Page 19 - Alueviesti_11

19

Keskiviikko maaliskuun 12. 2008

Snuuraus on kevään käsityöhitti

Pauliina Parto

Mikä ihmeen snuuraus, oli

ensimmäinen ajatukseni, kun

Vammalan Taitokeskuksen

vastaava neuvoja Tiina Jalo-

nen otti yhteyttä ja kutsui mi-

nut kokeilemaan omin käsin

kevään suurinta käsityöhittiä.

Pakko myöntää, etten hihku-

nut riemusta. Sukumme käsi-

työgeeni on tehnyt kohdallani

aimo harppauksen. Minulle ei

ole suotu murustakaan mui-

den omaamasta taidosta. Ylä-

asteella aloitetut villasukat tai-

tavat olla vieläkin kesken. En

omista edes neulaa ja lankaa.

Mikä häpeä.

Päätin kuitenkin tarttua

härkää sarvista. Kun olin sur-

fannut aikani internetissä, tie-

sin kaksi asiaa: snuuraus on

kotoisin Slovakiasta ja se liit-

tyy jotenkin metallilankaan.



”

Snuurattuja pääsiäiskoristeita

voi laittaa kulhoon esille tai

pääsiäisruohon sekaan.

Vaikka snuuraus ei Jalosen

käsissä näytäkään mahdotto-

man vaikealta, päätän silti ol-

la jänishousu ja pitää näppini

erossa metallilangasta. En ha-

lua ottaa sitä riskiä, että punon

sillä itseni maalatun puumu-

nan sijaan.

Snuuraus sopii kaikille

Metallilangan ja snuurattavan

kohteen, tässä tapauksessa

puisen munan, lisäksi snuura-

uksessa ei tarvita ihmeellisiä

välineitä. Tiina Jalosen edes-

sä pöydällä lepäävät pyörö- ja

kärkipihdit sekä leikkurit, joil-

la langan saa napsaistua siis-

tisti poikki. Pihtejä tarvitaan

alussa ja lopussa, sillä kaiken

perustana on kaksi lenkkiä,

jotka kieputetaan muotoonsa

pyöröpihtien kärjen ympäril-

lä. Samoilla työkaluilla kään-

netään myös metallilangan

”häntä” spiraalille, ettei se jää

sojottamaan munan kärjestä

rumasti.

Varsinainen snuuraus ta-

pahtuu Tiina Jalosen mukaan

lenkkejä tekemällä. -Lenkkien

koko on vähän käsialakysy-

mys. Toinen tekee suurempia,

toinen pienempiä. Jos tekee

oikein pieniä lenkkejä, mu-

nan tekemiseen menee noin

tunti. Harvemmilla lenkeillä

se luonnollisesti täyttyy nope-

ammin.

Tiina Jalonen vakuuttaa, et-

tä snuurata osaa, vaikkei olisi-

kaan mestari muissa käsitöis-

sä. -Käsin ompelu tai kirjonta

voisi olla lähimpänä tätä tek-

niikkaa. Toki aina kun on en-

nenkin tehnyt jotain, sormet

ovat vähän näppärämmät.

Kyllä tämä silti kaikille sopii,

miehillekin, Jalonen kannus-

taa.

Kauniita

pääsiäiskoristeita

Kirkkaan vihreä muna peittyy

metallilangalla ihailtavan no-

peasti ja alan jo melkein ka-

tua, että jänistin itse kokeilus-

ta. Työnsä lomasta Tiina Ja-

lonen kertoo, että munia sn-

uuraamalla syntyy kauniita

pääsiäiskoristeita. -Niitä voi

sitten laittaa vaikka kulhoon

esille tai pääsiäisruohon se-

kaan. Mikä estää laittamas-

ta niitä vaikka roikkumaan-

kin jostain. Vaikka tällä kertaa

snuurattiin maalattuja munia

pääsiäistä silmälläpitäen, kan-

nustaa Jalonen kokeilemaan

tekniikkaa vaikka joulun alla.

-Tämä sopii mainiosti esimer-

kiksi tuikkulyhtyjen päälle.

Tiina Jalosen näppärissä

sormissa snuuraus valmistuu

reilussa puolessa tunnissa. En

usko, että olisin itse päässyt lä-

hellekään samaa lopputulosta.

Epäilyjäni kuunnellut Jalonen

muistuttaa, että tärkeintä käsi-

töiden tekemisessä ei aina ole

lopputulos.

-Kursseilla se on ehdotto-

masti tekeminen ja yhdessä-

olo.

Kuinka snuuraus sujuu si-

nulta? Siitä pääset selvyyteen

Taitokeskuksen ja Sastamalan

Opiston yhteisellä Snuuratut

pääsiäismunat -kurssilla ensi

lauantaina 15. maaliskuuta.

Tästä se lähtee. Metallilangasta punotaan ensin kukkaa

muistuttava, noin 50 sentin kolikon kokoinen kuvio.

Snuuraus luo munan pinnalle pitsimäisen kuvion.

Vastaava neuvoja Tiina Jalonen Vammalan Taitokeskuk-

sesta näyttää snuurauksen mallia.

Kauniita snuurattuja munia voi laittaa pääsiäisenä vaikka koriin esille.

Uskoin taustatiedon riittävän

tulevaan koitokseen.

Paikan päällä Taitokeskuk-

sessa Tiina Jalonen vahvistaa

internetistä oppimani. Snuu-

raus todella on kotoisin Slova-

kiasta ja tarkoittaa metallilan-

galla punomista.

-Itse termi snuuraus on

TaitoPirkanmaan porukan

keksimä, ja tulee slovakian

kielen sanasta ’punos’. Osa

pirkanmaalaisista oli Slova-

kiassa opintomatkalla. Siellä

he oppivat metallilankatek-

niikkaa.

Sastamalan Opiston kädentaitoseminaari sen osoitti:

Käsillä tekeminen avaa uusia maailmoja

Maria Kauppinen

Kuvat: Ilari Mehtonen

Taideverstas Wärjäämön viisi

opiskelijaa ja kolme ohjaajaa

Tampereelta saapuivat viime

perjantaina Sastamalan Opis-

ton kädentaitoseminaariin

ohjaamaan Sydän sykkyrällä

-työpajaa. Opiskelija Kimmo

Koski esitteli aluksi valmista

mallia ja välineitä, rautalan-

kaa ja paksuja neulepuikkoja.

Niiden avulla oli määrä saada

aikaan kaunis, helmillä koris-

teltu sydän. Helppo homma

tiedossa – ainakin Wärjää-

mön väelle, sillä heidän vers-

taassaan syntyy päivässä kym-

meniä sydämiä.

Pirkanmaan sosiaalipal-

velujen kuntayhtymän yk-

sikkö Wärjäämö Tampereen

Finlaysonilla on 20 kehitys-

vammaisen aikuisen opiske-

lu- ja työtoimintapaikka. Kol-

mevuotisessa koulutusohjel-

massa opiskellaan monipuo-

lisesti kädentaitoja taidealan

ammattilaisten ohjauksessa.

Koulutuksen jälkeen on mah-

dollista jatkaa vaikkapa käsi-

työn jatko-opintoihin, kuten

opiskelija Eveliina Korlee ker-

toi omista suunnitelmistaan.

Wärjäämön yhteydessä toi-

mii myös lahjatavaramyymä-

lä, jossa sykkyräisiä sydämiä

ja muita uniikkeja tuotteita on

saatavilla.

Ohjaaminen toimii

myös työharjoitteluna

Ensikertalaisella rautalanka

tahtoi mennä solmuun, mutta

ei hätää, olihan paikalla osaa-

va ryhmä ohjaajia. Lotta Su-



honen ottaa tomerasti työn

käsiinsä, kun aloittelijan sor-

missa ei lanka taipunut toivo-

tusti. Tuosta kun työntää lan-

gan läpi, taivuttaa ja pujottaa

vielä pari helmeä mukaan,

niin sydämellä on ripustus-

lenkki valmiina. Käyttötarkoi-

tukset ovat monenlaiset: - Sen

voi laittaa ikkunaan tai viedä

lahjaksi, esittelee Suhonen. -

Vaikka ystävänpäivänä, jatkaa

Tutu-Liisa Viljanen.

Ryhmän ohjaaja Päivi Ha-

kala kertoi, että sykkyräinen

rautalankasydän valittiin pa-

jan aiheeksi, koska se sopii

tehtäväksi kaikille iästä riip-

pumatta. Sen tekoa on käy-

ty ohjaamassa niin esikoulu-

laisille kuin vanhuksillekin.

Wärjäämön opiskelijoille oh-

jaaminen toimii samalla myös

työharjoitteluna. Esiintymis-

ja vuorovaikutustaidot kart-

tuvat, kun omaa työtä esitel-

lään ja opittuja taitoja siirre-

tään eteenpäin. Ryhmän jä-

senet kannustivat ja ohjasivat

asiantuntevasti seminaarin

työpajan osallistujia, henkilö-

kohtaista opetusta sai jokai-

nen heti halutessaan.

Turistimatka käsitöiden

maailmaan

Sastamalan Opiston järjestä-

mä kolmas kansainvälinen kä-

dentaitoseminaari käsitteli tä-

nä vuonna teemaa ”Kaikkien

oikeus osallistua”. Aamupäi-

vän luennoilla esiteltiin käsi-

töitä kommunikaation ja kult-

tuurirajojen ylittämisen väli-

neenä. Iltapäivällä vuorossa

oli työpajoja, joissa saattoi tu-

tustua uusiin materiaaleihin ja

tekniikoihin, sekä saada muu-

ten oivalluksia kädentaitojen

maailmasta. Rautalankasy-

dänten lisäksi työpajoissa ko-

keiltiin hiirenhammas-kirjon-

tatekniikkaa ja monenlaisia

lanka- ja neuletöiden apuväli-

neitä. Eksoottisimmasta pääs-

tä taisi olla neulakotelon val-

mistaminen peuran sääriluus-

ta Ilkka Seikun ohjauksessa.

Rehtori Matti Valtteri Leh-

tinen toivottikin avauspuhees-

saan seminaariväen tervetul-

leeksi turistimatkalle käsitöi-

den maailmaan. Hän korosti

myös käsitöiden hyvää teke-

vää vaikutusta.

- Paitsi rutiinia, käsityöt

voivat olla myös aikamoista

seikkailua, kun kokeillaan jo-

tain, joka ei ole entuudestaan

tuttua. Tänään täällä ollaan-

kin vähän kuin turistimatkal-

la, Lehtinen totesi.

Turun suomenkielisen työ-

väenopiston monikulttuuris-

ta käsityönopetusta esittelivät

kädentaitojen johtava opettaja

Anna-Liisa Heinonen ja Ko-

sovosta Suomeen muuttanut

kädentaitojen vertaisopettaja

Xhezide Ferati. Vertaisopetta-

jan työssään Ferati on mukana

maahanmuuttajanaisten käsi-

työpiireissä ja toimii ohjaavan

opettajan apuna. Heinonen ja

Ferati esittelivät käsityön kan-

sainvälistä ja ihmisten välisiä

rajoja ylittävää kieltä.

Kansainvälinen kieli

Turun työväenopisto on ollut

mukana Kansalais- ja työvä-

enopistojen liiton Monikult-

tuurinen käsityö –hankkees-

sa, jonka tavoitteena oli edis-

tää etnisiä suhteita ja auttaa

maahanmuuttajanaisia suo-

malaiseen yhteiskuntaan so-

peutumisessa käsitöiden avul-

la. Naisten mukanaan tuomat

käsityötaidot pyritään saa-

maan esille ja rikastamaan

suomalaista käsityökulttuuria.

Hanke on suunniteltu yhteis-

työssä maahanmuuttajien ja

käsityöalan asiantuntijoiden

kanssa. Käsityöperinteen ke-

rääminen lisää naisten arvos-

tusta myös heidän omassa pii-

rissään, sillä nuoret ja vanhat

maahanmuuttajat elävät usein

hyvin erilaisissa maailmoissa.

Kosovosta Suomeen muut-

taneet nuoret eivät enää ym-

märrä käsitöiden arvoa. Tek-

niikkaa arvostavassa Suo-

messa vanhempien perin-

teiset käsityötaidot tuntuvat

vanhanaikaisilta. Myöskään

vanhemmat eivät välttämättä

tiedä, miten he voisivat hyö-

dyntää taitojaan uudessa ko-

timaassa. Käsitöiden ohella

opitaan paljon myös suoma-

laisesta kulttuurista. Keskeistä

kursseilla on yhdessä tekemi-

nen ja suomalaisten osallistu-

jien kanssa maahanmuuttajat

vertailevat käsityöperinteiden

yhtäläisyyksiä ja eroja. Käsi-

töiden parissa myös suomen

kieltä oppii kuin huomaamat-

taan ja kynnys puhumiseen

voi olla pienempi kuin kieli-

kursseilla.

Tekemisen iloa

Outileena Uotila ja Susanna

Jukarainen kertoivat semi-

naarissa kokemuksistaan eri-

tyisryhmien parissa työsken-

telystä. Jos oma liikkuminen

ja itseilmaisu ovat hankalia

esimerkiksi kehitysvamman

vuoksi, jo pelkkä materiaali-

en koskettelu tuottaa iloa. Toi-

sen tekijän käsissä taas syntyy

huipputuote, jonka lopputu-

Heikki Pajunen (oik.) vääntää rautalankaa neulepuikon

ympärille Kimmo Kosken ohjauksessa Sydän sykkyräl-

lä -työpajassa.

loksessa laatu ratkaisee. Työn

tavoitteet vaihtelevat tekijäs-

tä riippuen, mutta yhtä lailla

omin käsin tekeminen syn-

nyttää iloa ja onnistumisen

tunteita jokaiselle. Tekniikat

ovat sovitettavissa aina tekijän

mukaan.

Anna-Liisa Heinonen ker-

toi, että maahanmuuttajanais-

ten käsitöissä ohjeet siirtyvät

usein perimätietona sukupol-

vilta toisille. Kirjoitettuja oh-

jeita ei ole välttämättä lain-

kaan, vaan töitä tehdään val-

miita malleja tutkimalla ja itse

kokeilemalla. Tätä taitoa olisi

hänen mukaansa syytä siirtää

suomalaisillekin. Valmiin työn

ei tarvitse olla juuri samanlai-

nen kuin malli, vaan tärkeintä

on idean ja virikkeen saami-

nen omaan työhön.

Tässä tosiaan lienee opitta-

vaa. Pitäisikö tähän sydämeen

laittaa lisää rautalankaa vai

ei? Millainen tästä piti tulla ja

missä se malli nyt olikaan?

Ihan hyvä siitä tulee, rau-

hoittelee Päivi Leppänen Wär-

jäämöltä. Jokaisen sydän on

ihan hyvä.

Luovasti langasta -työpaja oli täynnä keskittyneitä il-

meitä, houkuttelevia välineitä ja värikkäitä lankoja. Täs-

sä uskaltaisi tumpelompikin kokeilla.

Xhezide Ferati Turun suomenkieliseltä työväenopistolta

opetti hiirenhammastekniikkaa kädestä pitäen.

Page 19 - Alueviesti_11_2008