Page 10 - Alueviesti_6

10

Keskiviikko helmikuun 6. 2008

Naishitsari ei ennakkoluuloja pelkää

”Jos olisin ihan kädetön,

en voisi edes toimia yrittäjänä”

Pauliina Parto

Lilli Asikainen ei ole tottu-

nut pitämään itsestään mete-

liä. Hän on toiminut metal-

lialan yrittäjänä jo elokuusta

2006 lähtien, mutta harva on

törmännyt Tiggerin oranssiin

logoon muualla kuin yrittäjän

mustan pakettiauton kyljessä.

-Annan mieluummin työni

puhua puolestaan kuin rum-

mutan tuolla toiminnastani,

Lilli Asikainen toteaa. Asiak-

kaita ja töitä riittää silti.

Haastattelun edetessä tästä

26-vuotiaasta ”metallinaises-

ta” paljastuu muitakin mielen-

kiintoisia piirteitä. Jos ei am-

matti ole aivan tavanomaisin,

ei sitä ole myöskään asumis-

muoto. Vai mitä tuumaat van-

hasta hirsitalosta käytännössä

katsoen keskellä ei mitään, il-

man sähköä ja sen mukanaan

tuomia ylellisyyksiä? -En vaan

ole mikään kerrostalo- tai rivi-

taloihminen. Jos minulla olisi

sellainen kämppä, en viettäi-

si siellä sitäkään vähää aikaa,

mitä nyt vietän kotona.

Palataan kuitenkin asiaan.

Miten nuoresta naisesta tu-

li metallialan yrittäjä? -Olen

valmistunut aikoinaan Ikaa-

listen Käsi- ja taideteollisuus-

oppilaitoksesta puupuolelta.

En löytänyt alan töitä, joten

eksyin metallin pariin. Siinä

se kai kaikessa yksinkertai-

suudessaan.

Valmistuttuaan Lilli pää-

si töihin Linnavuoreen Patri-

an lentomoottorikorjaamol-

le, jossa hän omien sanojen-

sa mukaan harjoitteli hävittä-

jien moottoreiden hitsaamista

kolmen vuoden ajan. -Sen jäl-

keen olen ollut töissä Vexvellä

ja Komasilla, mutta koko ajan

on ollut selvää, että haluan

tehdä omia hommia.

Kun Lilli pari vuotta sit-

ten kuuli, että hänen palvelui-

taan saatettaisiin haluta silloi-

sen työpaikan ulkopuolella-

kin, oli yrittäjäksi siirtyminen

helppoa. -Vuokrasin edullisen

paikan Varikolta ja ostin van-

hoja vehkeitä, joilla sitten läh-

dettiin liikenteeseen. Alkuun

kävin edelleen päivätöissä ja

pyöritin yritystä harrastus-

pohjalta. Eihän se kovin pit-

kään toiminut.

Pikkusisko

samoilla jäljillä

Vaikka Lilli Asikainen kuvai-

leekin uravalintaansa puolit-

taiseksi vahingoksi, on hän

todennut olevansa ehdotto-

masti omalla alallaan. Puu on

kuitenkin edelleen läheinen

materiaali. Se seuraa matkas-

sa harrastuksena, johon on

sittemmin nivoutunut myös

verhoilu. -Ei sillä materiaalilla

ole niin väliä, olen aina tykän-

nyt tehdä käsilläni. Olen aina

ommellut vaatteita ja verho-

ja, metalli ja puupuoli on ollut

sille mukava lisä. Ja vaihtelu-

han virkistää aina, kertoo ka-

lusteasennuksiakin kaverinsa

kanssa tekevä Lilli.

Myös hitsaustöissä hän ha-

luaa kokeilla rajojaan. Hän on

erikoistunut erityisesti tark-

kuutta vaativiin hitsauksiin,



hyvin ohuisiin (1mm ja al-

le) ja erikoisiinkin materiaa-

leihin. Lisäksi hän tekee ko-

ruja titaanista. -Ajattelin, et-

tä mitä kaikkea hitsaamalla

voikaan tehdä. Isä on valanut

koruja ammattinsa puolesta,

joten kiinnostus korujen te-

kemiseen voi olla peruja siel-

tä. Kaksi paria on mennyt te-

kemilläni sormuksilla naimi-

siinkin, Lilli kertoo.

Vaikka metallin parissa

työskenteleminen onkin miel-

letty miehiseksi, on Lilli anta-

nut työstään sen verran hyvän

kuvan, että pikkusisko Lotta

seuraa parhaillaan Vammalan

ammattikoulussa isosiskonsa

jalanjälkiä. -Lotta on ollut hy-

vänä apuna ja oikeana kätenä.

Olen kyllä yrittänyt sanoa, että

kannattaisi mennä ensin jolle-

kin vieraalle töihin, että näki-

si mitä tämä on oikeasti. Mei-

käläisen kanssa kun taitaa ol-

la vähän liian helppoa ja haus-

kaa, Lilli nauraa.

Ihan oikeita hitsaustöitä

Miesten ja naisten välisestä ta-

sa-arvosta on puhuttu ja tul-

laan varmasti edelleen puhu-

maan paljon. Lilli Asikainen

toteaa, että miesten tuntuu vie-

läkin olevan vaikea hyväksyä

naispuolista kollegaa omalla

reviirillään. -Tuntuu, että eri-

tyisesti metallialalla on vaikea

suhtautua työyhteisössä ole-

vaan naiseen. Monessa työpai-

kassa olen ollut ensimmäinen

nainen, varsinainen pioneeri,

jota on sitten alta kulmien tui-

joteltu, Lilli hymähtää. Hän ei

jaksa välittää miesten vähät-

telystä, sillä kun päästään töi-

hin käsiksi, hän paiskii niitä

vähintään yhtä ahkerasti kuin

vastakkaista sukupuolta ole-

vat kollegansa. -Moni varmaan

kuvittelee, että nainen on aina

puuteroimassa nenäänsä jos-

sain vessassa. Työtä tekemällä

näytän, että olen ihan tosissani

tässä hommassa.

Lilli myöntää, että hän on

vielä yrittäjänäkin saanut to-

distella ammattitaitoaan.

-Vastaan tietysti puheli-

meen omalla nimelläni, ja vä-

lillä toisessa päässä on menty

ihan hiljaiseksi. Siellä on sit-

ten mumistu, että kun meillä

olisi niitä ihan oikeita hitsaus-

töitä tarjolla. Olen vaan myön-

nellyt, että jaaha, selvä, vai että

ihan oikeita, yrittäjä nauraa. -

Usein tarjoan asiakkaalle mah-

dollisuuden todeta itse, kuin-

ka homma meikäläiseltä sujuu.

Lähdenmielelläni näyttämään,

mihin pystyn. Jos oma ja asiak-

kaan ajatus ei kuitenkaan koh-

taa, niin sille ei sitten voi mi-

tään. Tosiasia on kuitenkin se,

että jos olisin ihan kädetön, en

edes voisi toimia yrittäjänä.

Kissat kantoon

ja metsään

Jos miespuoliset kollegat kat-

sovat alta kulmain, mitä te-

kevät muut miehet? -Sinkku,

sinkku, Lilli aloittaa ja päästää

hersyvän naurun.

-Minulla taitaa olla muuta-

ma erityinen bonus tässä mat-

kassani. Ensinnäkin se, että

työskentelen hitsarina, saat-

taa jo pelottaa miehiä. Sitten

asun vielä metsässä neljän kis-

san kanssa ja olen kaiken hui-

puksi yrittäjä. Sillä kohtaa vä-

hän kovempikin kaveri alkaa

vavista. Ajatus naishitsarista

taitaa olla yhtä stereotyyppi-

nen kuin rekkaa ajavasta nai-

sesta, ellei jopa vähän vah-

vempi. Kyllä kaverin pitää olla

melkoisen hyvällä itsetunnolla

varustettu, jos meinaa kanssa-

ni pärjätä.

Lopuksi on pakko palata

myös siihen asumiseen.

-En ole koskaan viihtynyt

kaupungissa enkä baareissa,

joten asunnonkaan ei tarvitse

olla keskustassa. Äitini tuon

talon löysi. Ajattelin ensin,

että mikähän se mahtaa olla,

mutta käytyäni katsomassa ta-

jusin, että haluan tänne. Sitten

otin kissat kantoon ja lähdin.

Kun päivät on täynnä hulinaa,

olen onnellinen, että saan ko-

tona olla pimeässä ja hiljaa.

Kun tulen kotiin ja annan kis-

soille purkillisen Latzia, ku-

kaan ei vaadi mitään, Lilli hy-

myilee.

”

Välillä puhelimessa on mumistu,

että meillä olisi ihan oikeita

hitsaustöitä tarjolla. Olen vaan

myönnellyt, että jaaha, selvä, vai

että ihan oikeita.

Hitsatessa ei erota, löytyykö maskin alta mies vai nai-

nen. Lilli Asikainen viittaa kintaalla epäilijöille, joiden

mukaan nainen ei sovellu metallialalle.

Yrityksen nimi Tigger juontaa juurensa TIG-hitsaukseen. -En halunnut olla mikään hitsauspalvelu, Lilli Asikai-

nen perustelee.

Hyötyliikunta sai uuden muodon

Taukoliikunnasta

piristystä ja

potkua työpäiviin

Hyötyliikunta on kiireisen tai

vapaa-ajallaan vähän liikku-

van ihmisen pelastus. Jaloit-

telu työpaikalla, työmatkojen

kulkeminen polkupyörällä ja

portaiden valitseminen hissin

sijaan ovat pieniä valintoja,

joilla liikuntaa saa lisättyä päi-

viinsä melkein huomaamat-

ta. Aktiivinen liikkuja jaksaa

myös työssä paremmin.

Liikunta ei näytä kuuluvan

suomalaisten lempiharrastuk-

siin, sillä vain kolmasosa työ-

ikäisestä väestöstä liikkuu tar-

peeksi. Terveysliikuntasuosi-

tusten mukaan riittävä mää-

rä liikuntaa olisi esimerkiksi

puolen tunnin reipas käve-

lylenkki viitenä päivänä vii-

kossa tai parinkymmenen mi-

nuutin hölkkäpyrähdys kol-

mesti viikossa.

Kiireisinä päivinä liikun-

nalle ei ehkä ole aikaa tai sit-

ten liikkuminen ei yleensä-

kään kiinnosta. Siksi olisikin

tärkeää ottaa päivän mittaan

kaikki ilo irti hyötyliikunnas-

ta. -Tämän päivän työntekijäl-

le taukoliikunta voisi olla vaik-

kapa sitä, että kerran tunnissa

noustaan työpöydän ääres-

tä venyttelemään ja jaloittele-

maan. Samalla voi esimerkiksi

käydä printterillä hakemassa

tulostettuja papereita tai työ-

kaverin luona hoitamassa työ-

asioita sen sijaan että lähettäisi

sähköpostia, neuvoo Työter-

veyslaitoksen erikoistutkija,

liikuntafysiologi Tuija Tam-

melin. -Joka päivä voi tehdä

pieniä, aktiivisia valintoja niin

vapaa-aikana kuin töissäkin.

Muun muassa portaiden kä-

vely on tehokasta hyötyliikun-

taa, joten portaat kannattaa

valita aina hissin sijasta.

Työnantajalta

tukea liikkumiseen

Säännöllisellä liikkumisella on

positiivisia vaikutuksia työssä

jaksamiseen, sillä se edistää

terveyttä ja työkykyä. Liikun-

ta tuo kevyen työn tekijöille

vireyttä, ja auttaa raskaan, fyy-

sisen työn tekijöitä ylläpitä-

mään kuntoaan. Myös ikään-

tymisen myötä tulevia oireita

ja sairauksia pystytään ennal-

taehkäisemään säännöllisellä

liikunnalla.

-Suomalaiset työnantajat

ovat ymmärtäneet hyvin lii-

kunnan tarpeellisuuden, mut-

ta edelleen tarvitaan hyviä

käytäntöjä, miten motivoi-

da työntekijöitä liikkumaan.

Työntekijöiden liikkumis-

ta voi tukea esimerkiksi lii-

kuntaseteleiden ja erilaisten

kampanjoiden avulla tai jär-

jestämällä liikunnallisia vir-

kistyspäiviä. Työmatkaliikku-

jille olisi myös hyvä järjestää

mahdollisuus käydä suihkus-

sa ja vaihtaa vaatteet, jos mat-

kalla on tullut hiki, Tammelin

toteaa.

Työnantajan tarjoamiin lii-

kuntamahdollisuuksiin tart-

tuvat useimmiten ne ihmiset,

jotka liikkuvat vapaa-ajallaan

muutenkin. Liikuntaa kartta-

van riskiryhmän motivoinnis-

sa työterveyshuolto on avain-

roolissa, sillä etenkin ikäänty-

villä työntekijöillä esimerkiksi

notkahdukset terveydessä voi-

vat olla kannuste aloittaa lii-

kunta. Turvallisen liikunnan

aloittamiseksi tarvitaan silloin

asiantuntijan tukea.

-Lapsuudessa opitut liikun-

tatottumukset näkyvät elä-

mässä myöhemminkin, mut-

ta vanhakin koira oppii uusia

temppuja. Liikuntatapoihin ei

kuitenkaan kannata tehdä lii-

an suuria muutoksia kerralla,

vaan liikuntaa on hyvä lisätä

pienin askelin. Pienet muu-

tokset pysyvät pidempään.

Tiesitkö että...

Liiallinen istuminen

vaarantaa terveytesi.

-Puolet suomalaisis-

ta työntekijöistä tekee

istumatyötä. Uusimpi-

en tutkimusten mukaan

liiallisella istumisella on

pelkän liikunnan puut-

teen lisäksi myös omia

itsenäisiä haittavaiku-

tuksiaan. Niilläkin, jot-

ka harrastavat liikuntaa

jonkin verran, mutta li-

säksi istuvat paljon, on

mm. alaselän, niskan ja

hartiaseudun oireita.

Liiallinen istuminen ai-

heuttaa myös ylipainoa

ja vaikuttaa haitallisesti

aineenvaihduntaan.

-Aktiivinen oleminen

on parempi kuin istus-

kelu. Voit venytellä tele-

vision tai päätteen ääres-

sä istuessasi. Istumatyö-

läisen normaalit liikera-

dat kangistuvat, mutta

venyttely ylläpitää lihas-

ten venyvyyttä ja nivel-

ten liikkuvuutta.

Työmatkojen kulkeminen polkupyörällä on mukava

hyötyliikunnan muoto.

Page 10 - Alueviesti_6_2008