Totesin asi-

an jo ties monettako kertaa viime vii-

kolla, kun lämpömittari näytti miinus

kahtatoista astetta ja ähräsin sukkahousuja jal-

kaani. Koska rakastan internetin Wikipedia -

sanakirjaa, minun oli pakko katsoa mitä se ker-

too sukkahousuista. ”Sukkahousut ovat vaate,

joka ulottuu tiukasti vartaloa myötäillen vyö-

täröltä varpaisiin. Niitä käyttävät useimmiten

naiset.” Ihanko totta?

Tiedän onneksi vain yhden miehen, joka on

kokeillut sukkahousuja ja hänkin yllytyshul-

luutensa seurauksena. Pyydän jo etukäteen

anteeksi veljeltäni, että mainitsen seuraavan

tapauksen julkisesti lehdessä. Löin nimittäin

taannoin velipoikani kanssa vetoa siitä, saako

hän 15 denierin sukkahousut rikkoutumatta

jalkaansa. Hikihelmet otsalla kimmeltäen hän

ähisi ja puhisi ja repi seitinohutta ”vaatetta” yl-

leen. Onnistuikin, mokoma.

En tiedä, onko tekniikassani joku vika, sillä

onnistun lähes joka kerta tekemään sukka-

housuihin valtaisan silmäpaon jo ennen kuin

ne ovat kunnolla jalassani. Jos olen menos-

sa juhliin, valitsen mieluummin alaosakseni

housut. Ihan pelkästään siitä syystä, että väl-

tyn sukkahousuihin pujottautumiselta. Toi-

saalta, jos ja kun itsensä lopulta saa tungettua

deniereihin, tuntuu reisiosasto paljon sutjak-

kaammalta.

Muistan ihailleeni monesti pienenä, kuinka

äitini laittoi sukkahousuja jalkaansa. Hän teki

pukeutumisesta varsinaisen riitin, sillä ennen

sukkahousuihin tarttumista hän laittoi valkoi-

set puuvillahanskat käsiinsä. Ne kuulemma

estivät silmäpakojen syntymisen. Liekö oman

sukkahousuprobleemani taustalla juuri puu-

villahanskattomuus, en nimittäin omista noita

taikakapineita.

Toinen äidiltä oppimani kikka kolmonen on

vanha kunnon kynsilakkaa silmäpakoon -kons-

ti. Kun ohut nailon jälleen kerran pettää sinut

ja puskee suoraan säären kohdalle pitkän sil-

mäpaon, tartu kynsilakkapulloon. Vähän lak-

kaa silmäpaon reunoille ja simsalabim, ongel-

ma on ratkaistu. Suosittelen tosin ostamaan

uudet sukkahousut, mikäli aiot pukeutua ha-

meeseen. Kynsilakalla sutattu silmäpako sää-

ressä ei välttämättä anna sinusta kaikkein huo-

litelluinta vaikutelmaa.

Kukapa meistä ei olisi nauraa räkättänyt

Pirkka-lehden Niksipalstalle. Ihailtavan mo-

ni niksi perustuu juuri sukkahousuihin. Täs-

sä suosikkini: ”Sukkahousuista saa kätevän

handsfree -laitteen. Kännykkä laitetaan suk-

kahousun toiseen lahkeeseen, tehdään sol-

mut molemmin puolin ja sidotaan päähän.

Jotta kännykkä pysyisi varmasti korvan koh-

dalla, kannattaa sukkahousujen pöksyosa ve-

tää päähän.”

Koska IhaNaiset ei halua jäädä Niksipirkkaa

huonommaksi, kerro meille oma sukkahousu-

niksisi.

Voit lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen

pauliina.parto@alueviesti.fi

.

”

Toisaalta, jos ja kun

itsensä lopulta saa

tungettua deniereihin,

tuntuu reisiosasto paljon

sutjakkaammalta.

tetään kasviksilla. Lihan mää-

rä vähenee samalla, kun kas-

visten määrä kasvaa ja lihan

voi vielä vaihtaa vähärasvai-

sempaan.

Punainen ruoka

ihana yllätys ystävälle

Vuosittain valittava vuoden

vihannes on tänä vuonna pu-

najuuri, joka tuo jo pelkällä

värillään pirteyttä ruokapöy-

tään.

Punajuuren tunnettuut-

ta onkin syytä lisätä, sillä se

ei ole vain säilyke. Suomes-

sa punajuuri on tutuimmil-

laan etikkasäilykkeenä, mut-

ta se sopii sekä raakana että

kypsennettynä moniin erilai-

siin ruokiin, kuten esimerkik-

si pihveihin, patoihin ja keit-

toihin.

Punajuuri on täydellinen

raaka-aine Ystävänpäiväksi.

Pinkki ja hieman makea ruo-

ka on ihana tarjota ystäville.

Hoitopaikassa

kuultua

Viisivuotias tyttö

sanoi, että mä ha-

luaisin kuolla. Sa-

man ikäinen poika

kysyi että miksi?

Tyttö vastasi: ”Mä

haluaisin nähdä

taivaanisän ja en-

kelit”. Tähän poika

vastasi, että en mä

vaan. ”Mä halu-

an kaikista eniten

päästä eläkkeelle.”

Kuulolla ollut

Hautausmaalla

Sukulaisen pojan-

poika oli äitin-

sä kanssa käynyt

hautausmaalla ja

heidän palattu-

aan mummu alkoi

kysellä, millais-

ta siellä oli ollut.

”Kukkia sielä oli

paljon”. ”No, mitä

muuta siellä näit?”

”No, olihan siellä

muutama mummu

noussust haravoi-

maan”, sanoi poi-

ka.

Sukulainen



Lasten

lausahduksia

Täydellinen hieronta

kruunaa jalkahoidon

Pauliina Parto

22 vuotta Vammalan aluesai-

raalan sisätautiosastolla pe-

rushoitajana työskennellyt

Elisa Välimaa teki reilu vuo-

si takaperin täyskäännöksen.

Hän otti virkavapaata ja lähti

perheensä tukemana vuodek-

si koulun penkille.

-Perushoitajan ammat-

ti on muuttunut vuosien var-

rella hurjasti. Se ei ole enää

pelkkää potilaiden hoitamis-

ta, vaan paljon myös tietoko-

neella ja papereilla pelaamista.

Minusta alkoi tuntua, että ha-

luaisin itse säädellä tekemisiä-

ni. Sitä, kuinka paljon teen ja

koska teen.

Muutoksen avaimet löy-

tyivät Hämeen Kosmetologi-

koulun ja Tampereen ammat-

tiopiston järjestämästä jalko-

jenhoidon ammattitutkinnos-

ta.

Vuoden intensiivisen opis-

kelun ja noin 300 harjoitte-

luhoidon jälkeen Elisa Väli-

maa on tuore ammattilainen

ja yrittäjä. Jalkahoitola Elisan-

hovi avasi ovensa Vammalan

Liekolankadulla viime lauan-

taina.

Miehet ja lapset

myös asiakkaiksi

Elisanhovin avajaisissa riitti

vipinää. Aikoja varattiin heti

kymmenkunta ja lahjakort-

teja ostettiin toinen moko-

ma. Erityisesti tuoretta yrit-

täjää ilahduttaa miehissä he-

rännyt mielenkiinto hoitoa

kohtaan.

-Ja ajat ovat ihan oikeasti

miesten itsensä varaamia, ei-

vätkä esimerkiksi vaimojen,

Välimaa tarkentaa.

Hän kertoo jalkahoitoloi-

den asiakaskunnan muuten-

kin laventuneen.



-Nykyään hoidetaan paljon

myös lasten jalkoja. Ihan sa-

malla lailla he kärsivät kovet-

tumista, joita tulee vaikka ba-

lettitossujen tai luistinten ah-

kerasta käytöstä.

Jalkahoito Elisanhovissa

alkaa aina analyysilla. Asia-

kas astuu jalkapeilin päälle,

jolloin voidaan analysoida ja-

lan painopisteet ja esimerkik-

si se, löytyykö jalasta paine-

kohtia.

Kylvetyksen jälkeen peh-

menneistä jaloista poistetaan

mahdolliset känsät, syylät ja

kovettumat.

-Sen jälkeen siirrytään kyn-

siin, jotka mahdollisesti ohen-

netaan, leikataan, viilataan ja

kynsinauhat hoidetaan. Sit-

ten jalat rasvataan, jonka jäl-

keen vielä hierotaan hieronta-

voiteella, Elisa Välimaa kertaa

hoidon kulkua. Hänen mu-

kaansa hieronta on jokaiselle

asiakkaalle mahdollisimman

pitkä.

-Siitä en suostu tinki-

mään. Hieronnan pitää ol-

la mahdollisimman täydel-

linen, sillä sitähän asiakas

kuitenkin loppujen lopuksi

eniten jalkahoidossa kaipaa.

Se on myös itselleni mieluisa

työvaihe.

Koti ja työ

saman katon alla

Elisanhovin raikkaalla tur-

koosilla sisustettu noin 15

neliön liiketila löytyi sattu-

malta.

-Pyysin miestäni katsele-

maan työmatkoillaan, mil-

laisia tiloja keskustassa on

myynnissä. Hän ehdotti

melkein joka päivä jotakin,

mutta milloin oli mikäkin

syy, ettei tila kelvannut. Sit-

ten eräänä päivänä hän tu-

li kotiin ja sanoi, että nyt se

löytyi, mutta sää tyrmäät sen

kuitenkin heti, Elisa Välimaa

nauraa.

Selvisi, että liiketila on

niin suuri, että siihen saisi

remontoitua perheelle asun-

nonkin. Elisa ei miehen yllä-

tykseksi tyrmännytkään aja-

tusta.

-Sanoimme myyjälle, että

ostamme tämän sillä ehdolla,

että voimme remontoida osan

tilasta asunnoksi. Muutoslu-

vat saatiin ja lupa-asiat kau-

pungin ja asunto-osakeyhti-

ön kanssa onnistuivat. Sadan

neliön tilasta jää nyt noin 80

asunnoksi. Remontti on vielä

kesken, mutta kun kevät ete-

nee, on Välimaiden nykyinen

omakotitalo tarkoitus laittaa

myyntiin.

Elisa Välimaa ei ole Vam-

malan ainoa jalkahoitaja, ei

edes ainoa Liekolankadulla.

Kilpailusta on silti hänen mu-

kaansa turha puhua.

-Päinvastoin, meillä on to-

della hyvä henki ja yhteistyön

meininki. En halua edes aja-

tella mitään kilpailuasemaa,

Välimaa toteaa.

-Kyllähän

Vammalassa

hoidettavia jalkoja riittää, hän

päättää hymyillen.

Elisanhovin ensimmäinen asiakas oli itseoikeutetusti Elisa Välimaan äiti Mirja Tuo-

minen. -Oikein hyvältä tuntuu, kommentoi äiti tyttärensä antamaa hoitoa.

Elisan vinkit jalkojen kotihoitoon

Jalat tulee pestä ja kuivata huolellisesti joka päivä.

Liiallinen kovettumien raspaaminen kannattaa unohtaa. Huolellinen rasvaus on kai-

ken A ja O.

Kynnet tulee leikata aina suoraan. Pyöristetyt kulmat kasvavat herkästi sisään.

Kynsien reunat tulee tarkistaa kynsipiikkien varalta. Piikit voivat nekin kasvaa kivuli-

aasti ihon sisään.

Mikäli jaloissa on känsiä, ne kannattaa hoidattaa ammattilaisella. Känsää syövyttävillä

itsehoitolääkkeillä syövyttää herkästi tervettäkin ihoa.

!

Page 11 - Alueviesti_6_2008