Page 11 - Alueviesti_11

11

Keskiviikko maaliskuun 12. 2008

v



• Hannu Virtanen

Ilves-Sami -painiottelu

päättyi tasapeliin

Hannu Virtanen

Painiottelu ilveksen ja Sami-

koiran välillä päättyi äetsäläi-

sen Arvi Tiensuun mukaan

tasapeliin 29. helmikuuta kel-

lo 3.30.

-Asustelen Äetsän aseman

läheisyydessä omakotitaloalu-

eella. Päästin aamuyöllä ulos

metsästyksestä piittaamatto-

man isohkon koirani, joka ylit-

ti välittömästi yli puolitoista-

metrisen aidan. Vauhti oli ra-

jua, noin 60-70 kilometriä tun-

nissa. Sinne häipyi pusikkoon.

-Koirani ei liioin poistu pi-

hapiiristä, ja jos poistuu, se tu-

lee minuuteissa takaisin.

-Pillin ääni ehdoton. Sitä

kohden se tulee takaisin, mut-

ta silloin häipyi.

-Tuli iso huoli, ja aloin tut-

kailla uudessa lumessa olleita

jälkiä. Kahdet isohkot jäljet al-

koivat nurkalta ja vauhtia riit-

ti. Taajemmassa pusikossa oli

temmellysjälkiä.

-Jätin asian sikseen, kos-

ka koirakin palasi terveenä



puolentoista tunnin kuluttua.

Otin aamulla yhteyttä peto-

yhdysmieheemme Kari Ter-

vaporttiin.

Havainnot olivat täysin sel-

vät.

-Kun hetimiten kahtena pe-

räkkäisenä yönä 5. ja 6. maa-

liskuuta yöaikaan aidan reu-

noja oli kiertänyt kaksi ilvestä,

iso ja pienempi.

-Vuosikymmeniä metsästä-

neenä tuli mieleeni, että näin-

kö nyt mennään. Sanoin lait-

tavani asiasta jotain lehteen,

koska petohavainnot karhuja

ja susia myöten ovat jokapäi-

väisiä.

-Naapuriseuran Kämmä-

kän miehet ovat tekemisissä

ilveksen kanssa lähes päivit-

täin ja kaksi miestä näki su-

den jolkottelevan heidän vä-

listään.

Arvi Tiensuu on jo harmis-

tunutkin suurpetotilantees-

ta ja ja haluaisi metsästyksen

vartijan kuulla muidenkin ko-

kemuksista. Hänen numeron-

sa on 050 5694974.

Riistanhoitomaksu

nousee neljä euroa

Riistanhoitomaksu nousee

valtioneuvoston asetuksel-

la riistanhoitomaksu nousee

elokuun alussa 28 euroon ny-

kyisestä 24 eurosta. Korotuk-

sesta tulee lisätuloja valtiol-

le noin 1,2 miljoonaa euroa

vuodessa.

Korotuksen taustalla ovat

yleinen kustannuskehitys ja

palkkaratkaisut. Niitä ei ole

otettu huomioon nykyisessä

maksussa.

Lisäkustannuksia ovat ai-

heuttaneet myös riistanhoito-

piirien lisääntyneet tehtävät.

Suurpetojen ja hirvien aiheut-

tamien vahinkojen maastotar-

kastukset sekä EU:n luonnon-

suojelupolitiikka teettävät töi-

tä riistanhoitopiireille entistä

enemmän.

Riistanhoitomaksuvaroista

rahoitetaan esimerkiksi Met-

sästäjäin keskusjärjestön, riis-

tanhoitopiirien ja riistanhoi-

toyhdistysten käyttö- ja pää-

omamenoja sekä metsästäjien

ryhmähenkivakuutusmaksu-

ja.

Kalastuslupamaksuissa

ei korotuksia tänä vuonna

Muiden hintojen noustessa

kalastuslupamaksut pysyvät

ennallaan vuonna 2008. Kala-

talouden Keskusliitto muistut-

taa, että lupamaksuista kerty-

neillä varoilla tuetaan kala-

vesien hoitoa, muun muas-

sa istutetaan kalastajille uutta

pyydettävää.

Valtion kalastuksenhoito-

maksu on tänäkin vuonna 20

euroa koko vuodelle tai 6 eu-

roa seitsemän vuorokauden

mittaiselle jaksolle. Kalas-

tuksenhoitomaksu tulee ol-

la maksettuna kaikilla 18–64-

vuotiailla, jotka harjoittavat

muuta kalastusta kuin onki-

mista tai pilkkimistä.

Läänikohtaisen viehekalas-

tusmaksun hinta pysyy 27 eu-

rossa vuodelle 2008 tai vaihto-

ehtoisesti voi lunastaa 6 euroa

maksavan luvan seitsemäksi

vuorokaudeksi. Maksun mak-

settuaan 18–64-vuotias voi

kalastaa yhdellä vavalla ja vie-

heellä yhden läänin alueella.

Kalastuksenhoito-

maksuilla tuetaan

kalavesien hoitoa

Kalastusharrastukseen käy-

tetyt lupamaksut ovat Riista-

ja kalatalouden tutkimuslai-

toksen mukaan vähäinen osa

harrastuksen kokonaiskustan-

nuksia, mutta ne muodostavat

kuitenkin merkittävän potin

kalavesien hoitoon tarvitta-

vasta rahoituksesta. Siksi jo-

kaisen tulisi huolehtia vuotui-

sista kalastusmaksuistaan.

Petoyhdysmies

havaintokanavana

Äetsän Keikyässä suurpetoha-

vainnot kerää ja välittää riis-

tantutkimukselle petoyhdys-

mies Kari Tervaportti.

-Petoyhdysmies on riistan-

hoitoyhdistyksen määräämä

henkilö, jota riistanhoitopiiri

on kouluttanut havaintojen-

tekoon, ei lausuntojen anta-

miseen, Kari Tervaportti mää-

rittelee.

-Metsäkauriin piti valloit-

taa metsästysalueet, mutta toi-

sin kävi. Ilmeisesti kettu syö

vasat, aikuiset menevät ilvek-

sen ravinnoksi, samoin valko-

häntäpeurat, hän kuvailee.

Keikyän alueella on vuonna

2008 löydetty neljä peuranraa-

toa, jotka on todettu ilveksen

aterioiksi. -Montako on jää-

nyt huomaamatta, Tervaportti

miettii, sillä metsästäjät eivät

liiku metsissä juurikaan talvi-

kaudella.

Keikyän alueella on hänen

mukaansa todennäköisesti vä-

hintään kaksi sutta ja neljä il-

vestä.

-Kysymys kuuluu: onko

riistaruokinta tarpeellista?

Metsästäjät tälläkin alueella

kantavat metsään peuran ja

hirven ravinnoksi noin 30 000

kiloa juureksia ja viljaa. Jos ei

riistaa, ei petojakaan.

-Nyt ilvekset ja sudet ovat

tulleet pihapiiriin ravinnon

etsintään.

Havaintoja keräävän peto-

yhdysmies Kari Tervaportin

numero on 0400 852259. Alu-

eemme muiden petoyhdys-

miesten yhteystiedot löytyvät

esimerkiksi Satakunnan riis-

tanhoitopiirin verkkosivuilta

osoitteesta

www.riista.!/sata

-

kunta.

Arvi Tiensuun Sami-koiralla on tuoreita ilveshavaintoja.

Arvi Tiensuu näyttää, kuinka läheltä piha-aitaa ilvekset

kulkivat.

Vapaa-ajankalastajien

määrä hieman laskenut

Vapaa-ajankalastajia oli Suo-

messa vuonna 2006 hieman

yli 1,8 miljoonaa. Riista- ja

kalatalouden tutkimuslaitok-

sen mukaan kalastus oli tär-

kein tai lähes tärkein harrastus

noin 80 000 kalastajalle ja tär-

keä tai melko tärkeä harrastus

noin 270 000 kalastajalle.

Valtaosalle kalastus oli yk-

si harrastus muiden joukossa.

Kalastajista 230 000 henkilöä

osallistui kalastukseen vain

avustajina kuten soutajina.

Vuosikymmenen alussa

vapaa-ajankalastajia oli noin

kaksi miljoonaa. Kalastanei-

den osuus väestöstä on hie-

man laskenut alle 10-vuotiai-

den ja 18-44 vuotiaiden jou-

kossa. Muissa ikäryhmissä

osuus on pysynyt vuosikym-

menen alun tasolla.

Yli puolet

ahventa ja haukea

Vapaa-ajankalastajien koko-

naissaalis vuonna 2006 oli 42

miljoonaa kiloa, josta yli puo-

let oli ahventa ja haukea. Ra-

pusaalis oli 6,8 miljoonaa kap-

paletta. Saaliista kolme nel-

jäsosa pyydettiin sisävesistä.

Verkoilla, katiskoilla ja rysillä

pyydettiin 55 prosenttia ka-

lansaaliista ja erilaisilla vapa-

pyydyksillä 43 prosenttia. Ka-

lastusta harrastavan kotitalou-

den keskimääräinen saalis oli

41 kiloa.

Saalis ei kuitenkaan jakau-

tunut tasan, sillä puolet koti-

talouksista sai enintään 9 kiloa

kalaa ja noin joka kymmenes

kotitalous jäi ilman saalista.

Onkiminen suosituinta

Vuonna 2006 käytetyin pyy-

dys oli onki, jota käytti 63

prosenttia kalastajista. Heitto-

vapaa käyttäneiden osuus oli

45 prosenttia.

Pilkkivavalla kalasti joka

kolmas ja verkoilla joka neljäs

kalastaja. Vetouistelua oli har-

rastanut joka viides kalastaja.

Aineisto kerättiin postiky-

selyllä, jonka otos poimittiin

väestörekisteristä. Kysely lä-

hetettiin 6 000 kotitaloudelle.

Lisäksi osa postikyselyyn vas-

taamattomista haastateltiin

puhelimitse.

Tiedot käyvät ilmi Riista- ja

kalatalouden tutkimuslaitok-

sen tilastojulkaisusta Vapaa-

ajankalastus 2006.

Onkiminen oli suosituin kalastustapa vuonna 2006.

I

sot kissanjäljet näkyvät mökkitiellä tai vaik-

kapa maalaistalon puutarhassa huomatta-

vasti useammin kuin vaikkapa kymmenen

tai viisitoista vuotta sitten. Monilla meistä al-

kaakin olla jo omakohtaisia havaintoja ilvekses-

tä. Itse kuulun vielä siihen ryhmään, joka ei ole

nähnyt tätä tupsukorvaa ilmielävänä luonnos-

sa. Lähellä olen ollut, ajallisesti muutamien mi-

nuuttien päässä.

Hauska piirre näissä meidän aikojemme ilvesha-

vainnoissa on sekin, että kissapetomme näyttä-

vät kulkevan reittejä, joiden varrelle osuu vaik-

kapa paikannimiä Ilvesahde tai Ilvesmäki. Erää-

käyvä tuttavani myös joskus käski panna mer-

kille susien kohdalla sen, että hukat kulkevat

sellaisilla paikoilla, joilla on muinoin sijainnut

sudenkuoppia.

Näyttää siltä, että eläimet lukevat maastoa ja sen

muotoja samalla tavalla kuin niiden muinaiset

edeltäjät vuosisatoja sitten. Ihmiset ovat tietenkin

nimenneet paikkoja ja valinneet ansoilleen otta-

vimmat kohdat riistan kulkemisen mukaan.

Palataanpa nyt ajassa reilusti yli 300 vuotta taakse-

päin. Oppaana ilveksen pyyntiin on Mauno Joki-

piin vuonna 1967 julkaistu esitys ”Metsästyksestä

Satakunnassa 1500- ja 1600-luvuilla”.

Lainlukija Antti Mikonpoika Pachalenius oli anta-

nut tehdä ilveksen loukkuja Kiikoisiin 1600-luvun

puolivälissä. Hän sai niillä ainakin urosilveksen ja

myöhemmin vielä naaraan.

Jälkimmäisen ilveksen kohtaloa jouduttiin ratko-

maan Huittisten käräjillä heinäkuussa 1654, sillä

neljä kauvatsalaista miestä oli löytänyt loukun ja

siinä olleen kuolleen ilveksen. Miehet olivat pimit-

täneet saaliin itselleen.

Käräjäoikeuskäsittely antaa meille tietoa myös

pyyntitavasta, sillä pöytäkirjojen mukaan tämä il-

veksen loukku oli tehty pienen joen yli laitetulle tu-

kille.

Loukkupyynnin ohella ilveksen ajo on kuulunut

turkispyynnin keinoihin. Tietoja ilveksen talvises-

ta ajosta löytyy niitäkin käräjäoikeuksien pöytä-

kirjoista, koska käräjillä ratkottiin riitoja saaliin tai

sen arvon jakamisesta.

Germund Sippe Hämeenkyröstä oli ollut mukana

jämijärveläisen Tuomas Laurinpojan jahtiseuru-

eessa, joka oli saanut kaksi ilvestä. Koska Tuomas

oli kuninkaanmetsästäjä, hänen täytyi pitää mo-

lemmat ilvekset luovuttaakseen ne edelleen kruu-

nulle.

Tyystin osattomaksi pyynnistä ja sen tuottamasta

saaliista ei jäänyt Germund Sippekään, sillä hänel-

le käräjäoikeus määräsi kolme taalaria rahaa ja yh-

den näädännahan.

Ilves

ennen

ja nyt

Hermanni Jylhä (72 v.) tekemässä ilveksen

loukasta, jonka hän oli oppinut tekemään 10-

vuotiaana. Jylhän kuvasi Hämeenkyrössä 1945

taustaltaan punkalaitumelainen kansatieteili-

jä Niilo Valonen. (Kuva teoksesta Satakunta,

Kotiseutututkimuksia XVIII, Keuruu 1967).

Page 11 - Alueviesti_11_2008