Page 10 - Alueviesti_11

10

Keskiviikko maaliskuun 12. 2008

T

yöllisyys on parantunut. Työttömyyttä vastaan

on silti hyökättävä niin että luu paistaa. Suomi

ei tulevaisuudessa pysty kilpailemaan maail-

manlaajuisilla markkinoilla kuin yksilöllisellä tuotteella

ja tavaran laadulla. Suuryritykset tulevat työllistämään

jatkossa entistä vähemmän. Kansainvälisen suuren ra-

han pörssiporskuttajat eivät pääsääntöisesti ole huolis-

saan työttömyydestä vaan omista voitoistaan. Suomen

tulevaisuus on jatkossa pienten ja keskisuurten yritys-

ten varassa.

Meidän on suosittava kotimaista omistusta. Omistami-

sella on väliä, aivan kuten. Suomessa on jo vihdoinkin

opittava sietämään sitä, että yrittämisellä ja työnteolla,

voi joku tässä maassa nostaa tuntuvasti elintasoaan ja

tulla toimeen. Isänmaallisia omistajia tarvitaan.

Työntekoa ja teettämistä voidaan suosia ja kannustaa

monella tavalla. Voisimme hyvin aloittaa siitä, että pk-

yrityksille maksetut palkat olisivat alv-vähennyskelpoi-

sia kuten koneet. Miksi koneita suositaan yksipuolisesti

ihmisten kustannuksella?

Yrityksille on luotava hyvät toimintaedellytykset. Täs-

sä kunnat ovat maapolitiikassaan ja yhteiskunta infra-

struktuuripolitiikassaan avainasemassa. Kunnan ja val-

tion viranomaisten tehtävä on olla auttamassa näiden

toimintapuitteiden luomisessa. Myötäkarvainen asen-

ne luo innostavaa ilmapiiriä.

Meillä on kerta kaikkiaan koittanut aika, että joutenolo

ei saa, eikä voi kannattaa työn tekoa paremmin. Hyvin-

vointipalvelumme uhkaavat rapautua, mikäli terveet ja

työkykyiset ihmiset ovat työvoiman ulkopuolella. Työ-

halukkaille ihmisille on löydyttävä töitä. Ensin on kat-

sottava läpi markkinaehtoiset mahdollisuudet ja mui-

den kohdalla julkisen vallan on yksinkertaisesti otettava

vastuu. Ei ole mitään järkeä siinä, että terveet ja työky-

kyiset ihmiset saavat työttömyys-, toimeentulo- ja asu-

mistukina lähes saman elintason kuin työtä tekemällä.

Henkisiä vammoja ja mielenterveydellisiä ongelmia ei

edes pysty rahassa mittaamaan.

Perinteisen valohoidon aika on nyt ohi. Tarvitsemme

työn kysyntää lisääviä toimia ja yritysten toimintaedel-

lytyksiä vahvistavia ratkaisuja, mutta radikaaleimmat

ratkaisut liittyvät varmasti siihen, että pitkäaikais- ja

nuorisotyöttömyyttä ei kerta kaikkiaan enää hyväksy-

tä.

Olen sitä mieltä, että vuoden kuluttua työttömäksi jää-

misestä työttömälle tulee järjestää työpaikka tai koulu-

tuspaikka, joka johtaa työllistymiseen. Julkinen sektori

ja ns. kolmannen sektorin työpaikat ovat tässä avain-

asemassa. Suomi on täynnä tekemätöntä työtä ja apua

tarvitaan monilla eri elämän aloilla. Ihmisille on annet-

tava mahdollisuus elättää itsensä työllä. Se on ihmisoi-

keuskysymys.

Nuorisotyöttömyyttä ei kerta kaikkiaan tule hyväksyä

eikä suvaita. Syrjäytymis- ja ongelmakierre on katkais-

tava alkuunsa. Kun nuori on valmistunut ammattiin-

sa, hänelle on osoitettava vuodeksi ammatin mukainen

työpaikka. Yhteiskunnallamme ei ole varaa päästää yh-

tään nuorta ihmistä syrjäytymisputkeen, josta versovat

monet muut vakavat yhteiskunnalliset ongelmat.

Työntekijöiden oikeuksia on kunnioitettava. Paras tun-

nustus on kunnon palkka, jolla elää ja tulee toimeen.

Timo Soini

Ajatuksia

työttömyydestä

ja yrittämisestä

SER-kierrätysauto

kerää romun

Kiikoisissa ja Laviassa

Sähkö- ja elektroniikkaromun

SER-keräysautokiertää jälleen.

Auto ottaa ensi keskiviikkona

19. maaliskuuta suunnakseen

Kiikoisen ja pysähtyy perjan-

taina 4.4. Laviassa.

Kiikoissa pysähtymispaik-

kana toimii Kiikoisten SEO

Jaarantiellä kello 15-17, Lavi-

assa romua kerätään jäteve-

denpuhdistamolla niin ikään

kello 15-17.

SER-keräysauto seisoo pai-

koillaan kaksi tuntia, jolloin

jokaisen on mahdollista tuo-

da kaikkea sähkö- ja elektro-

niikkaromua keräykseen il-

maiseksi.

Kaikki autoon tuotu romu

lähtee tietoturvalliseen kier-

rätykseen. Esimerkiksi kaik-

ki tietoa sisältävä romu kuten

tietokoneen muisti, tuhotaan

mekaanisesti murskaamalla.

Keräykseen

kelpaavat

muun muassa televisiot, tieto-

koneet, pienet ja suuret kodin-

koneet kuten uunit ja jääkaa-

pit, sähköiset työkalut ja lait-

teet, pölynimurit, valaisimet,

puhelimet jne. Palvelun tuot-

taa Stena Technoworld Oy.

Huittisten naisleijonat tempaisevat

näkemisen puolesta sunnuntaina

Maija Latva

Lions Club Huittinen/Gerda

järjestää tulevana sunnuntaina

hyväntekeväisyystapahtuman

Huittisten Huhkolinnassa. Ta-

pahtuma on osa kansainvälis-

tä SightFirst II -tapahtumaa,

joka on maailman 1,3 miljoo-

nan leijonan kampanja soke-

utta ja huononäköisyyttä vas-

taan. -Leijonien kansainväli-

senä tavoitteena on kerätä 150

miljoonaa euroa ja pelastaa 61

miljoonan ihmisen näkökyky,

kertoo LC Huittinen/ Gerdan

presidentti Tuula Pitkänen.

Leijonien edellisen näönsuo-

jelukampanjan tuloksena teh-

tiin mm 7,1 miljoonaa kaihi-

leikkausta, 125 000 trakooma-

leikkausta, rakennettiin 213



silmäsairaalaa tai osastoa ja

koulutettiin 300 silmälääkä-

riä, sairaanhoitajaa, näönhoi-

don ammattilaista ja kyläter-

veydenhoitajaa. -Pienistä pu-

roista muodostuu suuret joet,

siksi mekin haluamme paikal-

lisesti olla osallistumassa yh-

teiseen, maailmanlaajuiseen

päämäärään, kertoo tapahtu-

mavastaava Helena Vasamaa.

Naisten oma klubi

LC Huittinen/Gerda on pel-

kästään naisleijonista koostu-

va klubi, jolla on jäseniä Huit-

tisten lisäksi Punkalaitumel-

ta ja Vampulasta. -Klubimme

tekee yhteistyötä lähialueiden

LC-klubien kanssa, Tuula Pit-

känen kertoo. Kuukausiko-

kousten lisäksi Gerdan jäsenet

tekevät klubivierailuja, osal-

listuvat valtakunnallisiin ko-

koontumiseen ja nyt klubilta

on lähdössä edustaja seuraa-

vaan maailmankokoukseen.

Tuula Pitkänen ja Helena

Vasamaa ovat molemmat ol-

leet perustamassa Huittisten

klubia.

Molemmat halusivat osal-

listua jollakin tavoin hyvänte-

keväisyystyöhön, jota tehdään

tunnetun järjestön kautta sekä

maailmanlaajuisesti että pai-

kallisesti.

-Ja kuten muillekin leijonil-

le, myös meille lapset ja nuo-

ret ovat hyvin tärkeitä. Sekin

seikka oli minulle äitinä tär-

keä pointti, Tuula Pitkänen li-

sää.

Tuo vanhat silmälasisi

Sunnuntain tapahtumassa on

luvassa leijonien haastekilpai-

lu lähialueen klubeille. Lisäk-

si ohjelmassa on piirustuskil-

pailu, koirien agility-näytös

ja poniratsastusta. Tapahtu-

massa opastetaan sauvakäve-

lytekniikkaa ja halukkaat voi-

vat lopuksi lähteä yhteislenkil-

le. Myynnissä on myös pientä

suuhunpantavaa. -Meillä on

siellä myös keräyspiste, johon

ihmiset voivat tuoda vanhat

silmälasinsa. Ne lähetetään

edelleen käytettäviksi kehitys-

maihin, Helena Vasamaa ker-

too.

Tapahtuman juontaa ra-

dioäänenäkin tuttu porilainen

Sampsa Pietilä.

”En osaa

kaivata

näköä”

-En ole koskaan ollut kat-

kera sokeudestani, Samp-

sa Pietilä vakuuttaa. -Tosin

nuorena miehenä joskus

ajattelin, että olisi mukava

nähdä minkä perässä juok-

see, hän lisää naureskellen.

-Jos nyt saisin mahdolli-

suuden muuttua näkeväk-

si, en missään nimessä ha-

luaisi, hän sanoo painok-

kaasti. -Se olisi minun ikäi-

selleni suorastaan järkytys,

en voisi enää sopeutua sii-

hen, hän pohtii. Sampsa

Pietilä on mukava keskus-

telukumppani. Hänellä on

miellyttävä ääni ja vankat

mielipiteet.

Mies asuu vaimonsa

kanssa Porissa. -Vaimoni-

kin on sokea, hän menetti

näkönsä 18-vuotiaana, hän

kertoo. Pariskunnan jo ai-

kuinen poika näkee nor-

maalisti.

Sampsa Pietilä luonneh-

tii sokeutta vain tekniseksi

haitaksi. -Olen mielestä-

ni saanut elämältä paljon

esimerkiksi harrastusten

puitteissa, hän miettii. Pie-

tilä on aina ollut innokas

järjestöihminen. Sokeus

on miehen mukaan myös

avannut hänelle polkuja,

joihin näkevänä olisi tus-

kin lähtenyt. -Radio-oh-

jelmien tekeminen on yksi

sellainen asia, hän pohtii.

Sampsa Pietilä tarkkai-

lee ihmisiä ja ympäristöä,

kuten näkevätkin tekevät.

Hänellä se vain toimii hie-

man eri tavalla. -Näkevä

saa toisesta ihmisestä en-

sivaikutelman näkemällä,

minä kuuntelemalla äänen

painoja ja värejä. Luulen,

että sokean ensivaikutelma

on tarkempi, näköhavain-

to voi usein pettää, Sampsa

Pietilä !losofoi.

Sanni Mäkelä (oikealla) osallistuu hyväntekeväisyystapahtuman agility-näytökseen colliensa Venlan kanssa. San-

nin vieressä LC Huittinen/ Gerdan presidentti Tuula Pitkänen, tapahtumavastaava Helena Vasamaa sekä juontaja

Sampsa Pietilä.

Virkeä satavuotias säteili juhlien keskipisteenä

Lähetysasiat ovat lähellä

Elma Vuorisen sydäntä

Maija Latva

Suodenniemen seurakunta-

talon lähetyspiirissä juhlit-

tiin viime keskiviikkona Elma

Vuorisen (o.s. Koivisto) 100-

vuotisjuhlia. Juhla oli ajoitettu

lähetyspiirin yhteyteen siksi,

että lähetysasiat ovat aina ol-

leet lähellä Elman sydäntä. Jo

nuorena tyttösenä hän lauloi

Kiikan seurakunnan lähetys-

kuorossa ja koko pitkän elä-

mänsä ajan hän on ollut inno-

kas lähetyspiiriläinen. -Vielä

viitisen vuotta sitten äiti päi-

vysti seurakunnan lähetys-

kirpputorilla, kertoo päivän-

sankarin poika Erkki Vuori-

nen.

-Kun tuo muisti tekee vä-

lillä kepposia, Elma Vuorinen

juttelee kahvia juodessaan.

Hän syntyi Kiikan Meskalassa

ja lapsuudesta on jäänyt erityi-

sesti mieleen pelko, jota kan-

salassodan vaiheet aiheuttivat

lapsen mielessä.

-Minulla oli aina mukana

rakkaat postikortit ja nukke,

kun täytyi lähteä pommituk-

sia piiloon metsätorpalle, hän

muistelee.

Käytyään Tampereen ta-

louskoulun leipomopuolen



Elma Vuorinen työskente-

li jonkun aikaa alalla, kun-

nes muutti miehensä muka-

na Suodenniemen Putajaan

pientilan emännäksi. Hänen

jo edesmennyt miehensä oli

muuten halonhakkuun val-

takunnallinen mestari, joten

juttujakin perheestä oli aina

silloin tällöin lehdissä.

”Käsitöitäkin tekisin”

Elma Vuorinen asuu joka toi-

sen viikon Heikkilän palvelu-

keskuksessa ja joka toisen vii-

kon tyttärensä Terttu Kaasa-

laisen luona Vammalan Suo-

denniemellä. Asumisjärjestely

toimii Elman mukaan hienos-

ti. Heikkilän palvelukeskus saa

häneltä kovasti kiitosta, myös

loistavan ruuan osalta.

-Muuhunkin toimintaan

osallistun aina vointini mu-

kaan, hän kertoo.

Erityisesti laulaminen on

Elmalle mielekästä edelleen.

Tyttären luona elämään tuo

puolestaan vaihtelua, kun su-

kulaisia ja ystäviä poikkeilee

tervehtimään.

-Luen äidille aina myös sa-

noma- ja paikallislehdet, eri-

tyisesti kirkolliset uutiset

Suodenniemeltä ja Kiikasta

kiinnostavat edelleen ja kun

eteen tulee tuttuja nimiä, äiti

muistelee näitä ihmisiä. Ja kyl-

lä hän ottaa kantaa myös pai-

kallisiin uutisaiheisiin, Terttu

Kaasalainen kertoo.

-Käsitöitäkin tekisin edel-

leen, jos vain saisin uudet sil-

mät, Elma Vuorinen naurah-

taa.

Päivänsankari sai syliinsä juhlien nuorimman vieraan. Puolivuotias Marcus Mattila

on Elma Vuorisen kummityttären tyttären poika.

Page 10 - Alueviesti_11_2008